Hannan ajatuskoe - Millaista Suomessa on sadan vuoden kuluttua?(Kolme tukisanaa: työ, tunteet, tiede)
Teknologia - vähäinen/runsas teknologia
Vuonna 1909 Suomi oli hyvin erilainen kuin nyt. Suomi oli osa Venäjän keisarikuntaa. Suurin osa ihmisistä eli maaseudulla ja kaupungistuminen oli vasta alkamassa. Miltä Suomi näyttää vielä tästä hetkestä sata vuotta eteenpäin? Sadan vuoden aikana teknologia on kehittynyt huimasti teollisesta aikakaudesta sähköiseen aikakauteen, jonka suurimmat innovaatiot ovat sähköllä toimivia kuten tietokoneet, joista ei osattu edes haaveilla 100 vuotta sitten.
Sata vuotta eteenpäin 2100-luvulla tietokoneissa ja televisiossa ei tarvitse enää olla näppäimistöjä tai kaukosäätimiä. Ihminen pystyy aivoihin laitetun sähköimplantin avulla käyttämään laitteita ilman valintanäppäimiä ajatuksen voimalla. Tehtaat toimivat roboteilla ja ihmisen ainoana tehtävä on ohjelmoida tietokoneeseen toimintakäskyt.
Kaikkia medialaitteita esimerkiksi puhelinta, televisiota ja tietokonetta voidaan käyttää kodin ulkopuolella ilman paikkasidonnaista sähköverkkoa.
Yhteiskunta - turvallinen/turvaton
1900-luvun alussa ihmiset asuivat maaseudulla ja muuttivat kaupunkeihin pääasiassa opiskelun tai työn perässä. Päätyönä monilla oli vielä maatilan hoito metsineen ja eläimineen. Lapset synnytettiin kotona saunassa ja riista ja kala olivat pääravintoa. Yhteiskunta oli jaoteltu eri ammattikuntien mukaan; lääkäri, pappi, lukkari, talonmies ja niin edelleen. Naimisiinpääsy arvostetussa ammatissa olevan miehen kanssa oli tavoite. Se loi turvatun tulevaisuuden ja mahdollisuuden kouluttaa lapsia paremmin.
Yhteiskunta on 2100-luvulla jakautunut kahtia. Maaseudulla valtaa pitävät luonnonmukaista asumista ja elämistä noudattavat "luonnolliset" ja kaupungeissa hallitsevat "teknologiset". Näiden ryhmien välille on rakennettu muurit kaupunkien ympärille, joten ne elävät erillään toisistaan. Silloin tällöin joku haluaa vaihtaa ryhmää ja samalla ideologiaansa ja aiheuttaa rajoilla kahinaa.
Kaupungeissa ihmisrotu hallitsee robotteja ja keskittyy älyllisten toimintojen nopeuttamiseen. Vaikka ihminen on valjastanut kaikki koneet ja laitteet käyttöönsä, se ei ole lisännyt turvallisuuden tunnetta. Kun "luonnolliset" jättävät ovensa auki maaseudulla, niin "teknologisten" 2100-luvun kaupungeissa ei voi jättää mitään ilman valvontaa, koska jotkut robotit saattavat oikosulun takia hyökätä ihmistä vastaan. Maaseudulla asuvat kokevat elämänsä turvallisemmaksi, sillä he luottavat toisiinsa ja elävät isoissa perhekunnissa. Kaupungeissa asuvat elävät pienemmissä ryhmissä koneiden saartamina.
Ympäristö - luonnollinen/keinotekoinen
Helsingin keskustan liepeillä Punavuoressakin pidettiin lehmiä ja muita maataloneläimiä vielä 1900-luvun alussa. Siihen aikaan tiet olivat vielä hiekkateitä ja kuljettiin pääasiassa hevosilla. Autojen kehittyminen toi maanteille ehtyvillä luonnonrikkauksilla toimivia ja ilmakehää tuhoavia vauhtihirmuja. Tehtaiden toiminnan vaikutuksia luontoon ei juuri tutkittu ja ajateltiin vain uusia laitteiden keksimistä tuotannon tehostamiseen.
