*Seuraava, vuotta 2009 koskeva, Tuottaja2020-projektin väliraportti jätetään Eura2007 -järjestelmään vuoden vaihteessa.

Väliraportissa kysytyt asiat

Projektin perustiedot

  • Raportointikausi, projektin perustiedot, projektin toteuttajan tiedot, lomakkeen täyttäjän tiedot (valmiina)
  • Projektin lähtökohta, kohderyhmä ja tavoitteet

Tuottaja 2020 -kehityshanke 1.8-31.12.2009 
Minkälainen on tapahtumatuottajan tuotantoverkosto vuonna 2020? Minkälaisia haasteita tuottaja kohtaa tulevaisuudessa? Minkälaista koulutusta tulevaisuuden tuottaja tarvitsee?

Tuottaja 2020 -kehityshankkeessa ennakoidaan tapahtumatuotantoklusterin tilaa vuonna 2020 tuottajan tulevaisuuden osaamishaasteiden tunnistamiseksi. Näkökulmina hankkeessa korostuvat sekä tuottajien näkemykset että tuottajia ympäröivän tapahtumatuotantoklusterin toimijakunnan näkemykset. Tutkimusprosessi tähtää kotimaisen AMK ja ylempi AMK -tasoisen kulttuurituottaja -koulutuksen kehittämiseen paikantamalla tulevaisuuden osaamistarpeita ja erilaisia osaajaprofiileja.

Projektin toteuttaa Metropolia ammattikorkeakoulu. Kumppaneina toimivat kulttuurituotannon koulutusohjelmat Humanistisesta ammattikorkeakoulusta (Humak), Yrkeshögskolan Noviasta ja Mikkelin ammattikorkeakoulusta sekä Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö Cupore. Lisäksi työelämää edustavana kumppanina toimii Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö Taku ry ja tiedottamiskumppanina Aalto-yliopiston hallinnoima Luova Suomi -hanke. Tuottaja 2020 on Euroopan sosiaalirahaston (ESR) osarahoittama valtakunnallinen hanke  Opetushallituksen hallinnoiman Manner-Suomen ESR-ohjelman työmarkkinoiden toimintaa edistävien hankkeiden toimintalinjalla. Euroopan sosiaalirahastosta tuetaan muun muassa työelämän tarpeisiin vastaavan koulutuksen järjestämistä sekä opintojen jälkeen työelämään siirtymisen vauhdittamista. Tuen avulla suomalainen koulutusjärjestelmä voi vastata entistä paremmin työelämän tarpeisiin ja työvoiman kysyntään.

Tuottaja 2020 kohderyhmät \

  • Ammattikorkeakoulujen kulttuurituotannon koulutusohjelmien kehitystyöstä vastaavat: koulutuspäälliköt, yliopettajat, lehtorit, hallintohenkilöstö jne.
  • Alan opiskelijat
  • Muu Arts management -sektorin kotimainen koulutus
  • Tapahtumatuotantoklusterin toimijat  

Välilliset kohderyhmät \

  • Kulttuurialan ammattikorkeakoulutasoinen koulutus, etenkin estraditaiteet
  • Luovan sektorin toimijakunta: kulttuurisisällön tekijät ja tapahtumatuotantojen toteuttamiseen osallistuvat
  • alihankintaverkostot
  • Tapahtumatuotantoklusterin keskeiset yhteistyöalat (mm. matkailu, IT, sosiaali- ja terveysala, media)

Tavoitteet 
Selvityksen tehtävä on tarjota tuottajakoulutusta järjestäville tahoille tutkittua tietoa luovien alojen ammattikuvien muutoksista ja niistä aiheutuvista laadullisista ja määrällisistä tapahtumasektorilla toimiviin tuottajiin kohdistuvista osaamistarpeiden muutoksista. Tuotettava tieto tukee arts management- ja tuottaja-sektorien korkeakoulutasoisen koulutuksen kehittämistä ja profiloitumista Suomessa.

Projektin toteutuksen ja yhteistyön onnistuneisuus

Osallistujien ja yritysten/organisaatioiden valinta. Projektin toteutus ja eri tahojen yhteistyö projektissa. Työn- ja vastuunjako yhteistyökumppaneiden kesken.

