Tänään on lukuvuoden viimeinen työpäivä. Huomisesta alkaen pääsen heinätytöksi Sydän-Hämeen maisemiin. Saattaa olla, että heinätöiden ja perennojen hoitamisen lisäksi saan ottaa käteeni mökkiläisen vakiovarusteita: raivaussahan, vesurin, oksapihdit ja kirveen. Oli kyseessä mikä tahansa mökin pahanen, niin aina siinä tontilla puut kasvavat kohisten ja peittävät parhaat auringonottopaikat. Puutöitä ja takkapuita takkapuuutarpeita siis riittää.
Lukuvuoden viimeisinä työpäivinä minulla on tapana järjestellä työhuoneeni, siivota pois erilaisia paperikasoja, katsoa minkä asian aika on hoitanut puolestani ja toisaalta tehdä vielä jotain niinkin vanhanaikaista kuin asiakirjojen mapittamista. Vuoden aikana on kertynyt pino ammattijulkaisuja ja asiakaslehtiä, joita on ajatellut selailla vähän tarkemmin - joskus. Kesäloman kynnyksellä yhtäkkiä tuleekin sellainen selvänäköisyyden puuska, jonka vallitessa tietää minkä niistä ihan oikeasti haluaa säilyttää ja minkä voi hyvällä omalla tunnolla laittaa vähän vähemmänkin selailun jäljiltä jätepaperiin.
Tänään kävin tapani mukaan myös toivottamassa hyvää kesää Bulevardin henkilöstöyksikön väelle. Hämeentielläkin piipahdin tarkistamassa että kaikki on siellä OK. Lummetiellä lopetimme tavanomaista hieman aikaisemmin työpäivämme ja toteutimme pitkäaikaisen haaveemme saada pestyä työhuoneemme kamalan likaiset ikkunat. Rievut ja kuivauslastat heiluivat, kun pesupartio pesupartiomme iski yhteensä kuuteen ikkunaan. Olisiko tämä työhuoneen ikkunanpesu ihan kenelle vain oivallinen ja kaikin tavoin puhdistava kesäloman aloitusriitti. Uutisistakin saattaisi kuulla kuinka "sää on poutainen ja helleraja ylitetään monin paikoin Suomea, Metropolian suunnasta näyttää yhä kirkastuvammalta ...
Oikein lempeää heinäkuuta ja kaunista kesää! 