Blog from September, 2011

Aika: 29.9.2011 klo 16:30=>
Opettaja: Mariana

Aloitimme pohtimalla konseptisuunnittelun määritelmää... Wikipediasta ei löydy määritelmää(?). Jotain pientä viitettä löytyy silti esim:

http://www2.uiah.fi/~mmaenpaa/lectures/konseptisuunnittelu_perusteet.pdf

Mariana esitteli omia töitään, esim.

• Äänijälki Ateneumissa
• Keskustelukartta Taidemuseossa

Konsepti oli periaatteessa sama – vierailija voi jättää oman ajatuksensa teokseen liittyen – mutta eri kohderyhmät ja toteutusmuodot ovat laajentaneet konseptia. Eli yksi konsepti on muodostanut eri ilmentymiä...

It is the idea behind a design solution

• Konsepti rakentuu implementioinnin ja uudelleensuunnittelun kautta...
• Dialogissa käyttäjien kanssa...
• Oman suunnittelijaintuition avulla...
• Organisaation tarpeisiin pohjautuen...
• Yhteisön tarpeista...
• Konteksti huomioiden
• Suunnitteluprosessi ymmärtäen

Tärkeä tyyppi: Nigel Cross – Exploration - Generation - Evaluation - Communication

Välineitä

Konseptikartat, kuvat, metaforat, yksi kokeiltava väline Wordle, Moodboards – leikekokoelmat / kollaasit jos piirtäminen tuntuu hankalalta...

Brainstorming-treenit

Harjoittelimme brainstormausta kirjoittamalla ja piirtämällä tyhjille A4-papereille idoita, ajatuksia ja mieleenjuolahduksia... Näitä arvioitiin pienryhmissä, minkä jälkeen valittiin yksi idea jatkokehittelyyn. Lopuksi kaikki esittelivät oman, brainstormauksen jälkeen kiteytyneen ideansa toisille ja kommentoimme ja keskustelimme ideoista.

Linkkejä

• http://openeducationnews.org/2008/07/30/mooc-massive-open-online-course/ - MOCC pitänee kaivella tästä lisää...
• http://www.servicedesigntools.org/
• omaan opinnäytteeseeni liittyen: http://lbdconference.laurea.fi/

Tunnelmia

En taida olla brainstormaaja luonteeltani. Minulla ideat kehittyvät yleensä mielen taustaprosesseissa ajan myötä, jos ovat kehittyäkseen. Myös parityöskentelynä ideoiden rakentelu onnistuu, kun tilanne on orientoitunut ja suunta on suunnilleen tiedossa. Sen sijaan en muista, että olisin joskus onnistunut brainstormaamalla synnyttämään sellaisia ideoita, joita olisin todella lähtenyt jatkokehittelemään... Se ei nyt vain taida olla minun juttu.

Muuten luento oli hyödyllinen. Ryhmätyöskentelyssä oli mukava möyhiä toisten ajatusten kimpussa. Varsinkin Markun hyvin aluillaan olevan tilanteen parissa olisi viihtynyt pitempäänkin ulkopuolisen silmin tyhmiä kyselemässä. Opettajalla taas oli mainioita kommentteja ja etenkin linkkiehdotuksia ideoihin liittyen. Yritän kovasti käyttää tämän konseptointiopetuksen opinnäytteen hyväksi parhaalla mahdollisella tavalla.

Aika: 27.9.2011 klo 16:30=>
Luennoija: Robert

Tieto

Mitä tieto on? Muistijälkiä, malleja, valtaa... Tuttuustieto, taitotieto, propositionaalinen tieto...

Arkiajattelu on elämistä varten, asiantuntijatieto tukimista ja kehittämistä varten.

Hiljainen tieto (Tacit Knowledge)

Sidottu kiinteästi ihmisten toimintaan, menettelytapoihin, rutiineihin, ihanteisiin jne. Itse voi olla vaikea kuvailla hallussa olevaa hiljaista tietoa, esim. toimintatutkimuksen mukainen seuraaminen on mahdollisuus saada esiin hiljaista tietoa.

Käsitteiden käyttö

Käsite = teoreettinen abstraktio, jolla luonnehditaan havaintoja, ajatuksia ja kokemuksia joilla on jokin yhteinen piirre. Esim. opinnäytteessä käsitteiden avaaminen on tärkeää ymmärrettävyyden vuoksi. Pitää käyttää käsitteitä, jotka lukija ymmärtää.

Mitä asiantuntijuus on?