Metropolia Ammattikorkeakoululla on vastuullaan projektin hallinnointi ja johtaminen ja vetovastuu projektin viestinnästä ja arvioinnista. Lisäksi Metropolia koordinoi tutkimusprosessia ja toimii tutkimuksen johtajana. Projekti toteutetaan prosessina, jossa Metropolia kantaa päävastuun, mutta valtakunnallisen vaikuttavuuden ja koko kulttuurituottannon alan koulutuksen sitoutumisen varmistamiseksi sovittiin jo hakuvaiheessa laajasta ammattikorkeakoulujen ja alan keskeisen tutkimusorganisaatio Cuporen välillä. Tehdyt aiesopimukset hiottiin virallisiksi kumppanuussopimuksiksi syksyn 2009 aikana. Kumppanuudet jakautuvat useille tasoille.
- Ohjausryhmäkumppanit ovat hankkeen kannalta strategisesti keskeisiä vaikuttajatahoja ja sidosryhmiä. Heidän näkemyksensä hankkeen tavoitteiden asettamisesta ja toimenpiteistä on ensiarvoisen tärkeitä hankkeen sisällöllisen kehittämisen näkökulmasta. Samalla on erittäin tärkeää, että kyseiset tahot sitoutuvat kulttuurituotannon alan kehittämiseen ja levittävät tietoisuutta hankkeesta omaan organisaatioonsa ja sen sidosryhmiin. Ohjausryhmä asetettiin marraskuun kokouksen yhteydessä.
- Tiedonlevittämisen varmistamiseksi hankkeessa on tiivis kumppanuus TKK:n / Aalto yliopiston hallinnoiman Luova Suomi -hankkeen kanssa, joka kokoaa kulttuurialan toimijoita yhteen ja hoitaa keskitettyä alan tiedottamista.
- Tutkimusyhteistyö perustuu Metropolian, Novian, Mikkelin amk:n, HUMAKin ja Cuporen tutkijoiden yhteiseen työskentelyyn. He muodostavat ennakointiprosessin operationaalisen toimijajoukon, joka kerää aineistoa ja analysoi sitä. Tutkimusprosessin toiminnasta ja koordinoinnista vastaa Metropolian nimeämä tutkimusjohtaja. Lisäksi ryhmää seuraa läheltä alan työelämää edustavan ammattijärjestön edustaja
Työhön käytettävistä resursseista ja vastuista on sovittu kunkin tutkimusyhteistyöhön sitoutuneen kumppanin kanssa kirjallisissa sopimuksissa. Ennakointiprosessi etenee syklisesti ja työn- ja vastuunjakoa pohditaan tutkimusosioittain mikäli joku ohjausryhmän tai tutkijaryhmän jäsen sitä ehdottaa.

Julkisuus ja tiedottaminen - projektin mahdollinen internet-osoite

Ongelmat projektin toteutuksessa (esim. lähtökohdan tai kohderyhmän valinnan suhteen). Toimenpiteet projektin etenemisen parantamiseksi.

Tuottaja2020 on julkinen projekti, josta on kenen tahansa helppo saada tietoa. Projektin Internet -osoite on tuottaja2020.metropolia.fi. Tätä osoitetta markkinoidaan mm. esitteellä ja miniflyerilla. Tämän lisäksi projektia hallinnoidaan julkisessa wikissä: wiki.metropolia.fi/display/tuottaja2020, josta on linkki Internet sivulle. Projektilla on Facebook ryhmä: Tuottaja2020, jonka faneiksi toivotaan ammattituottajia, kulttuurituotannon opiskelijoita eri ammattikorkeakouluista sekä hankkeen sidosryhmien edustajia. Ryhmän tavoitteena on saattaa kulttuurituotannon tulevaisuudesta kiinnostuneita keskustelemaan keskenään sekä keräämään heikkoja signaaleja kulttuurialalta.
Tuottaja2020 -esite painettiin marraskuussa, ja sitä on jaettu seuraaville tahoille: Metropolia AMK, Mikkelin AMK, Humanistinen AMK, Seinäjoen AMK, Novia Yrkeshögskolan, Cupore, TAKU ry. Lisäksi hankkeelle on suunniteltu logo, päävisuaali, juliste, luottokortin kokoinen miniflyer (aletaan jakaa tammikuussa 2010), rintanappi, t-paita. Näitä painamme vasta tarpeen tullen.

