Versions Compared

Key

  • This line was added.
  • This line was removed.
  • Formatting was changed.

...

Kielitaidon itsearviointitaulukko

Varoitus, Huomio, Huutomerkki, Merkki, Sininen, SymboliImage Added

Alla oleviin taulukoihin on poimittu asioita Opetushallituksen kielitaidon kehittymisen kuvauksesta.
  • Korkeakouluopinnoissa edellytetään B2-tason kielitaitoa.


A1Kehittyvä alkeiskielitaito:
Alkeistaso,
suppea viestintä kaikkein tutuimmissa tilanteissa
A2Kehittyvä peruskielitaito:
Selviytyjän taso,
välittömän sosiaalisen  kanssakäymisen perustapeet ja lyhyt kerronta
B1Sujuva peruskielitaito:
Kynnystaso,
selviytyminen arkielämässä
B2Itsenäinen kielitaito:
Osaajan taso,
selviytyminen monipuolisissa vuorovaikutustilanteissa
C1
: Taitajan taso,
Taitavan kielitaidon perustaso: selviytyminen monissa vaativammissa kielenkäyttötilanteissa
C2
: Mestarin taso,
Taitavan kielitaidon kehittynyt taso: selviytyminen vaativissa kielenkäyttötilanteissa


Miten kielitaito kehittyy A1-tasolta A2-tasolle
  • Puheesta ja kirjoituksesta tulee yhtäjaksoisempaa ja sidosteisempaa.
  • Tuotokseen tulee enemmän sanastoa ja sisältöä.
  • Välitön tarve puhekumppanin tai opettajan tukeen vähenee.
  • Ymmärtäminen laajenee yksittäisten sanojen tasolta joidenkin pääasioiden ja pidempien jaksojen ymmärtämiseen.
Miten kielitaito kehittyy A2-tasolta B1-tasolle
  • Vuorovaikutus onnistuu vähitellen myös ennakoimattomissa tilanteissa.
  • Taito tehdä aloitteita keskustelussa kehittyy.
  • Tekstilajien hallinta laajenee.
  • Oppii ymmärtämään, keskustelemaanja kirjoittamaan aiheista, jotka eivät välittömästi liity omaan elämään tai elinpiiriin.
  • Pystyy osallistumaan useamman henkilön keskusteluun tai ryhmätilanteeseen.
  • Pystyy varioimaan ilmaisuaanja ilmaisu on sidosteisempaa.
Miten kielitaito kehittyy B1-tasolta B2-tasolle
  • Abstraktiotaso nousee ja käsitteellisten aiheiden käsittelystä tulee helpompaa.
  • Ilmaistusta tulee varioivampaa ja idiomaattisempaa. Oppilaalla on monia vaihtoehtoisia keinoja ilmasta asioita.
  • Viestinnästä tulee entistä itsenäisempää ja oppilas pystyy itsekin ohjailemaan vuorovaikutustilanteita.
  • Opitaan erottamaan eri tilanteisiin sopivat kielenkäyttötavat (mm. muodollinen ja epämuodollinen rekisteri) varioivissa konteksteissa ja
    käyttämään kieltä systemaattisesti tilanteen ja tarkoituksen mukaisella tavalla.
  • Yleistajuisten aiheiden ymmärtäminen ja niistä keskusteleminen ja kirjoittaminen on suhteellisen helppoa, vaikka aiheet eivät liitykään suoraan omaan elämään ja kiinnostuksen kohteisiin.
  • Tarkkuus lisääntyy, ilmaisukeinot monipuolistuvat ja ilmaisu tiivistyy.
Miten kielitaito kehittyy B2-tasolta C1-tasolle
  • Sekä puheen että tekstin ymmärtämisestä vaivattomampaa aiheesta, kielimuodosta ja tilanteesta riippumatta.
  • Kielelliset resurssit ovat laajat, monipuoliset ja varioivat. Ilmaisu on täsmällistä, tarkkaa, tilanteen mukaista ja entistä tehokkaampaa.
  • Toimiminen itselle vieraammissa, yllättävissä tai nopeissa vuorovaikutustilanteissa helpottuu
.

Ymmärtäminen

Kuullun ymmärtäminen

...

Tekstin ymmärtäminen

...

Pystyn lukemaan ja ymmärrän tuttuihin aihepiireihin ja tuttuun kontekstiin liittyviä sanoja, lyhyitä lauseita ja tekstejä, esim. otsikot, kyltit, viestit. Lyhyenkin tekstikatkelman lukeminen ja ymmärtäminen on hidasta. Osaan etsiä tietoa kuvista ja hyödyntää visuaalisia vihjeitä. Kyky ymmärtää entuudestaan tuntematon sana edes hyvin ennustettavassa yhteydessä on rajallinen.

...

Puhuminen

Suullinen vuorovaikutus

...

Puheen tuottaminen

...