2100-luvulla ympäristöteknologinen kehitys on mennyt huikeasti eteenpäin. Tehtaat pystyvät suodattamaan kaikki päästönsä ja itse asiassa energiaa saadaan pääasiassa auringon, tuulen ja veden voimasta. Niistä ei tule juurikaan päästöjä ja ne ovat uusiutuvia energianlähteitä.
Autoteollisuus on muuttunut radikaalisti, sillä autot käyvät aurinkoenergialla. Energiasieppari on niin hyvä, että se kerää energiaa jopa pilvisenä päivänäkin. Ihmisten ei tarvitse tehdä enää ruumiillista työtä, sillä tehtaissa, kodeissa ja liikennevälineissä toimivat robotit, jotka on ohjelmoitu tekemään ihmisten puolesta mitä vaan. Haittapuolena robottien yleistymisessä on se, että yhteisölliset tekemiset jäävät vähemmälle ihmisten viettäessä enemmän aikaa rinnakkaismaailmoissa tietokoneohjelmien sisällä. "Luonnolliset" asuvat 2100-luvulla yhä kuten 1900-luvun alussa maaseudulla saaden elantonsa metsästä ja järvistä.
ELOKUVA-ANALYYSIT:
BLADE RUNNER (1982)
Elokuva kertoo vuodesta 2019 Yhdysvalloissa. Rikkaat ja hyvinvoivat maan asukkaat ovat muuttaneet avaruudessa oleviin siirtokuntiin, joita kutsutaan elokuvassa nimellä "ulkomaailman siirtokunnat". Maan pinnalle jääneet ovat elämään kyllästyneitä epäonnisia ja riivattuja ihmisiä jotka pyristelevät eteenpäin alamaailman tavoilla.
Katutasolla näemme ruokakojuja, autoja ja ihmisiä ihan niin kuin New Yorkin nykyisessä China Townissa. Osa rakennuksista on rappeutuneita ja kodittomat tai muuten epäonnekkaat ihmiset asuvat hylätyissä kerrostaloissa. Yläkerros eli pilvenpiirtäjät ja siirtokunnat ovat pyramidien lailla ylempänä tavallista elämää ja siellä asuvat nauttivat auringonlaskun hienosta väriloistosta pimeän alamaailman yllä. Minua kiinnosti elokuvan näkemys siitä, että koko mailma olisi lopulta täynnä aasialaisia, koska meitä muita on niin paljon vähemmän. Minäköhän vuosisatana aasialaiset ottavat haltuunsa muun mailman? Lopultahan esimerkiksi suomalaisten vaalea tasainen iho ja sinisilmäisyys katoavat maailmasta.
Blade Runner -elokuva kertoo samannimisestä headhunterista, miehestä jonka tehtävä on metsästää irti päässeitä replikaattoreita. Replikaattorit ovat ihmismäisiä robotteja, jotka on valmistettu palvelemaan ihmistä. Karanneet yksilöt ovat kuitenkin alkaneet ymmärtää, että heidät on ohjelmoitu elämään vain neljä vuotta. Kuolemattomuuden saavuttaminen on replikaattoreiden ajava voima ja Blade Runnerin tehtävänä on poliisin apuvoimana tappaa nämä kapinoivat ja vapaalle jalalle päässeet replikaattorit.
Elokuva esitteli mielenkiintoisesti uusia teknisiä keksintöjä, kuten lentävän auton, ääntä tottelevan television, näköpuhelimen, sekä geneettisesti muunnellut eläimet ja ihmiset. Yksi lause elokuvassa oli hieno; miesnäyttelijä kysyy: "Onko tuo käärme aito?", Naisnäyttelijä vastaa: "-Ei, luuletko että minulle olisi varaa aitoon käärmeeseen."
Ainoa mitä roboteilla ei voi olla on menneisyys mutta senkin genetiikan professorit olivat ratkaisseet: he ovat istuttaneet robotteihin sukulaistensa muistoja. Koskettavin hetki oli kun naispääosa-replikantin esittäjä osasi soittaa pianoa, vaikka ei ollut tehnyt sitä koskaan aikaisemmin.