Hankkeesta on jaettu lehdistötiedotetta suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Tiedotetta on jaettu osallistuville AMKlle (opiskelijat, tutkijat, ohjausryhmän jäsenet, opettajat, hallintohenkilöstö), ENCATC (European Network of Cultural Administration Training Centers.) englanniksi, Arsis -lehteen (ARSIS on taiteen keskustoimikunnan julkaisema taide- ja kulttuuripolitiikan tiedotuslehti.), Luovan Suomen sähköiseen uutiskirjeeseen,

Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU ry on julkaissut ammattilehtensä takakannessa Tuottaja 2020 hanketta esittelevän mainoksen. Luovan Suomen uutiskirjeessä on ollut artikkeli hankkeesta. TAKU lehdessä on ollut mainos hankkeesta. Osallistuvat AMKt ovat julkaisseet hankkeen tiedot omilla internet sivuillaan. Näin saamme lisää kävijöitä internet sivuillemme sekä lisää Facebook faneja.

Tiedotusta parantaaksemme suunnittelemme sähköisen uutiskirjeen lanseeraamista ensi vuoden alussa. Tämän uutiskirjeen voisi tilata Internet sivuiltamme.

Hankkeelle on suunniteltu myös opiskelijakampanja Olen Tuottaja2020. Tämä kampanja voidaan ottaa käyttöön tulevina vuosina, jolloin opiskelijat saadaan mukaan toimintaamme.

Tuottaja2020 -hankkeesta on julkaistu tietoa 1.8-31.12.2009 seuraavissa medioissa:

http://www.teatteri.org/info/tinfotiedote34_09.html

http://www.cupore.fi/tuottaja2020.php

http://www.luovasuomi.fi/index.php/tietoa/uutiset/263-tuottaja2020

http://www.metropolia.fi/tutkimus-ja-kehitystoiminta/hankkeet/tuottaja-2020/

http://www.mamk.fi/ulkoiset/hanke/index.cfm?action=1&Hanke_ID=168

http://www.kulttuurivienti.fi/uutiset.php?aid=15394

http://www.humak.fi/humak_ja_kampukset/kampukset_ja_rehtorin_toimisto/joutsenon-kampus.html

Ongelmat ja suositukset

Ongelmat projektin toteutuksessa (esim. lähtökohdan tai kohderyhmän valinnan suhteen). Toimenpiteet projektin etenemisen parantamiseksi.

Tapahtumatuotannon kenttä on erittäin laaja ja voimakkaasti muihin toimialoihin kiinnittynyt. Hankehakemuksessa oli kiinnitytty klusteri-käsitteeseen, joka oli kuitenkin osalla tutkijaryhmäläisistä erittäin vieras tutkimukonsepti. Syksyn aikana kului aiottua enemmän aikaa yhteisen perustan haarukoimiseen. Esimme yhteistä kieltä käsitteiden klusteri, verkosto, toimiala ja toimijaryhmä kautta. Lopulta päädyimme Tapahtumatuotannon ekosysteemiin (Hautamäki), jonka pohjalta työskentelymme alkoi jäsentyä yhteisemmäksi prosessiksi. Casejen valinta ja niistä nouseet seuraavat askeleet nousivat varsin luontevasti keskustelujen myötä. Tällä hetkellä ekosysteeminäkemyksen kautta yhteinen lähtökohta tuntuu löytyneen ja tutkimusprosessin eri vaiheista on päästy hyvään yhteisymmärrykseen keskustelujen kautta.