• tehtäväalueen, asian, aiheen tai ongelman määrittämää
• professionaalisen ja ammatillisen perinteen ylittävää osaamista
• tieto ja taito integroituneet
• tietämiseen perustuvaa osaamista
• tunnistaminen & arviointi & suunnittelu & toteutus

Kokemus on välttämätön, mutta ei riittävä ehto asiantuntijuudelle.

Metodiikka

Haasteenamme on löytää "AMK-metodiikka", jonka taustalla on tiedon erilainen olemus.

Kvantitatiivinen vs. kvalitatiivinen

Empiirisen / toiminnallisen o-työn tavoitteita

• Kartoittava
• Kuvaileva (mikä, kuka, millainen, missä, milloin)
• Selittävä
• Kokeellinen
• Toimintatutkimus
• Evaluaatio
• Ennustava tutkimus

Hyvän ongelman kriteerit – Käytännön solmun avaaminen

Havainnoinnista

http://www.fsd.uta.fi/menetelmaopetus/kvali/L6_4.html

• Tiedon keruuta aistien avulla.
• Tuottaa tietoa ympäristöstä, henkilön tilasta, verbaalisesta ja nonverbaalisesta viestinnästä, erilaisita toiminnoista, tottumuksista ja taidoista
• Tieto oltava analysoitavissa
• Virhelähteitä:
  • Tietoisuus tarkkailusta muuttaa toimintaa
  • Oma orientaatio vaikuttaa havaitsemiseen

Havainnoinnin muodot

• Systemaattinen havainnointi
  • ei osallistumista
• Osallistuva havainnointi
  • mahdollisimman vähän tai suunnitelmallisesti osallistumista: toimintatutkimus
• Piilohavainnointi
  • "salassa" havainnointi, muista eettiset kysymyset!

Käyttäytymisen havainnointi

• ei-verbaalinen
• verbaalinen
• extraverbaalinen (miten sanotaan, voimakkuus, rytmi...)
• spatiaalinen
• koodaaminen mietittävä tarkkaan

Havainnoinin olisi hyvä olla mukana opinnäytetyössä. Palauttaa mieleen tilanteiden tapahtumat jne.

Havainnoinnin edut

• saadaan välitöntä ja suoraa tietoa yksilöiden, ryhmien ja organisaatioiden toiminnasta ja käyttäytymisestä
• voidaan havainnoida luonnollisessa ympäristössä
• sopii määrälliseen ja laadulliseen ja erityisesti vuorovaikutuksen analysointiin
• voi auttaa löytämään hiljaista tietoa, jota tutkittava ei halua tai osaa kertoa haastattelussa

haitat

• tutkija saattaa häiritä tilannetta
• saattaa sitoutua emotionaalisesti tutkittavaan ryhmään
• tietoa voi olla vaikea tallentaa välittömästi

Haastattelu

Tietoa esim: http://www.fsd.uta.fi/menetelmaopetus/kvali/L6_3.html

Kvantitatiivinen lähestymistapa

http://en.wikipedia.org/wiki/Quantitative_research

Kvalitatiivinen lähestymistapa

http://fi.wikipedia.org/wiki/Laadullinen_tutkimus

Pieni tilannepäivitys... Eipä juuri uutta raportoitavaa. Tutkimussuunnitelma kyllä tykyttää takaraivossa ja väreilee pinnan alla, mutta nyt ei ole ollut tilaisuutta istua alas virkein mielin sitä työstämään.

Tänään Vyyhti-kokouksessa puhuimme paljon fasilitoinnista ja projektimme koulutusasioista. Nyt pitäisi tunnustella huolellisesti ja löytää ote, joka kantaa loppuun saakka työn ja opinnäytteen osalta.

Huomenna taas kouluilta, joten orientaatiota on jälleen luvassa opiskelun suuntaan :)

Aika: Torstai 20.9.2011

Loppujen opinnäyteprojekti-ideoiden esittely

Loputkin opiskelukaverit esittelivät omat projekti-ideansa. Monipuolisia aiheita edelleen luvassa: iPad-sovelluksen tekoa, ilmiöiden synnyttämistä sosiaalisessa mediassa, ympäristöpalkinnon näkyvyyttä, verkkouutisten näkyvyyden lisäämistä, verkkosivuston konseptiuudistusta sekä yrityksen verkkonäkyvyyden/verkkopalvelun analyysiä. Paikalla oli myös vierailevia opettajia, Lasse ja Antti, jotka tulevat olemaan ryhmämme opinnäyteohjaajia.

