Opetus- ja kulttuuriministeriö tiedusteli keväällä 2010 hallinnonalansa toimijoilta kuinka ne edistävät kestävää kehitystä arjen työympäristössään sekä laajemmin omalla toimintasektorillaan. 75 tahosta vastasi kirjallisesti 45.
Kestävä kehitys ymmärretään yhä valtaosin luonnonympäristön suojeluna ja siitä kumpuavana arjen käytäntöjen toimintana (energiankulutuksen hillitseminen, jätteiden lajittelu, jne.). Kestävän kehityksen monitahoinen yhteiskunnallinen ulottuvuus (ml. sosiaalinen, kulttuurinen ja taloudellinen puoli) on vieraampaa, kuten myös toimijatahojen oman vastuun sisäistäminen kestävän kehityksen edistäjinä laajasti toimintasektoreillaan. Pisimmällä kestävän kehityksen moniulotteisuuden sisäistyksessä näyttävät olevan korkeakoulut sekä tietyt virastot, laitokset sekä asiantuntijaelimet.
Haasteina nousivat esiin seuraavat: henkilökunnan sitouttaminen, riittävät resurssit, oikeanlaiset ohjausryhmät, perusohjeistuksen tarve, yhteistyö eri toimijoiden välillä niin kansallisesti kuin kansainvälisesti, kestävän kehityksen riittävän laaja-alainen hahmottaminen, nykytoimien kartoitus ja seuranta palvelemaan tulevan suunnittelutyötä, toimiva tiedottamis- ja palautejärjestelmä, kaikille yhteisten indikaattorien luominen ja yhteisen terminologian vahvistaminen. Korkeakoulujen osalta erityinen haaste on saada kestävä kehitys näkymään johdonmukaisesti opetusohjelmissa.
OKM raportti löytyy liitteistä.
Kestävän kehityksen osa-alue: Vastuullinen toiminta ja eettinen johtaminen
Viime maanantaina Metropolia oli isäntänä, kun Joanne B. Ciulla (Professor in Leadership and Ethics, Jepson School of Leadership Studies, University of Richmond, USA) piti opiskelijaluennon Eettisestä johtamisesta. Paikalla oli 20 opiskelijaa pääkaupunkiseudun yliopistoista ja Metropoliasta. Seuraavana päivänä Joanne B. oli pääesitelmöitsijä Finlandia-talolla CRNetin ja Juuriharja Oy:n Eettinen johtaminen - kestävä kilpailuetu seminaarissa, jossa muita esityksiä oli mm. Kone Oy (eettinen johtaminen - pitäaikaiset kumppanuudet), Aalto yliopisto Eettinen johtaminen Aallossa), Tulikivi Oy (ympäristövastuu - takan hiilijalanjälki), Hansel Oy (vastuulliset hankinnat), Diacor, Tapiola jne.
Tässä lyhyt yhteenveto Metropolia-luennosta:
Riittääkö talous- ja poliittisessa elämässä, että toimii lainmukaisesti (eli onko toiminut oikein jos oikeusistuin vapauttaa syytteistä) vai ohjaavatko toimintaa korkeammat moraaliset, eettiset periaatteet?
Valta-asema tuo mukanaan resurssien hallinnan ja mahdollisuuden palkita tai rangaista. Korruptio määritellään annetun vallan käyttönä henkilökohtaiseksi hyödyksi. Moraalinen valta syntyy kun johtaja käyttäytyy johdonmukaisen eettisesti ja alaiset luottavat hänen oikeaan toimintaansa. Usein pieni väärinkäytös eskaloituu vakavaksi kriisiksi johtajan peitellessä tekoa tai valehdellessa. Menestyksen myötä johtaja eristyy todellisuudesta, resurssien hallinta antaa uskon, että lopputulokset ovat johtajan kontrollissa.
Länsimaisen johtamisen etiikan periaatteet loi Platon ja Sokrates 2400 vuotta sitten, Machiavelli pohti niitä 500 v sitten ja samat teemat tulevat esille tänä päivänä. Aristoteleen mukaan hyve syntyy hyvistä tavoista ja toiminnasta - olet mitä teet. Eettisen toiminnan yksi pääperiaate on: tee muille kuten itsellesi toivot tehtävän.
Johtajan hyveet nousevat organisaation hyvästä toiminnasta ja moraalista. Arvot eivät ole riittävä lähtökohta eettiselle toiminnalle (voit arvostaa rehellisyyttä ja olla samalla itse epärehellinen). Eettinen toiminta koostuu pienistä asioista, toimintatavoista, hyvistä käytänteistä - ei siis vain isoista asioista, strategioista, arvoista. Palkitsemisjärjestelmät ovat osoittautuneet etiikkaa rapauttaviksi (huijaa systeemiä saadaksesi palkkion). Samoin mittareiden käyttö johtaa mittaritulosten inflaatioon palkkion toivossa - saat sitä mitä mitataan.
Johtajan tulee aina muistaa kuka hän syvimmiltään on, mitä hän jo osaa ja tietää. Eettinen johtaja on ehjä ihminen (integriteetti).
Eettisen toiminnan kysymykset:
Am I doing the right thing? Teenkö oikean asian?
Am I doing it the right way? Teenkö sen oikein?
Am I doing it for the right reason? Teenkö sen oikeasta syystä?
Am I using what I have learned? Käytänkö oppimaani hyväksi?