Projektin toinen ongelma on ollut Seinäjoen ammattikorkeakoulun kulttuurituotannon koulutusohjelman jättäytyminen ohjausryhmään. Jotta tutkijaryhmässä olisi kaikki Suomessa kulttuurituotannon koulutusta järjestävät tahot mukana, tulisi Seinäjoen edustaja saada mukaan prosessiin. Kyseisestä ammattikorkeakoulusta on löytynyt innostunut tutkijaryhmämme potentiaalinen jäsen. Parhaillaan selvitellään millaisella tämän hankkeen ulkopuolisella rahoituksella hänen osallistumisensa työskentelyymme saataisiin varmistettua.

Projekti käyttää laajasti wikiä toiminnassaan. Tutkijaryhmä koordinoi työskentelyään wikissä, projektihallinto toteutetaan avoimesti ja myös osittaista ennakointiaineiston keruuta tehdään wikipohjaisesti. Tutkijaryhmän osalta on avoimuuden osalta rajoituksia raakadatojen osalta. Vaikka raakadatoja ei ole avattu suurelle yleisölle, on wiki toiminut kuitenkin yhteisöllisenä työstö- ja keskustelualueena. Aineiston keräämisen ympäristöksi wiki vaikuttaa kömpelöltä. Sen graafinen ulkoasu ja käytettävyys eivät ole tällä hetkellä suurta yleisöä palvelevia. Wikin rinnalle pohditaankin seuraavaan ohjausryhmään ehdotuksia, joilla toimintaa pyritään saamaan sellaiseksi, että suuren yleisön osallistumiskynnys pienenee.

Projektin toiminta ja tavoitteiden saavuttaminen

Kuvaus projektin toiminnasta ja arvio siitä, miten projektin tavoitteet tullaan saavuttamaan.

Syksyn 2009 aikana on keskitytty käynnistystoimenpiteisiin. Kumppaniverkosto on koottu yhteen ja tutkijatyöhön osallistuneet henkilöt ovat varmentuneet. Myös ohjausryhmän kokoonpano on sovittu ja ensimmäinen kokous pidetty. Tämän lisäksi on organisoitu taloushallintoa varten kumppaniverkoston eri jäsenistä taloushallinnan tiimi. Hankkeen visuaalinen ulkoasu on suunniteltu, www-sivut rakennettu ja julkaistu ja wiki-ympäristöä rakennettu. 

Projektissa on syksyllä 2009 toteutettu nk. Klusterianalyysi ja se on käynnistänyt koko tutkimusprosessin. Analyysi paikantaa monialaista klusteria, jonka jäsenistöllä on keskeinen rooli kaupunkitapahtuman toteuttamisessa. Jokainen tutkijaryhmäläinen valitsi oman klusterinsa, jonka toimijajoukko lähti paikantamaan. Paikantamisen jälkeen keskityttiin kunkin toimijatahon tulevaisuuskenaarioiden kartoittamiseen.

•Kaustinen Folk Music Festival, tutkijana Juha Iso-Aho / Humak
•Maailma kylässä, tutkijana Kai Artes/ Metropolia
•Madonna-konsertti, tutkijana Laura Karhu / Cupore
•PixelAche, tutkijana Leena Björkqvist / Novia
•Savonlinnan oopperajuhlat, tutkijana Pekka Uotila / Mamk

Klusterianalyysi on edennyt taustatiedoista, haastattelujen kautta wiki-ssä tehtävään yhteisölliseen raportointiin. Tutkimuspäällikkö kokoaa havaintoja yhteen tammikuussa 2010 ja ensimmäisen tutkimussyklin raportti valmistuu näillä näkymin helmikuussa 2010. Lisäksi joulukuussa 2009 sovittiin tutkimusprosessin 2. syklin tarkemmasta sisällöstä, työtavoista ja aikataulusta. Tutkimusprosessi on edennyt hankesuunnitelman mukaisessa aikataulussa. 

Projektin innovatiivisuus

Uudet menetelmät ja sisällöt projektin toimeenpanossa, uudet yhteistyörakenteet jne. Mitä uutta on kehitetty, esim. tuotteet, toimintatavat, palvelut?

