Blog from January, 2012

Aihe:

10.15-11.00 Aristoteles, tasohyppely ja oppimisen tulevaisuus

Miten nuorten ikäluokkien oppimisen tavat, ympäristöt ja ohjaus muuttuvat? Oppimisen murros on käsillä, mutta opettajillekin on tarjolla uusia lähestymistapoja oppimiseen. Jännittävällä tulevaisuusmatkalla oppaanamme toimii Ilkka Halava, uudistuvan opetuksen suunnannäyttäjä.

Ilkka Halava, tulevaisuudentutkija, Prime Frontier Oy

Ja.... tulin paikalle 5 min kun luento oli alkanut. Hyvin siis alkoi tämä homma. Ei mennyt ihan nappiin taas.

Oppimisen tulevaisuus on muuttunut

Lukutaidon uusi määrittäminen:

Lukutaito jakaantuu useampaan erilaiseen: Visuaalinen lukutaito, medialukutaito, verkostolukutaito, englanninlukutaito (englanti pääkieleksi maahanmuuttajien lisääntyessä), tietokonelukutaito, perinteinen aakkostaito, tiedonhaku-lukutaito, kulttuurinen lukutaito.

Muutama esiteltynä:

Englanninlukutaito

Kielellisissä asioissa Suomen kokoisessa maassa kannattaisi miettiä uusia kansainvälisiä kieliä, espanja, kiina, japani, arabia jne. sen sijaan että jatketaan ruotsi-suomi-keskustelua.

Verkostolukutaito

Opettajien verkostoituminen, myös kansainvälisesti on tärkeää.

Tulevaisuuden haasteita:

Koulun muuttuminen kouluyhteisöksi; digitaalinen välineistö, koulutilat murrostilassa. Oppilaitosmaisema muuttuu, koulussa pitää huomioida myös yksilöllisyys ja mahdollisuus yhteisöllisyyteen. Opetusmetodit myös muuttuvat, perinteinen oppikirja häviää, pelien merkitys kasvaa, motivaatiorakenteet johtamisessa tärkeitä. Uusia oppiaineita: itsetuntemus ja itsensä tunteminen. Ihmiset erilaisia, tuetaan yksilöllistä kasvua ja omien mahdollisuuksien tavoittamista. Yrittäjyys ei ole enää oppiaineena, vaan se on koulun filosofia, Esim. Kalifornian teknillisissä oppilaitoksissa, puolien opiskelijoiden odotetaan olevan tutkijoita ja puolen yrittäjiä. Yrittäjyys on vapauden symboli. Suomessakin yrityksien määrä kasvaa koko ajan.

Miksi yliopistoon tai miksi korkeakouluttautua?

Tutkinto ja tukipalvelut sekä sosiaalinen elämä nousseet isoimmiksi syiksi. Tämä tulisi huomioida myös korkeakoulujen opetussuunnitelmissa.

• Opetus vs. arkielämä
• analogista - digitaalista
• eristettyä - yhdistettyä
• massoille - yksilöille
• kulutusta - luomista
• suljettua - avointa

Koulun säännöt ovat erilaiset kuin työelämän säännöt. Työelämässä otetaan huomioon kuluttajan toiveet, mutta siltikään oppilaitoksissa ei välttämättä oteta huomioon opiskelijoiden toiveita ja palautetta. Pitäisi ottaa työelämästä mallia.

Koulu pitäisi keksiä uudelleen, mutta ennen koulu nähtiin jännänä ja kiinnostavana paikkana, mutta nykyään se voi olla koti. Koulutuksen pitäisi huomioida myös tämä. Koulun pitää olla jännittävä paikka ja siellä pitää olla samat mahdollisuudet oppia uusia asioita kuin kotona tai netissä.

Tieto

Kenellä se on? Aristoteles hallitsi oman aikansa kaiken tiedon

Mistä  tai keneltä kysyttiin ennen Googlea. Kaikkea tietoa ei voi tietää kukaan ja se kasvaa ja muuttaa muotoaan, tiedon käytettävyysarvo nousee ja laskee. Kursseja rakentaessa pitää ottaa huomioon tiedon muuttuminen.

Tietotekniikkamurros

Diginativiinen sukupolvi ajattelee koulussa ja työelämässä, miten helppoa on tehdä koneilla ja verkossa asiat sekä työskentely. 4-0-sukupolvi vs. diginatiivit. Molemmat ovat oikeassa, ja molempien pitää oppia toisiltaan. Opettajien ei pidä syyllistyä siitä, ettei osaa käyttää laitteita eikä osaa välttämättä ajatella digitaalisesti. Oppilaitosten pitäisi pitäisi kouluttaa opettajat käyttämään valitsemiaan järjestelmiä.

