edu.parvi-hankkeen yhteydessä tuotetaan Wikiopistoon ilmainen ja kaikille tarkoitettu kevyen mediatuotannon opas. Ensimmäinen tiivis versio on nyt julkaistu Wikiopistossa: Kevyen mediatuotannon opas. Tarkoituksena on se, että opasta syvennetään ja parannellaan kumulatiivisesti. Myös tähän työhön ovat kaikki tervetulleita!

Tällä viikolla oli samaan aikaan kaksi AMP-hankkeen testituotantoa, joista toinen oli Slush Helsinki -tapahtuman live-online-videolähetyksen tuottaminen ja toinen oli Tallinnassa pidetty työpaja. Molemmat onnistuivat hyvin ja Tallinnan tekemisistä onkin jo tänne kirjoitettu alustavia huomioita (ks. täältä ja täältä).

Paikka: Hämeentie 161
Paikalla: Outi, Päivi T. & Sami Itella, Päivi V. & Jussi Metropolia

Käsiteltyjä asioita

Kokoonnuimme suunnittelelemaan Päivi V:n ylemmän AMK -tutkinnon opinnäytetyönä tekemää Mikromod-hankkeeseen liittyvää tutkimusta. Outi, Päivi T. ja Sami kertoivat varsinkin Alissa-verkkopalvelun käyttöönottoon liittyvistä asioista. Eli "luovutimme" hankkeeseen liittyviä tietoja Metropolian Päiville tutkimuskäyttöön.

Päivin tilanne on hyvin haastava. Hän yrittää jälkikäteen hypätä mukaan hankkeen kuvioihin ja selvitellä taustoja, jotta tutkimuksen suunnittelu onnistuisi tarkoituksenmukaisesti. Toisaalta hän tuo ulkopuolista näkökulmaa, mikä selventää myös meille kauemin mukana olleille asioiden tilaa.

Työnjakoa ym.

• Outi, Päivi & Sami selvittävät Itellassa hankeessa mukana olleiden henkilöiden yhteystiedot.
• Päivi V. suunnittelee kysymykset, joiden osalta varmistetaan yhteistyöllä, että Itellan ja Metropolian kannalta kiinnostavat seikat otetaan huomioon.
• Kyselyyn tulee ensin yleinen osio, jossa kaikilta vastaajilta kysytään samoja asioita, ja osaprojektikohtainen lisäosio (Alissa, työnopastusvideot & VAUTSI).

Yleisiä, irrallisia huomioita & ideoita

• Monissa yrityksen verkkopalveluissa kriittinen tekijä on henkilövaihdokset, joissa palvelun yläpidosta vastaava henkilö siirtyy uusiin tehtävään.
• Päivi V. on kiinnostunut henkilöstöasioista, joten siinä mielessä Itellan organisaation rakenne & toimintamallit kiinnostavat.

Tulevaisuuden haasteet ja mahdollisuudet puntaroitavana

Metropolia Ammattikorkeakoulun kulttuuriala on hankekumppanina Sibelius-Akatemian koordinoimassa ESR-osarahoitusta saavassa Musiikkialan toimintaympäristöt ja osaamistarve - Toive -hankkeessa, jossa kartoitetaan musiikkialan toimintaympäristön muutoksia ja niistä kumpuavia huomisen osaamistarpeita. Muina hankekumppaneina toimivat Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö Cupore ja Suomen konservatorioliitto.

Suomalainen musiikki elää nousukautta - se on kansainvälisestikin tunnettua ja arvostettua, ja vapaa-ajan merkityksen nousun myötä myös kulttuurin kulutus yleisesti on lisääntymässä. Musiikkiala kohtaa tällä hetkellä muutoksia ja uusia haasteita mm. kansainvälistymisen ja teknistymisen myötä. Muutosten mukana tulee yhä ajankohtaisemmaksi etsiä vastausta kysymykseen millaisia muusikoita työelämä tulevaisuudessa tarvitsee?

"Tutkimus palvelee musiikkialan ammatteihin johtavaa monitasoista koulutuksen kenttää. Käytämme kyselyitä ja haastatteluja sekä yrityksiin kohdentuvia tapaustutkimuksia löytääksemme vastauksia muusikon tulevaisuuden osaamistarpeisiin." täsmentää Sibelius-Akatemian projektipäällikkö Ulla Pohjannoro hankkeen päämääriä.

