You are viewing an old version of this page. View the current version.

Compare with Current View Page History

« Previous Version 88 Next »

  • Insinööri (AMK) -tutkinto avaa sinulle uusia ovia ja tarjoaa mielenkiintoisia työ- ja uramahdollisuuksia.
  • Tieto- ja viestintätekniikka on kaikkialla.
  • Alan töitä on tarjolla paitsi tietotekniikan alan yrityksissä myös muiden alojen yrityksissä, julkisella sektorilla ja yhteisöissä.
  • Ala kehittyy ja kasvaa koko ajan.

Voit itse vaikuttaa siihen, miten opintosi etenevät

Kehityt alan osaajaksi tekemällä, yrittämällä ja satsaamalla opiskeluun aikaa

Varoitus, Huomio, Huutomerkki, Merkki, Sininen, Symboli

  • Insinööri (AMK) -tutkinto laajentaa työuralla etenemisen mahdollisuuksia.
  • Tieto- ja viestintätekniikan alan ammatillinen perustutkinto tai ammattitutkinto on hyvä pohja insinööriopinnoille. Opintojen aloittamista tukee myös se, että alan käsitteet ovat jo osittain tuttuja. Kehitä pohjaosaamistasi jo väyläopintojen aikana tekemällä ammatillisen tutkintosi opinnot mahdollisimman hyvin.
  • Insinööriopinnoissa korostuu tekemällä oppiminen: ensin pala teroriaa, ja sen jälkeen harjoitellaan ja sovelletaan sitä harjoitustehtävissä ja projekteissa.
  • Korkeakouluopinnoissa vaativuustaso kasvaa. Asenne on tärkeä. Omaa osaamista ja taitoja voi kehittää monella tavalla. Käytä hyödyksesi kaikki oppimismahdollisuudet ja kehitä itseäsi tietoisesti, tavoitteellisesti ja oma-aloitteisesti.
  • Kyse on sinun elämästäsi ja tulevaisuudestasi. Insinööriopintojen alkuvaihe on hyvin tärkeä opintoihin sitoutumisessa. Älä vertaa itseäsi muihin. Jollekin toiselle jonkin alueen oppiminen voi olla helpompaa, mutta älä lannistu, vaan satsaa aikaa oppimiseen ja tekemiseen. Jollakin toisella alueella sinä voit olla se, joka osaa enemmän.
  • Toiminnallinen yhdessä tekemiseen perustuva opetustoiminta edistää ryhmäytymistä, yhteishenkeä ja toinen toisensa tukemista opinnoissa.

Priorisoi opiskelu sijalle 1 ja suunnittele ajankäyttösi sen ympärille


  • Haku Metropolian Avoimen amk:n opintojen perusteella -väylähaussa edellytettävät kurssit on suunniteltu niin, että ne tukevat opintojen aloittamista insinöörikoulutuksessa.
  • Valmistaudu siihen, että korkeakouluopintojen vaativuustaso, etenemistahti kursseilla ja korkeakouluopinnoissa edellytettävä työmäärä on erilainen kuin ammatillisen perustutkinnon opinnoissa.
  • Korkeakouluopinnot edellyttävät vahvaa sitoutumista. Päätoimisen työn tekeminen opintojen ohella ei ole mahdollista. Sinulta edellytetään aktiivista osallistumista opetukseen ja tiimityöskentelyyn kaikkina opetusviikkoina (ma - pe, klo 9 - 16).
  • Ajankäytön suunnittelu on tärkeää. Valmistaudu siihen, että heti tutkinto-opintojen alkaessa opintojen tekeminen voi viedä sinulta paljon aikaa. Pelkät lukujärjestykseen merkityt opetustunnit eivät kata opiskeluun liittyvää työmäärää: korkeakouluopinnoissa edellytetään myös opetustuntien ulkopuolisen ajan käyttämistä opiskeluun.
  • Vaikka korkeakouluopintojen tukena on valmista opiskelumateriaalia, kannattaa tehdä heti opintojen alusta lähtien opetustuntien aikana myös omia muistiinpanoja. 

Kehitä kielitaitoasi oma-aloitteisesti ennen insinööriopintojen aloittamista ja insinööriopintojen aikana


  • Täällä on kerrottu kielitaitovaatimuksista: Miten voit kehittää kielitaitoasi väyläopintojen aikana
  • Opiskelijalla on vastuu siitä, että hänellä on korkeakouluopinnoissa edellytettävä kielitaito (suomi, englanti).
  • Insinööri (AMK) -tutkinnon opinnot edellyttävät suomen kielen taitotasoa, jolla pärjää korkeakouluopinnoissa. Täydellistä suomen kielen taitoa ei edellytetä.
    • Tutkinnon opinnot alkavat suomenkielisillä opinnoilla.
    • Pääaineopintoihin siirrytään puolen vuoden opintojen jälkeen.
    • Osassa pääaineista opetus toteutetaan suomen kielellä, osassa englannin kielellä.
    • Englanninkielistä opiskelumateriaalia käytetään myös suomenkielisillä kursseilla heti opintojen alusta lähtien.
  • Insinööriopinnot on toteutettu niin, että kielitaito kehittyy myös tutkinnon ammatillisten opintosisältöjen, kieliopintojen ja opetuksen toteuttamistapojen avulla. Opintojen alkaessa suomen kielen taidon pitää kuitenkin olla sellaisella tasolla, että voi pärjätä korkeakouluopinnoissa.
  • Insinööriopintoihin on integroitu sekä suomen että englannin kielen ja viestinnän opintoja. Osa tutkintoon sisältyvistä kieliopinnoista toteutetaan erillisinä kursseina (Tekniikan alan ruotsi 5 op sekä Suomi toisena kielenä: työelämän suomi 5 op; koulusivistyskieli määrittää, mikä opinto tutkintoon edellytetään).
  • Tarjolla on myös Metropolian S2-klinikka Suomi toisena kielenä -taustaisille tekniikan opiskelijoille (henkilökohtainen tuki ja ohjaus, toiminta alkanut keväällä 2022).

