Tässä väliraportin kaikki kysymykset ja vastausehdotukset. Lisäilkäähän osaprojektienne näkökulmasta tänne infoa jos tuntuu että jotain olennaista on jäänyt sanomatta. Huom kirjoitustila Eurassa ei ole järjettömän iso, joten romaania ei kannata alkaa kirjoittamaan.
2. Projektin lähtökohta, kohderyhmä ja tavoitteet
Kuinka hyvin lähtökohta ja kohderyhmien valinta ovat onnistuneet
Ovatko tavoitteet realistisesti asetettuja, onko tavoitteita tarpeen tarkistaa
V.2009 vastattua, pitää päivittää:
(Hakemuksessa: "Hankkeen tavoitteena on kehittää osallistuvan median toiminta- ja tuotantomalleja, jotka edistävät uusien viestintäteknologisten innovaatioiden sosiaalista hyödyntämistä media-, kulttuuri-, kirjasto-, opetus-, sosiaali- ja terveysalan koulutus- ja työelämäorganisaatioiden parissa." "Hankkeen tavoitteena on kehittämiensä tuotteiden ja monialaisen verkoston välityksellä edistää ammattikorkeakoulujen viestinnän, sosiaali- ja terveysalan sekä esittävän taiteen koulutuksen työelämävastaavuutta, koulutuksesta työelämään siirtymistä sekä työmarkkinoilla tarvittavaa osaamista.")
Haluamme projektissa kehittää menetelmiä ja työkaluja, joista on hyötyä työelämässä, mutta emme koe aktiivisesti parantavamme koulutuksen työelämävastaavuutta. Esimerkiksi digitarina-osaprojektia on testattu kolmessakin eri koulutusohjelmassa vuoden aikana, mutta en sanoisi että koulutus tämän jälkeen olennaisesti vastaa paremmin työelämän tarpeita. Toisaalta, esim. sosiaalialan koulutusohjelmissa, työkalu on kylläkin koettu hyödylliseksi ja suurin osa työpajoihin osallistuneista arvioi käyttävänsä menetelmää myöhemmin työelämässä. Käsikirjoitustyökalun osalta esittävän taiteen opiskelijat saivat konkreettista kokemusta verkossa tapahtuvasta yhteisöllisestä käsikirjoittamisesta, mikä on uutta alan opinnoissa, ja voi näin ollen tuoda lisähyötyä opiskelijoille heidän siirtyessään työelämään. FLOSS?
Tavoite "kehittää osallistuvan median toiminta- ja tuotantomalleja, jotka edistävät uusien viestintäteknologisten innovaatioiden sosiaalista hyödyntämistä eri alojen koulutus- ja työelämäorganisaatioiden parissa" tuntuu edelleenkin realistiselta ja tähän on pyritty toiminnassa myös vuonna 2009. Toistaiseksi työelämäorganisaatioiden kanssa yhteistyö on tosin ollut helpompaa kuin koulutusorganisaatioiden kanssa.
3. Projektin toteutuksen ja yhteistyön onnistuneisuus
Osallistujien ja yritysten/organisaatioiden valinta
Projektin toteutus ja eri tahojen yhteistyö projektissa
Työn- ja vastuunjako yhteistyökumppaneiden kesken
Kansainvälinen yhteistyö
HKT kävi esittelemässä Noodia Shanghaissa, alkava yhteistyö Saksan teatterin kanssa.
4. Julkisuus ja tiedottaminen
Julkisuuden ja tiedotuksen toteutuminen suunnitelmaan verrattuna
5. Ongelmat ja suositukset
Ongelmat projektin toteutuksessa (esim. lähtökohdan tai kohderyhmän valinnan suhteen)
Toimenpiteet projektin etenemisen parantamiseksi
6. Projektin toiminta ja tavoitteiden saavuttaminen
Kuvaus projektin toiminnasta ja arvio siitä, miten projektin tavoitteet tullaan saavuttamaan
7. Projektin innovatiivisuus
Uudet menetelmät ja sisällöt projektin toimeenpanossa, uudet yhteistyörakenteet jne.
Mitä uutta on kehitetty, esim. tuotteet, toimintatavat, palvelut
8. Projektin tasa-arvovaikutukset
Esim. tasa-arvon edistyminen mukana olevissa organisaatioissa
Uusia menetelmiä tai muita tasa-arvoa edistäviä tuloksia
9. Hyvät käytännöt
Mitä hyviä käytäntöjä projektissa on mahdollisesti kehitetty
Miten hyviä käytäntöjä on levitetty tai aiottu levittää
10. Toiminnan jatkuvuus
Mitä pysyvää on saatu aikaan ja kuka vastaa uudesta tai pysyvästä toiminnasta projektin päättymisen jälkeen
Noodi valmistui vuoden 2010 aikana, se julkistettiin elokuussa Studio Pasilassa Free Hugsin ensi-illan yhteydessä. Noodi jää verkkoon kaikkien käyttöön ilmaiseksi.
Mitä voidaan siirtää tai saattaa muiden toimijoiden, esim. pk-yritysten, oppilaitosten tai viranomaisten käyttöön
Suunnitelmat tulosten hyödyntämiseksi, onko jo hyödynnetty