Metropolian tutkimusosuudessa keskitytään työnantajien näkemykseen siitä, millaisia klassisen musiikin alan muusikoita he tarvitsevat liiketoimintansa perustana. "Meitä kiinnostaa etenkin se, miten ns. cross-over ohjelmatoimistot näkevät muusikon osaamistarpeiden muutokset. Lisäksi tapausesimerkeiksi otetaan sellaisilta sosiaali- ja terveysalan toimijoita, joilla klassisen musiikin koulutukseen pohjautunut muusikko-osaaminen on siirretty mielenkiintoisella tavalla osaksi yrityksen/yhdistyksen palvelutuotteita." toteaa hankkeessa Metropolian tutkijana toimiva kulttuurituotannon yliopettaja Katri Halonen. 

Lisätietoja katri.halonen@metropolia.fi 

Lisätietoja Toiveen Metropolia-sivulta  

Lisätietoja: Toive-hankkeen kotisivulta Sibelius-Akatemiasta 

Tapasimme tänään muutaman Tallinnaan mukaan lähtevän opiskelijan kanssa ja speksasimme testituotantotyöpajan tavoitteita ja lähtökohtia. Sovimme, että mikrocase testituotannon yksi lähtökohta voisi olla tiedon visualisoinnin painottaminen ja se, että pyrimme tekemään still-visualisoinnit paikanpäällä käsin piirtällä ja skannaamalla. Tämä antaa lopullisille videoille orgaanisen ja esteettisesti (toivottavasti) miellyttävän loppusilauksen. Oletettavaa on myös, että tämä toimintamalli voisi nopeuttaa visualisointien tekoa ja antavan lisää tilaa itse tuotannon sisältöjen pohtimiseen.

Kartoitimme myös mukaan otettavaa kalustoa.

Saimme tänään tapaamisessa hommia paljon eteenpäin. Mukaan tuotantoon tulee jengiä myös Metropolian ulkopuolelta, mikä on tietysti enemmän kuin mahtavaa. Näyttäisi siltä, että tuotannossa pyrittäisiin enemmän pro-tuotantoo hyvänlaatuisine streameineen ja esivalmisteltuine media puppets -sisältöineen.

Täällä tapaamisen memo.

Nyt päättyvän ja edellisen viikon aikana on Hämeentien Tavi-talossamme järjestetty kolme tapaamista, jotka kaikki ovat olleet merkityksellisiä T&K.-työmme strategisten valintojen ja kumppanuusverkostojen kannalta. On ollut mukava huomata, että meidän toiminnastamme ollaan kiinnostuneita ja kumppanit ovat oma-aloitteisesti pyytäneet saada kokoontua täällä. Olemme mielellämme toivottaneet heidät tervetulleiksi.
 

PKS-kehittäjät

Pääkaupunkiseudun seudullisten projektien vetäjät tapasivat auditoriossamme keskiviikkona 29.10. Tilaisuuden oli kutsunut kokoon pääkaupunkiseudun seudullisia hankkeita koordinoiva ryhmä ja PKS-kaupunkiohjelma, jonka johtoryhmän puheejohtaja Anja Vallittu avasi tilaisuude. Anja Valittun puheenvuorosta tuli esille, että PKS-kaupunkiohjelmassa keskeisellä sijalla ovat muun muassa monikulttuurisuus ja syrjäytymisen ehkäisy. Näihin vastataan lähiöohjelmalla ja rajoja ylittävällä palvelujen kehittämisellä. Seutukehittäjiä edustanut Culminatumin Kimmo Heinonen kertoi, että Culminatum valmistelee parhaillaan metropolialueen kilpailukykstrategiaa, joka valmistuu ensi vuoden alkupuolella. Painopisteitä ovat muun muassa huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen, hyvä elinympäristö, käyttäjälähtöiset innovaatiot ja kansainvälisyys.

Mukana olleet hanketoimijat edustivat lähinnä ESR-, EAKR- tai Innovatiivinen kaupunkiohjelma-rahoituksella käynnissä olevia hankkeita. Esittelymahdollisuus oli annettu 10 hankkeelle, joista yksi oli meidän Kulttuurisilta. Tilaisuuden jälkipuolisko oli varattu vuorovaikutteiseen työskentelyyn, jossa ideoitiin uusia yhteistyömuotoja hankkeiden ja seutukehittäjien välillä. Toisten hankkeiden hyvistä käytännöistä ja virheistä otettiin myös oppia.