Opinnäytetyön tekemisestä

Haja-ajatuksia, opettajan slidet löytyvät Moodlesta...

Menetelmien soveltuvuus tutkimuskysymysten selvittämiseen on tärkeä juttu. Tämä on omassakin työssä keskeinen asia nyt alkusuunnittelussa.

...Voidaan käsitellä ja kehittää toiminnan ja osaamisen alueilla, joihin ei välttämättä ole vielä olemassa teoreettista kehystä ja kovinkaan suoraan soveltuvaa aiempaa kirjallisuutta.

Kasvuperustana hiljainen tieto ja sen kirjoittaminen tekstiksi – omassa työssä esim. työelämäyhteistyön nykyiset käytännöt? Ammattialan tuntemus tärkeää, että voi rajata omasta työstä pois aiemman tutkimustiedon – pitää selvittää nopeasti käytäntöjä, etten ala tehdä jo selvitettyjä asioita.

Mikä on käytännön ongelma, joka pitäisi ratkaista? – Kylläpä vain, tämä pitää perustella pikaisesti tutkimussuunnitelmassa! Kysymykset: mitä, miten, miksi, kuka, kenelle? – Varo perstuntumalta tehtyjä yleistyksiä!

Rajaus siten, että on mahdollisuus päästä tarpeeksi syvälle aiheeseen. Opinnäyte esim. vain projektin osa, ei koko projektin kuvaus.

Mitä se voi olla? Esim. pavelu, tuote tai toimitatapa + prosessia reflektoiva kirjallinen osio, jossa tuodaan analyyttisesti esille, millaisia ratkaisuja toiminnallisen työn teososan tekeminen on edellyttäminen.

Vinkki: Aloita muokkaamalla opinnäytetyösi aihe kysymysmuotoon. – Tämä kannattaisi nyt tehdä aika pian...

Muista alusta lähtien lähdeviitteiden tiedot sivunumeroja myöten! Testaa haastattelu- ja kyselylomakkeet koejoukolle. Pohdi ja analysoi kaikki valintatilanteet, esim. miksi käytän haastattelua enkä kyselyä?

Opponointi

Minun opponenttini on Anna ja oppinoitavani on Markku.

Muita fiiliksiä

Projektit on esitelty ja paljon mielenkiintoista kamaa on tulossa. Opponenttien jako toi vipinää ja piristi iltaa. Oman työn parissa pitää aloittaa aherrus melkolailla äkkiä.

Aika: Torstai 15.9.2011
Opettaja: Robert Arpo

Oppimisportfoliosta ja oppimispäiväkirjasta

Aloitimme portfolioasioilla. Jokainen opiskelija laatii opinnoistaan oppimisportfolion, jossa kuvataan opiskelun aikana tapahtunutta oppimisprosessia. Tavoite: Helposti luettava, tekstimuotoinen, esim. blogimainen tallenne. Tekstin lisäksi voi sisältää linkkejä, kuvia jne. Portfoliota kannattaa kerätä opintojen aikana, se palautetaan kaksi kertaa lukuvuodessa jäsenneltynä kokonaisuutena ja yhteenvedolla varustettuna 31.12.2011 (yhteenveto syksyltä) ja 30.4.2011 (yhteeveto koko vuodelta). Huom! Sisällysluettelo on tärkeä!

Opinnäyteidoiden esittely

Oman idean esimmäinen hahmotelma kalvoihin käärittynä:

Yleisesti ottaen ajatukset saivat tukea. Positiivisena nähtiin ainakin työelämäyhteys ja verkostoitumisen mahdollisuus, jonka osalta voisi problematisoida verkoston intesiteettiä, eli onko verkosto toimiva ja miten se on hyödynnettävissä. Esitettiin myös ajatus opiskelijoiden raikkaiden ajatusten virvoittavasta vaikutuksesta puutuneeseen ogranisaatiokulttuuriin :) Itseäni askarruttaa tällä hetkellä oikeiden tutkimuskysymysten löytäminen tulosten todentamisen näkökulmasta. Myös tarkka toteutussuunnitelma pitää laatia pian, sillä deadline 30.4.2012 on todella lähellä.

Opiskelukavereiden projektit olivat mielenkiintoisia ja aiheiltaan monipuolisia – Palvelukonseptia, lehistötilaisuuden konseptointia, osaamisen kehittämistä, intrauudistusta, kehityskeskustelujen kehittämistä ja laajan 3D-mallinnuksen rakentamista tällä kertaa. Loput ideat käymme läpi ensi viikolla.