Projektilla on useita innovaatioihin tähtääviä elementtejä, joista tässä alkuvaiheessa on toteutettu organisatorinen järjestäytyminen, avoin projektihallinto sekä ennakointimenetelmällinen toiminta.
Ennakointitoiminnan yksi haaste on ollut hankkeen tulosten jalkauttaminen esimerkiksi koulutusalalle opetussuunnitelmiin. Tässä hankkeessa pyrittiin välttämään potentiaalinen ongelma suunnittelemalla ja toteuttamalla hanke alusta alkaen kulttuurituotannon alan opetusta antavien kotimaisten ammattikorkeakoulujen yhteishankkena. Omissa oppilaitoksissa opetussuunnitelmatyöstä vastaavat asiantuntijat ovat hyvä perusta yhteiselle ennakointiprosessille. Samalla se on haastava: koulutusalan ihmiset eivät välttämätä primaaristi ole tutkimusorientoituneita. Tutkimuksellista näkökulmaa pyritään tukemaan aktiivisella wiki-työskentelyllä, jossa osallistujat kehittävät yhteisten keskustelujen kautta ennakointiajatteluaan. Lisäksi valtakunnallisessa hankkeessa on päädytty säännöllisiin tapaamisiin, joista osa toteutetaan Skypen välityksellä ja osa ryhmätapaamisina. Eri toimijat yhdistävän tutkijatriangluaation myötä pyritään löytämään innovatiivinen menetelmä yhden koulutusalan proaktiiviseen kehittämiseen ja toimijoiden väliseen profilointiin,

Projektissa testataan laajasti wiki-ympäristön käyttöä. Hankkeen hallinnointi on avointa, tutkijaryhmän toiminta ja eri paperien työversiot ovat avoimia ja myös aineiston keruu on SignaaliWiki:n puitteissa avointa. Wiki-ympäristön testaus erilaisten toimintojen tukijana on keskeinen osa projektihallinnon avoimuuten tähtäävämän menetelmäinnovaatiotavoitteen toteutumista.

Kolmas innovaatioalue liittyy ennakointialan menetelmälliseen kehittämiseen. Hankkeen aikana pyritään löytämään uusia keinoja hyödyntää taidesektorilla toimivien menetelmällisiä näkökulmia osana ennakointiprosessia. Tällä hetkellä on keskitytty ns. perinteisten laadullisten menetelmien käyttöön aineiston keruussa. Innovaatiopyrkmys on keskeisellä sijalla vuoden 2011 aikana, jolloin keskitytään skenaariopajoihin, joiden lopputulemana on asiantuntijakeskustelu tulevaisuuskäsikirjoituksen tai -kirjoitusten rakentamisesta sekä konkretisoimisesta scifi-tyyppisen DigiTails-prosessiin. 

Projektin tasa-arvovaikutukset

Projektissa kiinnitetään erityistä huomiota tasa-arvoiseen osallistumisen mahdollisuuteen sekä sitä tukevaan tiedon ja hankeprosessin avoimuuteen. Syksyn aikana on rakennettu wiki-ympäristö, joka mahdollistaa avoimuuden. Ympäristöön on myös laitettu avoimesti materiaaleja ja myös osallistumiseen kutsuvia toimintoja. Seuraavaksi keskiöön nousee potentiaalisten vieraiden haaliminen sivustolle ja sen jälkeen innostaminen osallistumaan ennakointiprosessiin. 

Hanke on auki wiki-ympäristössä, missä kuka tahansa mistä päin maapalloa tahansa saa tietoa ja voi halutessaan osallistua hankkeeseen. Hankkeeseen osallstuminen tapahtuu anonyymisti, jolloin henkilö voi itse halutessaan ilmoittaa persoonansa. Kuitenkin käytettävä wiki-confluence-ympäristö on käytettävissä myös ympäristöön kirjautuneille käyttäjille. Tämä ei lisää käyttäjävaltuuksia, mutta potentiaalisen osallistujan kannalta voisi olla motivoivaa toimia identifoituna henkilönä. Tällä hetkellä tämä edellyttää manuaalista käyttäjätunnuksen luomista, joka ei suurempien massojen osalta olisi mahdollista. Suoran tasa-arvoisen osallistumismahdollisuuden näkökulmasta tämä on kuitenkin toissijaista, sillä anonyymisti wiki-ympäristö on täysin auki.

