Tuo aikaisemmin projektiwikissä esittämäni malli sisällöstä lähtevästä suunnittelusta ei tule toimimaan sosiaalisen median suunnittelussa, koska malli on tarkoitettu sellaisten verkkopalveluiden toteuttamiseen, joissa sisältö tulee lähinnä palveluntuottajalta, ei käyttäjiltä. Harkinnan alla on vielä se, käytämmekö täysin valmiita wikejä vai olisiko syytä muokata jotain ilmaista wikialustaa projektiin sopivaksi. Siihen liittyvä kehitys ja ylläpito ei saisi olla kallista, vaan tapahtua kevyesti, pienillä vuosimaksuilla.
Voidaan ajatella, että projektissa kehitetään ensisijaisesti menetelmiä, joilla nykyisiä wikejä voidaan käyttää erilaisten yhteisöllisten käsikirjoitusprosessien alustana, eikä valmista työkalua. Silloin yhteisöllistä käsikirjoittamista voidaan soveltaa muihinkin wikeihin kuin tässä projektissa käytettyyn. Se voi alentaa kynnystä yhteisölliseen käsikirjoittamiseen silloin, kun käsikirjoittajat tai vaikka oppilaitos on jo tottunut jokin tietyn wikin käyttöön. Heidän ei siis tarvitse välttämättä vaihtaa alustaa uuteen.
Projektissa voitaisiin vastata mm. seuraaviin kysymyksiin:
- Millaista ohjausta ja tukitoimia prosessi vaatii onnistuakseen?
- Mitkä wikien ominaisuuden tukevat mitäkin käsikirjoitusprosessia?
- Millainen näytelmän muoto sopii parhaiten tämän tyyppiseen kirjoittamiseen, vai sopivatko kaikki?
- Millaisia ongelmia / esteitä prosessissa voi tulla vastaan ja miten ne voi selvittää.
- Kuinka sitouttaa kirjoittajat mukaan prosessiin?
- ...
Projektin lopputulema olisi siis ensisijaisesti koulutusmateriaali opettajille / dramaturgeille ym. kiinnostuneille ohjaajille sekä tietenkin jo kertaalleen tehty käsikirjoitusprosessi, joka jää verkkoon tutkittavaksi. Prosessi voidaan ohjeiden ja antamamme koulutuksen mukaan toistaa ja soveltaa lähes mihin wikiin vain. Projektista tulisi silloin sisällöllinen, enemmän käsikirjoitusprosessiin ja yhteisöllisen käsikirjoituskulttuurin luomiseen keskittyvä, kuin varsinainen ohjelmistokehitysprosessi
Tällaista mietin työkalun toteuttamisen vaiheiksi ja aikatauluiksi, muokataan sitten tarpeen mukaan. Venytin nyt aikataulua syksyyn, koska muuten menee aika ympäripyöreiksi päiviksi työkalun toteuttamisen suhteen. --EM
Juhanan kommentista (ks. alla) innostuneena tein vielä nopeaa vertailua kahteen eri lähestymistapaan, joissa molemmissa on hyvät puolenssa. Lopullinen toteutustapa voi olla jotain tästä väliltä.
Työkalun kehittäminen, vaihtoehtoisia lähestymistapoja
1. Sisällöstä lähtevä kehittäminen
Mietitään, mitä yhteisöllinen käsikirjoittaminen on ja miten se voisi toimia verkossa. Määritetään vaatimukset työkalulle ja kehitetään olemassa oleva tekniikka vastaamaan toiveita niin paljon kuin mahdollista.
Plussia ja miinuksia:
+ verkon mahdollisuudet erilaisten käsikirjoitustapojen toteuttamiseen hyödynnetään
+ lopputuloksena käyttäjäystävällinen ja tarkoitukseen soveltuva työkalu
- saattaa vaatia paljon ohjelmointityötä -> raskasta ja aikaa vievää, jolloin iskee resurssipula
- lopullinen työkalu vaatii todennäköisesti palvelintilaa ja ylläpitoa esim.Metropolian palvelimilla
2. Nykyisestä tekniikasta lähtevä kehittäminen
Vertaillaan wikejä ja kartoitetaan nykyisen tekniikan mahdollisuuksia ja hyödynnetään niitä mahdollisimman pitkälle. Yhteisöllinen käsikirjoitusprosessi sopeutetaan vastaamaan tekniikkaa. Vain pieniä ohjelmointimuutoksia tehdään, jos ollenkaan.
Plussia ja miinuksia:
+ ei tarvita raskasta ohjelmointia, nopeampi toteuttaa
+ jos wikiin ei tarvitse ohjelmoida lisäpalikoita, se voidaan pitää wikin tarjoamalla palvelimella
- johtaa helposti siihen, että projektin tuloksena ei ole käsikirjoitustyökalu vaan pelkkä wiki
- jääkö projektin jälkeen käyttämättä? Toisaalta työkalun mukana tulevan koulutuspaketin painoarvo saattaa kasvaa, eli yhteisöllistä käsikirjoituprosessia voitaisiin ehkä soveltaa eri wikeihinkin
Sisällöstä lähtevä kehittäminen, toimintasuunnitelma
Dramaturgiopettaja
- Tekee kuvauksen työkalusta eri käyttäjien näkökulmasta: kuinka toimii käsikirjoittajan, opettajan, muuten vain kiinnostuneen käyttäjän näkökulmasta. Kuinka toimii eri käsikirjoittamisen malleissa?
- Muoto: sanallinen kuvaus työkalun toiminnasta eli skenaario
- Lisätietoa skenaarioista käyttöliittymäsuunnittelussa
Käyttöliittymäsuunnittelija (Sonja)
- poimii käyttötapaukset skenaarioista ja rakentaa niistä käyttöliittymän prototyypin
- muoto: paperi, powerpoint tms.
Käyttöliittymäohjelmoija (Sonja) ja wiki-ohjelmoija (N.N.)
- rakentavat työkalun valmiin konseptin mukaan
- muoto: toimiva työkalu verkossa
Alustava aikatauluehdotus:
- skenaariot valmiit 15.5.
- prototyyppi valmis 15.6.
- työkalu valmis 15.8.