Tutkimussuunnitelman ohjeistus

1. Tutkimuksen aihe - Mitä olen tekemässä, miksi tätä on kiinnostavaa tutkia?
2. Tutkimuksen tausta - Miten kiinnostuit aiheesta, miten aihetta on tarkasteltu aiemmissa tutkimuksissa/hankkeissa, mitä erityispiirteitä ja vastaamattomia kysymyksiä tutkimuksen aihe sisältää?
3. Tutkimuksen tavoitteet - Mikä on tutkimuksen päätavoite (rajaus)? Miten päätavoite voidaan jakaa alatavoitteisiin/kysymyksiin?
4. Tutkimusmenetelmät - MITEN lähestyn tutkimusaihettani ja pyrin vastaamaan tutkimuskysymyksiini? Miten kerään tietota tutkimustani varten? Miten analysoin keräämään tietoa?
   3 Tutkimuksen aikataulu - Mitä teen ja missä järjestyksessä? Mikä on hankkeen kesto? (Deadline 30.4.2012)
5. Työn osien työsuunnitelmat (tämä on tarkennusta edelliseen) - Työprosessin eri vaiheet ja niiden sisällön kuvaus, välitavoitteiden asettaminen sisällöllisesti ja aikataulullisesti
6. Arvio tutkimustulosten hyväksikäyttömahdollisuuksista ja muusta yhteiskunnallisesta merkityksestä - Tämä on arvio ja oletus, mutta samalla myös osa tavoitteiden asettamista, millaista sovellettavaa tietoa/taitoa odotat tuottavasti työssäsi? Mitkä ovat tämän tiedon sovelluskohteet?

• Palautus 6.10. menessä, käsitellään 11.10.
• Tulee sisältää perusteltua pohdittua tekstiä kaikista tutkimussuunnitelmakysymysten osa-alueista
• Työn alustava otsikko ja sisällysluettelo
• Kirjallisuuskatsaus keskeisiin lähteisiin
• Pituus 5-10 sivua
• Lähdeviitauskäytäntö & muotoilu (opinnäyteohje)
• Ohjaaja auttaa, kysy!
• Esittely n. 15 min. esim. PowerPoint
• Tsekkaa Moodlesta nenetelmät. Lue Ylemmän AMK-tutkinnon metodifoorumin aineistoja

Muita fiiliksiä

Taas mukava ilta. Kollegoilta on tulossa henkilökohtaisia projekteja ja sitoutuminen on aistittavissa. Mainota hommaa.

Jo huomenna alamme työstää YAMK-ryhmämme opinnäytteitä. Projektiaihioni on ollut vähän hakusessa, mutta toissa päivänä pallottelimme ajatuksia Juhanan kanssa, ja mahdollinen projekti alkoi muotoutua Juhanan myötämielisellä avustuksella.

Varmaa on (jos olla voi), että opinnäytteeni tulee liittymään Vyyhti-projektiin, jonka kohteina ovan muun muassa yhteistoiminnallisuuden kehittäminen ja luova alan yrittäjyyden tukeminen. Kun vielä lisätään tähän ammattikorkeakoulujen tavoite olla toimialueellaan aktiivinen ja näkyvä toimija sekä tavoite opetuksen työelämälähtöisyydestä, voisi seuraava idea sopia tähän kokonaiskehykseen sopivaksi kehityskohteeksi:

Tässä mietteet tällä hetkellä, ja huomenna varmaan laadin tämän pohjalta esityksen ensimmäiseen opinnäytetyöskentelysessioomme.

Aika: 13.9.2011
Luennoitsija: Gwenaëlle Bauvois

Tiivistelmä

Luento käsitteli median, mediatuktimuksen, mediatalouden ja sosiaalisen median peruskäsitteitä ja ominaispiirteitä. Minulle tutuinta olivat sosiaalisen median määrittelyyn, ansaintalogiikoihin ja ominaispiirteisiin liittyvät asiat. Piristävää oli pitkästä aikaa pyöritellä näitäkin asioita teoreettisella määrittelytasolla, kun itse tulee enimmäkseen toimittua käytännön parissa.

Itse en ole aiemmin perehtynyt mediatutkimukseen enkä mediatalouden tutkimukseen, joten näitä voisin jatkossa tutkiskella tarkemmin. Voisi olla hyvä lukea ainakin jokin esiin nostetuista mediatalouden tutkimukseen liittyvistä perusteoksista.

