Page History

...

Metropolia Ammattikorkeakoululla on vastuullaan projektin hallinnointi ja johtaminen ja vetovastuu projektin viestinnästä ja arvioinnista. Lisäksi Metropolia koordinoi tutkimusprosessia ja toimii tutkimuksen johtajana. Projekti toteutetaan prosessina, jossa Metropolia kantaa päävastuun, mutta valtakunnallisen vaikuttavuuden ja koko kulttuurituottannon alan koulutuksen sitoutumisen varmistamiseksi sovittiin jo hakuvaiheessa laajasta ammattikorkeakoulujen ja alan keskeisen tutkimusorganisaatio Cuporen välillä. Tehdyt aiesopimukset hiottiin virallisiksi kumppanuussopimuksiksi syksyn 2009 aikana. Kumppanuudet jakautuvat useille tasoille.
- Ohjauryhmäkumppanit ovat hankkeen kannalta strategisesti keskeisiä vaikuttajatahoja ja sidosryhmiä. Heidän näkemyksensän hankkeen tavoitteiden asettamisesta ja toimenpiteistä on ensiarvoisen tärkeää ahnkkeen sisällöllisen kehittämisen näkökulmasta. Samalla on erittäin tärkeää, että kyseiset tahot sitoutuvat kulttuurituottannon alan kehittämiseen ja levittävät tietoistuutta hankkeesta omaan organisaatioonsa ja sen sidosryhmiin. Ohjausryhmä asetettiin marraskuun kokouksen yhteydessä.
- Tiedonlevittämisen varmistamiseksi hankkeessa on tiivis kumppanuus TKK:n / Aalto yliopiston hallinnoiman Luova Suomi -hankkeen kanssa, joka kokoaa kulttuurialan toimijoita yhteen ja hoitaa keskitettyä alan tiedottamista.
- Tutkimusyhteistyö perustuu Metropolian, Novian, Mikkelin amk:n, HUMAKin ja Cuporen tutkijoiden yhteiseen työskentelyyn. He muodostavat ennakointiprosessin operationaalisen toimijajoukon, joka kerää aineistoa ja analysoi sitä. Tutkimusprosessin toiminnasta ja koordinoinnista vastaa Metropolain nimeämä tutkimusjohtaja. Lisäksi ryhmää seuraa läheltä alan työelämää edustavan ammattijärjestön edustaja
Työhön käytettävistä resursseista ja vastuista on sovittu kunkin tutkimusyhteistyöhön sitoutuneen kumppanin kanssa kirjallisissa sopimuksissa. Ennakointiprosessi etenee syklisesti ja työn- ja vastuunjakoa pohditaan tutkimusosioittain mikäli joku ohjausryhmän tai tutkijaryhmän jäsen sitä ehdottaa.

...

Tuottaja2020 on julkinen projekti, josta on kenen tahansa helppo saada tietoa. Projektin Internet -osoite on tuottaja2020.metropolia.fi. Tätä osoitetta markkinoidaan mm. esitteellä ja miniflyerilla. Tämän lisäksi projektia hallinnoidaan julkisessa wikissä: wiki.metropolia.fi/display/tuottaja2020, josta on linkki Internet sivulle. Projektilla on Facebook ryhmä: Tuottaja2020, jonka faneiksi toivotaan ammattituottajia, kulttuurituotannon opiskelijoita eri ammattikorkeakouluista sekä hankkeen sidosryhmien edustajia. Ryhmän tavoitteena on saattaa kulttuurituotannon tulevaisuudesta kiinnostuneita keskustelemaan keskenään sekä keräämään heikkoja signaaleja kulttuurialalta.
Tuottaja2020 -esite painettiin marraskuussa, ja sitä on jaettu seuraaville tahoille: Metropolia AMK, Mikkelin AMK, Humanistinen AMK, Seinäjoen AMK, Novia Yrkeshögskolan, Cupore, TAKU ry. Lisäksi hankkeelle on suunniteltu logo, päävisuaali, juliste, luottokortin kokoinen miniflyer (aletaan jakaa tammikuussa 2010), rintanappi, t-paita. Näitä painamme vasta tarpeen tullen.

...

Syksyn 2009 aikana on keskitytty käynnistystoimenpiteisiin. Kumppaniverkosto on koottu yhteen ja tutkijatyöhön osallistuneet henkilöt ovat varmentuneet. Myös ohjausryhmän kokoon pano on sovittu ja ensimmäinen kokous pidetty. Tämän lisäksi on organisoitu taloushallintoa varten kumppaniverkoston eri jäsenistä taloushallinnantiimi. Hankkeen visuaalinen ulkoasu on suunniteltu, www-sivut rakenenttu ja julkaistu ja wiki-ympäristöä rakennettu.  Klusterianalyysi

Projektissa on syksyllä 2009 toteutettu nk. Klusterianalyysi ja se on käynnistänyt koko tutkimusprosessin. Analyysi paikantaa monialaista klusteria, jonka jäsenistöllä on keskeinen rooli kaupunkitapahtuman toteuttamisessa. Jokainen tutkijaryhmäläinen valitsi oman klusterinsa, jonka toimijajoukko lähti paikantamaan. Paikantamisen jälkeen keskityttiin kunkin toimijatahon tulevaisuuskenaarioiden kartoittamiseen.