Hyvät käytännöt

Mitä hyviä käytäntöjä projektissa on mahdollisesti kehitetty? Miten hyviä käytäntöjä on levitetty tai aiottu levittää?

Wikityöskentely. Wikityöskentely on tarjonnut hankkeessa toimiville tutkijoille mahdollisuuden työskennellä reaaliaikaisesti yhdessä. Hankehallinnointiin on voinut osallistua useampi henkilö, koska keskeneräisiä materiaaleja voi editoida useampi henkilö. Muistiot on kirjoitettu suoraan wikiin ja ne ovat heti kaikkien nähtävissä. Wiki on vähentänyt sähköpostiliikennettä huomattavasti. Koska yhteistyötahot ovat olleet kiinnostuneita wikialustojen perustamisesta omissa organisaatioissa, olemme hankkeessa päättäneet tukea heidän wikiensä perustamista. Lisäksi opetamme hankkeeseen osallistuvat opiskelijat wikin tehokäyttäjiksi vuonna 2010.
Taloushallinto. Hankkeeseen on perustettu taloustiimi, jonka jäsenet ovat taloussuunnittelijoita kumppaniorganisaatioista. Talousasioiden vastuuttaminen laajemmalle ryhmälle on toiminut hyvin ja yhteistyöorganisaatiot tietävät mitä pitää tehdä. Lisäksi taloushallinnossa ollaan ottamassa käyttöön EditGrit työkalu vuoden vaihteessa 2009-2010. Seuraavassa seurantaraportissa voimme raportoida sen toimivuutta, jonka jälkeen voimme jakaa tämän hyvän käytännön uusille, aloittaville hankkeille.

Ennakointimenetelmät: heikot signaalit. Hankkessa kerätään heikkoja signaaleja SignaaliWikissä. Kuka tahansa voi lisätä SignaaliWikiin heikon signaalin sinne luotujen työkorien alle. Työkorien otsikot ovat: Yhteisöllisyys ja toisen kohtaaminen, Osallistumisen keinot ja väylät, Työolosuhteiden muutokset, Elämänhallinta, sekä muut signaalit. Tätä signaalien keräyskäytäntöä on levitetty kulttuurituotannon ylemmän tutkinnon menetelmäkurssilla: jokaisen kurssin osallistujan tehtävänä on kerätä 20 heikkoa signaalia ja lisättävä ne wikiin. Näin saamme 400 signaalia lisää. Lisäksi tätä on levitetty hankkeen tutkijoiden piirissä: tutkijat keräävät signaaleja jatkuvasti.

Toiminnan jatkuvuus

Mitä pysyvää on saatu aikaan ja kuka vastaa uudesta tai pysyvästä toiminnasta projektin päättymisen jälkeen?
Mitä voidaan siirtää tai saattaa muiden toimijoiden, esim. pk-yritysten, oppilaitosten tai viranomaisten käyttöön?
Suunnitelmat tulosten hyödyntämiseksi, onko jo hyödynnetty?

Hankkeessa on toistaiseksi saatu aikaan pysyvä kiinnostus avoimiin verkkotyöskentely-ympäristöihin. Hankkeen sidosryhmät ovat ilmaisseet kiinnostuksensa wiki-työympäristön perustamiseen omissa organisaatioissaan.

Suunnitelmat tulosten hyödyntämiseksi. Tapahtumatuotannon klusterianalyysi julkaistaan heti ensi vuoden alusta. Silloin viranomaiset ja oppilaitokset voivat käyttää raportin tietoja hyväkseen. Keskeisin tulosten hyödyntämisen reitti on tutkijaryhmän jäsenten valinta. Kukin heistä on omassa organisaatiossaan kulttuurituotannon opetussuunnittelun kannalta keskeinen avainhenkilö. Täten yhteiset löydökset vaikuttavat suoraan prosessiin sitoutuneiden tutkijoiden kautta heidän oppilaitostensa toimintaan. Esimerkiksi Noviassa on jo käynnistetty laajamittainen proaktiivinen opetussuunnitelman uudistamistyö, jossa hyödynnetään laajasti hankkeen tuloksia. 

Unable to render {include} The included page could not be found.
  • No labels
You must log in to comment.