Luentomuistiinpanoja

Median määritelmä – aloitimme luennon pohtimalla ryhmissä median määritelmää omien kokemustemme pohjalta. Esiin nousi ainakin seuraavia asioita: lähettäjä, väline, formaatti, vastaaottaja, luotettavuus jne. Opettajan määritelmä, media:

technologigal medium applied to certain tasks and that this medium influences the perception of the world and changes human thought.

Gwenaëlle korosti, että ei voida esittää yhtä yleispätevää kuvausta, ja kurssilla lähestymme mediaa eri näkökulmista. Tätä edesauttaa se, että ryhmän opiskelijat ovat eri taustoista.

Mediatutkimuksen kolme näkökulmaa: 1) taiteelliset arvot ja esteettiset muodot 2) tuotantoprosessi 3) sosioegologinen analyysi.

Median ja etenkin uuden median kehitys on niin nopeaa, että tutkimukset vanhenevat nopeasti. Asiat ovat myös niin uusia, että niitä on vaikea tutkia, kun ei ole riittävää historiallista jatkumoa.

Mediatalouteen liittyen tulemme käsittelemään ainakin tekijänoikeutta, omistajuutta jne. Mediatalouden tutkimuksesta merkittäviä teoksia:

• http://en.wikipedia.org/wiki/Journal_of_Media_Economics
• http://www.mcm.unisg.ch/en/Chairs/MCM+3/Publications/JMM.aspx
• http://www.jombs.com/

(Toivottavasti oikeat linkit :)

Seuraava ryhmätyö liittyi uuden median arvoketjuihin, pohdimme erilaisia ansaintamalleja. Michael Porterin arvoketjumalli

Seuraava luennoijan avaama käsite oli osallisuustalous - tilanne, jossa tuotetaan jotain omaehtoisesti osallistuen. Malli toimii usealla tasolla User Generated Contentin suhteen. Esimerkkinä esim. Wikipedia.

Käsitteitä

• Sosiaalinen media – milloin se on keksitty? Vuonna 2004. Web 2.0
• Folksonomy – kollaboraativinen sisällön kategoriointi, esim tagien kautta
  • http://flickr.com/photos/tags/
  • http://www.youtube.com/
  • http://delicious.com/
  • http://blogilista.fi/
  • http://tumblr.com/

Tämän jälkeen paneuduimme sosiaalisen median käsitteeseen, kuka sen esitti ensin? Shipley vai O'Reilly? Jompi kumpi. O'Reilly käytti sitä kuvaamaan blogien, wikien ja sosiaalisten verkkopalvelujen rakentumista uudenlaiseksi osallistavan median muodoksi. 1997 termiä tosin jo käytettiin internetiin liittyen ensimmäisen kerran, mutta eri yhteydessä ja eri tarkoituksen kuvaamisen. Kritiikkinä termille voisi esittää, että määrittelemällä tämä uusi median muoto sosiaaliseksi, vihjataan, että muu media olisi "epäsosiaalista", mikä ei tietenkään pidä paikkaansa.

Social Media: Introduction to the tools and processes of participatory economy - Lietsala, Katri & Sirkkunen, Esa

Seuraavassa ryhmätyössä pohdimme viittä luonteenpiirrettä, jotka määrittelevät sosiaalista mediaa – ainakin teknologia, vuorovaikutus, user generated content, yhteisöt jne.

Eilen kokoonnuimme ensimmäistä kertaa uudella YAMK-ryhmällä tulevaan vakioluokkaamme, eli Hämeentie 161:n huoneseen H2010. Kaikki olivat paikalla. Herra Arpo toivotti meidät tervetulleiksi ja esitteli itsensä. Pienenä tutustumisleikkinä juttelimme hetken yhden opiskelijakollegan kanssa, tarkoituksena esitellä hänet muille. Tutustuin Marjaanaan, joka on työskennellyt pitkään viestintätehtävissä yritysviestinnän parissa. Oli kiinnostava kuulla kollegoiden taustoista, jotka olivat varsin monipuolisia. Verkkomedia, 3D, yritysviestintä, henkilöstöhallinto, verkkojournalismi jne. Todella laajaa ja toistaan tukevaa osaamista.