Verkostoitumisen mallit voidaan huomioida myös opetuksessa. Keskinäisoppiminen on  tulevaisuuden sana. Oppimisesta tulee kiinnostavampaa ja jokainen oppii toisiltaan.

Gamify=Peliytys

Vuoteen 2015 mennessä suuri osa yritysten suunnittelutyöstä on muunnettu pelimuotoiseksi.

Peli on täysivertainen oppimisympäristö, jossa palaute on jatkuvaa ja nopeaa. Palautteen puuttuminen ja kerran vuodessa palautteen antaminen ei ole palkitsevaa työntekijälle. Työelämän pitäisi ottaa mallia pelimaailmasta, jossa on tavoitteet ja välitavoitteet.

---

Loppu

Vähän arvioin tilannetta samalla laittamalla muutaman sanan muistiin.

On tosi vaikeaa raportoida kun puhuja käyttää pelkkiä kuvia ja visuaalisia karttoja kuvaamaan, tekisi mieli ottaa valokuva ja laittaa liitteeksi. Toinen asia mitä huomasin, on vaikeaa pysyä mukana, kun puhuja hyppii aiheesta toiseen. Tilanteeseen vaikuttaa myös, se, etten kuullut alustusta. Pitää myös ottaa niskasta itseään kiinni. Tarkista aikatalulut, tule paikalle ajoissa!!!

Kaikin puolin luento oli mielenkiintoinen ja nuorena diginatiivina saatoin hieman naurahtaa välillä, kun puhuttiin siitä, miten järjestelmiä tulisi käyttää vaikka se on itselleen arkipäivää oppimisessa ja työelämässä.

Jätän kaiken aina viime tinkaan, ja niin kävi taas tämänkin tekemisessä.

Katselin konferensseja jo joulukuun puolella ja pohdin mikä olisi kiinnostavin. Monissa ei ollut vielä ohjelmaa tarjolla, mutta teemoja kylläkin. Itseäni eniten kiinnosti Lyonin konferenssi, koska teemana oli nimenomaan web. Toisaalta keskustelu ja teemat vaikuttivat hyvin koodaus-pohjaisilta, joten voi olla, ettei niinkään tekninen puoli kiinnosta minua. Enemmän sosiaalinen media ja netin tulevaisuus. Toinen vaihtoehto on ehdottomasti Berliinin NEXT-konferenssi jossa teemana on mielenkiintoinen Post-digital aika. Netin tulevaisuutta siinäkin sitten.

PILVIOPPIMINEN

Teemu Arinan videot antaa

- reaaliaikainen jakaminen - sosiaalinen media - organisaatiorajat - käyttäjän tuottamat ja muokkaamat palvelut

ilmiöt, ei enää tarvitse olla toimistoa, kaikki voi tapahtua verkossa, esim. kokousten käynti, ei tarvitse enää matkustaa ja tavata jokaisen kokouksen takia. Itselleni tämä on tuttua, sillä pidimme hallituksen kokouksia niin, että pystyi olla mukana tien päällä/kotona. Samoin Googlessa voi jakaa kaiken pilvessä, docsit, sivustot, samaan aikan muokattavissa ja luettavissa jaettujen henkilöiden kanssa, vältytään sähköpostiliikenteeltä, kaikilla aina viimeisin versio käytössä.

Jakaminen mahdollista kuvien, statusten, sovellusten kautta. Toisaalta pelottavaa miten paljon informaatiota on jaettavissa ilman, että haluaa.

Työtä ei tarvitse tehdä enää toimistossa, vaan työn tekeminen yhdessä on mahdollista verkostossa. Työn luonne on muuttunut, on vaikea mitata tuloksia selkeästi, koska se on pään sisällä, luovaa, innovativiista, asioiden viemistä eteenpäin näkemättä lopputulosta. Verkostotyö on avain. Tiimityö on historiaa.. Rakennelma ei välttämättä ole enää ylhäältä päin ohjaava vaan alhaalta ylöspäin.

Elance, freelance kulttuuri verkossa, työ ja vapaa-aika menettää merkityksen, joustavat työajat, voi tehdä töitä kun haluaa.. työsopimukset ja haastattelut historiaa..

Nanokorporaatiota

Palveluiden tekeminen ja ostaminen