Uskon, että elokuvan tekijän väittämä on, että tulevaisuudessa yhteiskunnan sisäinen eriarvoisuus korostuu ja ihmiset jakaantuvat kahtia. Toiset muuttavat menestyvinä siirtokuntiin ja toiset jäävät maahan tappelemaan selviytymisestä. Mielestäni hän esittää aika ilottoman kuvan tulevaisuudesta vailla toivoa ja onnea. Blade Runnerin maailma on pimeä ja masentava, enkä sen vuoksi pitänyt sitä todenmukaisena. Toivon että tulevaisuudessa ihmiset oppivat enemmän henkisiä asioita kuin fyysisyyten liittyviä riippumattomuuden saloja. Sinänsä elokuva herätti paljon kysymyksiä tulevaisuudesta ja ihmisten olemisesta.
1. Elokuvan tekijöiden tarkoitus on varmaan ollut tarkoitus luoda oma näkemyksensä tulevaisuudesta. Koska elokuva on tehty 80-luvun alussa niin siinä on kyllä aika hyvin ennustettu joitakin tekniikan muutoksia, mutta nyt katsottuna siinä ammutaan yli aika lailla, kun oletetaan että 2000-luvulla elettäisiin avaruuden siirtokunnissa. Ehkä pelkkä 2000-luku on sanana saanut tekijöiden mielikuvituksen lentämään.
2. Elokuvassa on mielestäni muutamia ennakko-oletuksia tulevaisuudesta. Niitä ovat esimerkiksi avaruuden asuttaminen, aasialaisten maailmanvalloitus, tuloerojen suureneminen, ihmisrobottien rakentaminen ja geneettisesti muunneltujen eläinten luominen.
3. Ennakko-oletuksista jotkut ovat tulleet todeksi jo tämän parinkymmenen vuoden aikana. Ihmisrobotteja on tehty Japanissa ja genetiikantutkimus on ottanut suuria harppauksia.
4. Onko elokuvan skenaario fyysisesti mahdollinen? Sanoisin että on, mutta pitkällä tulevaisuudessa. Millä ratkaistaan esimerkiksi ihmisten aivojen ja elimistön toimiminen korkealla avaruudessa? Millä painottomuus ratkaistaan?
5. Jokainen tulevaisuuden ennustus on varmaan koherentti omalla tavallaan ja kaikki tämä mitä elokuva esitti tulevaisuuden todellisuudeksi voi kyllä tapahtua. Mielestäni ainoa ristiriita on ajan kuluminen. Onkohan tekijöillä ollut tarkoitus oikeasti ennustaa tulevaa vai leikitellä sillä?
6. Blade Runner -elokuvan ajatuskoe kertoo mielestäni sen, että ajattelemme selvästi, että maailma muuttuu teknisemmäksi ja tunteettomammaksi. Tapamme on ajatella, että kaikki uusi on pelottavaa.
Sanoja elokuvasta:
Tulevaisuus
Replikaattorit
Hylkiöt
Rauniot
Pyramidit
Poliisi
Karkulaiset
Muisti
Tappoelokuva
Synkkyys
Epätoivo
Pimeys
Tekninen ylivoimaisuus
Hylätty kaupunki
Aasialainen vokaalimusiikki
Robotti
Karanneet replikantit
Lännen valloitus
Kelmeä valo
Kuolema
Elämä
Tuska
Genetiikka
Avaruusalukset
Tulevaisuuden ruoka
Avaruuden siirtokunnat
Replikaatiorobotti
Tulitikku-ukot ufomaisessa valossa
Marraskuu 2019
METROPOLIS (1927)
Metropolis-elokuvaa oli tosi mielenkiintoista katsoa, koska se oli niin erikoinen. Erikoisen siitä teki sen puhumattomuus, mustavalkoisuus, kuvan erikoinen taltioituminen ja sen ikä. Elokuva oli selvästi todella vanha, ensimmäisiä kokoillan elokuvia ja siihen oli panostettu mielettömästi rahaa.
Elokuva kertoo kehittyneestä tulevaisuuden kaupungista jonka nimi on Metropolis. Kaupungin sähköntuotannosta vastaa maanalainen tehdas, jota pyörittävät tuhannet ihmiset. Tätä alamaailman tehdasta johtaa yksinäinen, leski liikemies.