Esittelyjen jälkeen Robert kertoi meille opintojen sisällöistä ja toteutustavoista. Kävimme läpi syksyn lukujärjestyksen, opettajat ja opetuspaikat. Kaikki tuntui toistaiseksi melko selvältä, paitsi se seikka, että jo ensi torstaina pitäisi olla oma harjoitusprojektin itu siinä vaiheessa, että sen voisi ainakin karkealla tasolla esitellä ryhmälle. Nyt pitää siis tarttua toimeen sen asian osalta.

Illan päätti tentti Toiminnasta tietoon -kirjaan liittyen. Vastasin toimintatutkimuksen prosessiin ja raportointiin liittyviin kysymyksiin. Oli mukava pitkästä aikaa pinnistellä tällaisen oppimisen parissa, vaikka käsi meinasi olla melko rikki urakan jälkeen. Yhteenvetona koko aloituskerrasta jäi oikein hyvä mieli ja odottavat tunnelmat päälle.

No niin, huomenna sitten alkaa opiskelu :) Luonnollisesti eka tentti vähän jännittää kuten myös uusien kurssikavereiden tapaaminen. Mukana on onneksi muutamia entuudesta tuttuja kavereita.

Jonkin verran on mielessä pyörinyt mahdollinen kehittämisprojekti. Toimintatutkimukseen tutustuminen on herätellyt ajatuksia jostain kunnollisesta, interventioon perustuvasta ja muutokseen tähtäävästä prosessista. Mutta mitä se sitten olisi... Jonkin toimintavan muutos tai muutostarpeen kartoitus, kenties projektiryhmälle jokin uusi tapa toimia, muutoksen fasilitointi, oman työn kehittämiskokeilu, projektin konseptointi, niin, kenties kenties...

Oman haasteensa tuo opintoaikataulu, jonka haluaisin pitää kohtalaisen tiukkana. Kuinka mittavaan prosessiin on mahdollisuuksia, kun pitää löytää kohde, suunnitella, kerätä aineistoja, dokumentoida ja raportoida.

Ajatuksia liikkuu mutta vielä ei käy pyydykseen. Huomenna varmasti selviää moni asia, joten rennosti vain kohti uutta.

Torstaina kun koulu alkaa, on myös ensimmäinen tentti toimintatutkimukseen liittyen. Lueskelin hieman tenttikirjaa ja myös vähän muita aineistoja asiaan liittyen:

• Virtuaaliammattikorkeakoulun Ylemmän AMK- tutkinnon metodifoorumi tarjoaa napakan tiivistyksen toimintatutkimuksesta
• Arja Kuulan oivallinen toimintatutkimuksen kitetys KvaliMOTV:ssä, joka on kaikille avoin kvalitatiivisten tutkimusmenetelmien oppimisympäristö
• Internetixin Nexus Delfis 2004 antaa myös pienen tiivistyksen.

Muitakin hyviä juttuja löytyi, mutta niistä ehkä lisää myöhemmin...

Tee se tänään, opastaa Tuija Aalto Yleltä:

Opiskelu alkaa viikon päästä. Olen lukenut ennakkotehtävänä olleen kirjan – Toiminnasta tietoon, toimintatutkimuksen menetelmät ja lähestymistavat (Heikkinen, Rovio, Syrjälä (toim.)) – kertaalleen läpi ja tutustunut toimintatutkimuksen menetelmiin. Kirja on jo avannut uusia näkökulmia tulevaan opinnäyteprojektiin.

Toimintatutkimuksellisen opinnäyteprojektin olisi hyvä olla muutokseen tähtäävää, aktiivista toimintaan, jonka tarkoituksena on esimerkiksi kehittää työyhteisön toimintaa tai työprosessia. Toimintatutkimuksen tärkeä näkökulma on tutkijan aktiivinen osallistuminen tutkimuksen kohteena olevaan toimintaan, ei ulkopuolisen tarkkailijan rooliin jättäytyminen.

Ennen kirjan lukemista olin toivonut tekeväni "irrallisen" kehittämisprojektin. Jotain, mitä olisin voinut tehdä itsekseni pakertaen – olisin kerännyt aineistoja, pohdiskellut, kirjoitellut ja esittänyt valmiin opinnäytteen tarkastajille. Nyt näyttää siltä, että joudun pistämään itseäni likoon hieman enemmän...

Tarkemmat tiedot kirjasta:

Hannu L. T. Heikkinen, Esa Rovio ja Leena Syrjälä (toim.):
Toiminnasta tietoon. Toimintatutkimuksen menetelmät ja lähestymistavat. Kansanvalistusseura 2006.