Prosessikuvaus:

1. Desk top -työskentelynä case-kuvaus

2. Haastattelu

3. Tiedon kollaus

4. klusterihahmotelma ja seuraavan askelen suunnittelu marraskuussa 2009.

Caset:

•Kaustisten  •Kaustisten kansanmusiikkijuhlat, tutkijana Juha Iso-Aho / Humak
•Maailma kylässä, tutkijana Kai Artes/ Metropolia
•Madonna-konsertti, tutkijana Laura Karhu / Cupore
•PixelAche, tutkijana Leena Björkqvist / Novia
•Savonlinnan oopperajuhlat, tutkijana Pekka Uotila / Mamk

Tässä tutkimusvaiheessa arvoimme, että projektin tutkimusprosessin osatavoite eli klusterianalyysi tulee saavutettua tammikuuhun mennessä ja se on toteutunut hyvin ja aikataulussa.Klusterianalyysi on edennyt taustatiedoista, haastattelujen kautta wiki-ssä tehtävään yhteisölliseen raportointiin. Tutkimuspäällikkö kokoaa havaintoja yhteen tammikuussa 2010 ja ensimmäisen tutkimussyklin raportti valmistuu näillä näkymin helmikuussa 2010. Lisäksi joulukuussa 2009 sovittiin tutkimusprosessin 2. syklin tarkemmasta sisällöstä, työtavoista ja aikataulusta. Tutkimusprosessi on edennyt hankesuunnitelman mukaisessa aikataulussa. 

Projektin innovatiivisuus

...

Projektilla on useita innovaatioihin tähtääviä elementtejä, joista tässä alkuvaiheessa on organisatoorinen järjestäytyminen, avoin projektihallinto sekä ennakointimenetelmällinen toiminta.
Ennakointitoiminnan yksi haaste on ollut hankkeen tulosten jalkauttaminen esimerkiksi koulutusalalle opetussuunnitelmiin. Tässä hankkeessa pyrittiin välttämään potentiaalinen ongelma suunnittelemalla ja toteuttamalla hanke alusta alkaen kulttuurituotannon alan opetusta antavien kotimaisten ammattikorkeakoulujen yhteishankkena. Omissa oppilaitoksissa opetussuunnitelmatyöstä vastaavat asiantuntijat ovat hyvä perusta yhteiselle ennakointiprosessille. Samalla se on haastava: koulutusalan ihmiset eivät välttämätä primaaristi ole tutkimusorientoituneita. Tutkimuksellista näkökulmaa pyritään tukemaan aktiivisella wiki-työskentelyllä, jossa osallistujat kehittävät yhteisten keskustelujen kautta ennakointiajatteluaan. Lisäksi valtakunnallisessa hankkeessa on päädytty säännöllisiin tapaamisiin, joista osa toteutetaan Skypen välityksellä ja osa ryhmätapaamisina. Eri toimijat yhdistävän tutkijatriangluaation myötä pyritään löytämään innovatiivinen menetelmä yhden koulutusalan proaktiiviseen kehittämiseen ja toimijoiden väliseen profilointiin,

...

Wikityöskentely. Wikityöskentely on tarjonnut hankkeessa toimiville tutkijoille mahdollisuuden työskennellä reaaliaikaisesti yhdessä. Hankehallinnointiin on voinut osallistua useampi henkilö, koska keskeneräisiä materiaaleja voi editoida useampi henkilö. Muistiot on kirjoitettu suoraan wikiin ja ne on heti kaikkien nähtävissä. Wiki on vähentänyt sähköpostiliikenne huomattavasti. Koska yhteistyötahot ovat olleet kiinnostuneita wikialustojen perustamisesta omissa organisaatioissa, olemme hankkeessa päättäneet tukea heidän wikien perustamista. Lisäksi opetamme hankkeeseen osallistuvat opiskelijat wikin tehokäyttäjiksi vuonna 2010.
Taloushallinto. Hankkeeseen on perustettu taloustiimi, jonka jäsenet ovat taloussuunnittelihjoita kumppaniorganisaatioista. Talousasioiden vastuuttaminen laajemmalle ryhmälle on toiminut hyvin ja yhteistyöorganisaatiot tietävät mitä pitää tehdä. Lisäksi talioushallinoossa ollaan ottamassa käyttöön EditGrit työkalu vuoden vaihteessa 2009-2010. Seuraavassa seurantaraportissa voimme raportoida sen toimivuutta, jonka jälkeen voimme jakaa tämän hyvän käytännön uusille, aloittaville hankkeille.

...

Suunnitelmat tulosten hyödyntämiseksi. Tapahtumatuotannon klusterianalyysi julkaistaan heti ensdi ensi vuoden alusta. Silloin viranomaiset ja oppilaitokset voivat käyttää raportin tietoja hyväkseen. Keskeisin tulosten hyödyntämisen reitti on tutkijaryhmän jäsenten valinta. Kukin heistä on omassa organisaatiossaa kulttuurituotannon opetussuunnittelun kannalta keskeinen avainhenkilö. Tätäen yhteiset löydökset vaikuttavat suoraan prosessiin sitoutuneiden tutkijoiden kautta heidän oppilaitostensa toimintaan. Esimerkiksi Noviassa on jo käynnistetty laajamittainen proaktiivinen opetussuunnitelman uudistamistyö, jossa hyödynnetään laajasti hankkeen tuloksia.