Kirjoittaminen

A1Osaan kirjoittaa tuttuja sanoja ja lyhyitä lauseita. Pystyn kirjoittamaan lyhyen yksinkertaisen tekstin ja täyttämään lomakkeita asioita hoitaessani. Tarvitsen runsaasti malleja ja tukea sekä annettua sanastoa lyhyen kirjallisen tekstin tuottamiseen. A2Pystyn kirjoittamaan lyhyitä, yksinkertaisia tekstejä asioista, jotka liittyvät arkisiin tilanteisiin ja tarpeisiin. Pystyn kirjoittamaan yksinkertaisen henkilökohtaisen viestin.B1Pystyn kirjoittamaan yksinkertaista, yhtenäistä tekstiä aiheista, jotka ovat tuttuja tai itseäni kiinnostavia. Pystyn kirjoittamaan viestejä, joissa kuvailen kokemuksia ja vaikutelmia.B2Pystyn kirjoittamaan selkeitä selvityksiä erilaisista aiheista ja laatimaan kirjoitelman tai raportin, jossa välitän tietoa tai esitän perusteluja.C1Pystyn ilmaisemaan ajatuksiani ja näkökantojani laajasti selkeässä, hyvin jäsennetyssä tekstissä ja osaan valita tilanteessa edellytettävän tyylin.C2Osaan kirjoittaa selkeää, sujuvaa tekstiä asiaankuuluvalla tyylillä. Pystyn kirjoittamaan monimutkaisia viestejä, raportteja tai artikkeleita käyttäen loogisia rakenteita
  • .

Ajankäytön suunnittelu

Tavoitteellinen opiskelu edellyttää ajankäytön suunnittelua
  • Ajankäytön suunnittelu on olennaista opintojen edistymisessä. 
  • Ajankäytön suunnittelussa voi käyttää esim. excel-taulukoita tai netistä löytyviä ajanhallintaa tukevia sovelluksia.
  • Priorisoi opiskelu sijalle 1 ja suunnittele ajankäyttösi sen ympärille.

Seuraa yhden viikon ajan, mihin aikasi kuluu

  • Merkitse taulukkoon tarkoilla kellonajoilla 24/7 kaikki, mitä päiviisi sisältyy.
  • Samalla pidät kirjaa myös yöunen määrästä ja siitä, kuinka säännöllinen vuorokausirytmi sinulla on.
  • Tarkka seuranta voi avata silmiäsi monella tavalla, kun näet konkreettisesti, mihin kaikkeen aikaa kuluu.

Tarkastele kriittisesti ajankäytön seurantaasi

  • Onko ajankäyttösi tehokasta?
  • Jääkö opiskelulle riittävästi aikaa? Tukeeko ajankäyttösi tavoitteellista opiskelua?
  • Mitä priorisoitavaa ajankäytössäsi on? Mikä on oma prioriteettijärjestyksesi? Tukeeko priorisointisi  opintojen tekemistä?
  • Onko kaikki ajankäytön seurantalistassa näykyvä olennaista?
  • Onko osa-alueiden suhde tasapainossa?
  • Mitä on mahdollista jättää pois, kun kaikki ei mahdu? Mistä voit luopua?
  • Osaatko sanoa ei?
  • Nukutko tarpeeksi?
  • Onko sinulla säännöllinen vuorokausirytmi?
  • Mitä hyvä elämä mielestäsi sisältää?
  • Mikä motivoi sinua?
  • Oletko multitaskaaja eli monta asiaa tekeillä samaan aikaan? Tuottaako se tulosta?
  • Minkälainen keskittymiskyky sinulla on?
  • Houkuttelevatko muut virikkeet, kun yrität keskittyä opiskeluun? Mitä tälle ongelmalle voisi tehdä?
  • Mistä saat energiaa? Mikä kuluttaa voimiasi?
  • Miten huolehdit omasta hyvinvoinnistasi?
  • Osaatko rentoutua? Onko sinulla aikaa siihen?
  • Kuinka paljon tarvitset aikaa palautumiseen? Onko sinulla siihen riittävästi aikaa?
  • Mitä korjausliikkeitä sinun pitäisi tehdä?
Laadi itsellesi viikkoaikataulu
  • Sovita ajankäytön suunnitteluaikatauluun kaikki olennaiset elämäntilanteeseesi liittyvät asiat.
  • Merkitse aikatauluusi, minä ajankohtina keskityt opiskeluun.
  • Varaa opiskeluaikaa myös opetustuntien ulkopuolisiin ajankohtiin. Tee opintoja niinä ajankohtina, joihin olet suunnitellut opiskelua.
  • Älä tee aikataulusta liian tiukkaa: yllätyksiä voi tulla.
  • Jätä aikaa myös rentoutumiseen ja palautumiseen ja muista riittävien yöunien merkitys jaksamisessa.
  • Noudata laatimaasi aikataulua.
Seuraa ajankäyttöäsi ja tee korjauksia, jos niihin on tarvetta
  • Tarkkaile, toimiiko aikataulutuksesi: tukeeko se elämäntilannettasi ja opintojen tekemistä.
  • Tee korjauksia, jos aikataulu ei ole realistinen.

...