Living Lab-toimijat

Käyttäjälähtöiset innovaatiot ovat päivän kuuma sana, ja Living Lab on konsepti, joka mahdollistaa käyttäjien osallistumisen tuotteen tai palvelun kehitysprosessiin entistä intensiivisemmin kehitysprosessin eri vaiheissa. Tanssistudioomme oli maanantai-aamuna, 3.11. tullut paikalle yli 40 henkeä.  Living Lab-ideologian mukaisesti mahdollistajia (ADC ja Forum Virium), kehittäjiä (mm. Metropolia, TKK, Laurea, Haaga-Helia, Arcada ja Jyväskylän amk), hyödyntäjiä (Destia) ja testikäyttäjiä (Loppukiri-yhteisö). Yksi tilaisuuden järjestäjistä oli Helsinki Living Lab-brändin omistava ADC Oy ja päivän teemaksi oli valittu Living Lab -palveluarkkitehtuurintyökalujen kehittäminen. Toivottavasti päivän anti oli järjestäjille se, mitä olivat odottaneet. Osanottajille tilaisuus antoi mahdollisuuden vaihtaa laaja-alaisesti ajatuksia siitä, mikä on Livin Lab oikein on, miten konseptissa saatuja tuloksia hyödynnetään, kuinka käyttäjiä motivoidaan testaajiksi ja kuinka Living Labia tehdään tunnetuksi.

Metropoliasta oli hyvä ja monipuolinen edustus paikalla: muotoilusta koulutuspäällikkö Päivi Fredriksson ja opettaja Mika Ihanus, digitaalisesta viestinnästä yliopettaja Pauli Laine ja Juhana Kokkonen, esittävästä taiteesta koulutusohjelmavastaava Siri Kolu ja lehtori Petri Pullinen. Tilaisuus vahvisti käsitystämme, että erikoisosaamisemme kytkeminen Living Lab-prosessiin antaisi palvelukonseptille uusia sisältöjä kuten draamamenetelmät käyttäjäkeskeisessä suunnittelussa ja muotoilu, jossa käyttäjäkeskeisyys on kaiken lähtökohtana. Kehittäjänä meillä olisi varmasti mahdollisuus oman Living Lab-profiilin luomiseen.

Urbaani luovuus-aktiivit

Urbaani luovuus-hanke kokosi yhteen Arabianranta-Toukola-Vanhakaupunki alueen toimijat ja vaikuttajat marraskuisille aamukahveille tiistaina 4.11. Tilaisuudessa sai ensi-iltansa kesän aikana kuvattu Yhteispiha-dokumentti ja laajemminkin esiteltiin hankkeen tuloksia ja menetelmiä, joilla tutkia muun muassa asukastyytyväisyyttä sekä kehittää yhteisötyön eri muotoja. Lisäksi visioitiin tulevaa lähimatkailun näkökulmaa ja loihdittiin tiivimpää yhteistyöverkostoa hanketta kannattelemaan. Urbaani luovuuden omilta sivuilta löytyy lisää projektipäällikkö Pilvi Kallion ajatuksia tapahtumasta, hyviä kommentteja ja Jussi Linkolan ottamia valokuvia.

Mukana oli Kuningas Väärä ja Metropolian organisoiman hankkeen yhteistyöverkosto varsin kattavasti. Helsingin metropolialueen kaupunkitutkimus ja tietokeskus, Art and Design City Helsinki Oy, sekä koko joukko kaupunginvaltuutettuja tai alueen aktiivitoimijoita kysyivät, haastoivat ja haaveilivat urbaanin yhteisön tulevaisuutta.Tilaisuudessa mietittiin muun muassa, kuinka soveltavan teatterin keinoin voi yhdistää ihmisiä eri statuksen saaneilta alueilta, tai kuinka sosiaalinen media yhdistää esimerkiksi erityisryhmät ja koulumme esittävän taiteen teokset. Monipuolista kulttuuriperintöä halutaan elävöittää yhdessä kaupunginmuseon, Tekniikan museon ja tulevaisuudessa myös seurakunnan kanssa.

edu.parvi-projektin testituotanto saatiin päätökseen jo muutama viikko sitten. Viime viikolla analysoimme tuotantoa opiskelijoiden kanssa ja selvittelimme konseptin heikkoja kohtia sekä parannusmahdollisuuksia. Tällaisia huomioita ja asioita nousi esiin. Opiskelijat aloittavat nyt konseptin kirjoittamistyön ja kuun loppupuolella on tarkoitus käydä sitä yhdessä läpi.

Omasta näkökulmastani tuotannossa nousi erittäin kiinnostavia asioita. Olisi myös kiinnostavaa analysoida opiskelijoiden oppimiskokemusta, sillä ainakin tuotannon purkutilaisuudessa tuntui siltä, että vaikka kaikki keskustelimme konseptoinin keskeisistä aiheista, samat aiheet tai huomiot eivät tuntuneet opiskelijoista keskeisiltä oman oppimisen kannalta. Tämä on mielestäni kiinnostava yksityiskohta, jota voisi pohtia enemmän (jos vain aikaa jää).