Liikemiehen poika päättää eräänä päivänä lähteä tutustumaan tehtaaseen ja seikkailu alkaa. Maria on saarnaaja, jonka sanaa työläiset tulevat kuuntelemaan työvuoronsa jälkeen. Poika rakastuu Mariaan juuri ennen kuin isä antaa eräälle tiedemiehelle käskyn suunnitella ihmisrobotti, joka näyttää Marialta.
Tiedemies yhdistää Hel-nimisen ihmisrobotin ja Marian antamalla tälle Marian kasvot. Ihmisrobotin on tarkoitus olla itse pahuus ja käyttämällä Marian kasvoja saada kaikki alamaailman työmiehet ja ylämaailman liikemiehet pauloihinsa.
Johtaja haluaa, että työmiehet eivät hukkaisi työaikaa Jumalan sanalle ja sen takia haluaa heidät pois saarnaaja Marian luota.
Asiat menevät kuitenkin pieleen, koska paha Maria, ihmisrobotti käskee työläisten tuhota koko tehtaan. Käy niin, että tehtaan tuhoutuminen aiheuttaa suuren tulvan joka on hukuttaa koko alamaailman alleen. Hyvä Maria ja poika pelastavat työläisten lapset tulvan alta ja vievät heidät turvaan. Johtaja huomaa tulvan tehdessä tuhojaan, että hänen oma poikansa on vielä alamaailmassa. Hän lähtee etsimään poikaansa ja hänta kohtaa näky, jossa paha Maria poltetaan roviolla ja työläisten keskuudesta on noussut johtaja, joka palauttaa rauhan alamaailmaan. Tiedemies ja poika tappelevat hyvästä Mariasta ja lopulta pariskunta saa toisensa ja isä ja poika tapaavat. Ylämaailman johtaja ja alamaailman uusi johtaja kättelevät lopussa. Elokuva loppuu lauseeseen: "The mediator between head and hands must be the heart!"
1. Metropolis-elokuvan tekijät ovat tehneet mielestäni jollain tapaa realistisemman ajatuskokeen kuin Blade Runnerin tekijät. 1900-luvun alussa tehtaat työllistivät suuren osan väestöstä ja siihen liittyi ehkä todellisia pelkoja. Tarkoitus oli varmaan teroittaa tunteiden, perheen ja hyvän olemassaoloa verrattuna teolliseen tuotantoon ja sen säännönmukaisuuteen.
2. Ennakko-oletuksina elokuvassa olivat teollistumisen lisääntyminen, tuloerojen kasvaminen, kaupungistuminen, todellisuuden hämärtyminen ja rakkauden kaipuu.
3. Mielestäni ennakko-oletukset olivat kaikki tosia, näin tiedetään nyt tapahtuneen.
4. En osaa sanoa voisiko elokuvan fyysinen skenaario olla mahdollinen, koska kaupunki oli rakennettu niin moneen kerrokseen, etten tiedä voisiko mikään maaperä kestää sitä, entä jos tulisi maanjäristyksiä.
5. Skenaario oli muilta osin koherentti ja ristiriitoja ei ollut.
6. Ajatuskoe paljastaa sen aikaisesta ajattelusta, että teollistumista pelättiin ja sen vaikutusta ihmisiin paisuteltiin. Myös tuloerojen kasvua näytettiin elokuvassa monien kaupunki-kerrosten avulla. Kaikki ihmisen väliset tunteet olivat voimakkaita ja hauskan ristiriitaisia ja jopa julmia. Isän ja pojan suhde oli mielestäni ajaton ja rohkeasti esitetty!
Uudet tehdastyölaitteet
Työläisen alakulo
Urheilusuoritukset
Olympialaiset
Hyvinvointiyhteiskunta
Satulinna
Kauneus
Tyylitaju
Mies/nainen
Parisuhde
Ihminen osana koneistoa
Orjuuttaminen
New York 1930
Autot ja junat
Monta tasoa autoja
Pilvenpiirtäjiä
Kehittynyt yhteiskunta
Mielikuvitus
Sivistyksen tuho
Aikakäsite
Yhteiskunta
Teollistuminen
Naisten rooli vanhanaikainen
Kone muuttuu työläisiä syöväksi hirviöksi
Poika kyseenalaistaa isänsä
Kapina
Isä-poika-suhde