Kielitaidon itsearviointitaulukko

Alla oleviin taulukoihin on poimittu asioita Opetushallituksen kielitaidon kehittymisen kuvauksesta.

Korkeakouluopinnoissa edellytetään B2-tason kielitaitoa.

  • A1: Alkeistaso, suppea viestintä kaikkein tutuimmissa tilanteissa
  • A2: Selviytyjän taso, välittömän sosiaalisen  kanssakäymisen perustapeet ja lyhyt kerronta
  • B1: Kynnystaso, selviytyminen arkielämässä
  • B2: Osaajan taso, selviytyminen monipuolisissa vuorovaikutustilanteissa
  • C1: Taitajan taso, selviytyminen monissa vaativammissa kielenkäyttötilanteissa
  • C2: Mestarin taso, selviytyminen vaativissa kielenkäyttötilanteissa
Miten kielitaito kehittyy A1-tasolta A2-tasolle
  • Puheesta ja kirjoituksesta tulee yhtäjaksoisempaa ja sidosteisempaa.
  • Tuotokseen tulee enemmän sanastoa ja sisältöä.
  • Välitön tarve puhekumppanin tai opettajan tukeen vähenee.
  • Ymmärtäminen laajenee yksittäisten sanojen tasolta joidenkin pääasioiden ja pidempien jaksojen ymmärtämiseen.
Miten kielitaito kehittyy A2-tasolta B1-tasolle
  • Vuorovaikutus onnistuu vähitellen myös ennakoimattomissa tilanteissa.
  • Taito tehdä aloitteita keskustelussa kehittyy.
  • Tekstilajien hallinta laajenee.
  • Oppii ymmärtämään, keskustelemaan ja kirjoittamaan aiheista, jotka eivät välittömästi liity omaan elämään tai elinpiiriin.
  • Pystyy osallistumaan useamman henkilön keskusteluun tai ryhmätilanteeseen.
  • Pystyy varioimaan ilmaisuaan ja ilmaisu on sidosteisempaa.
Miten kielitaito kehittyy B1-tasolta B2-tasolle
  • Abstraktiotaso nousee ja käsitteellisten aiheiden käsittelystä tulee helpompaa.
  • Ilmaistusta tulee varioivampaa ja idiomaattisempaa. Oppilaalla on monia vaihtoehtoisia keinoja ilmasta asioita.
  • Viestinnästä tulee entistä itsenäisempää ja oppilas pystyy itsekin ohjailemaan vuorovaikutustilanteita.
  • Opitaan erottamaan eri tilanteisiin sopivat kielenkäyttötavat (mm. muodollinen ja epämuodollinen rekisteri) varioivissa konteksteissa ja
    käyttämään kieltä systemaattisesti tilanteen ja tarkoituksen mukaisella tavalla.
  • Yleistajuisten aiheiden ymmärtäminen ja niistä keskusteleminen ja kirjoittaminen on suhteellisen helppoa, vaikka aiheet eivät liitykään suoraan omaan elämään ja kiinnostuksen kohteisiin.
  • Tarkkuus lisääntyy, ilmaisukeinot monipuolistuvat ja ilmaisu tiivistyy.
Miten kielitaito kehittyy B2-tasolta C1-tasolle
  • Sekä puheen että tekstin ymmärtämisestä vaivattomampaa aiheesta, kielimuodosta ja tilanteesta riippumatta.
  • Kielelliset resurssit ovat laajat, monipuoliset ja varioivat. Ilmaisu on täsmällistä, tarkkaa, tilanteen mukaista ja entistä tehokkaampaa.
  • Toimiminen itselle vieraammissa, yllättävissä tai nopeissa vuorovaikutustilanteissa helpottuu.

Ymmärtäminen

Kuullun ymmärtäminen

A1Tunnistan tuttuja sanoja ja tavallisimpia sanontoja, jotka koskevat itseäni, perhettäni ja lähiympäristöäni, kun minulle puhutaan hitaasti ja selvästi. Selviän usein toistuvista arkisista kahdenkeskisistä kielenkäyttötilanteista. Osaan nimetä tuttuja asioita sekä tunnistaa puhutusta ja kirjoitetusta kielestä tuttuja sanoja ja ilmauksia. Ymmärrän hitaasta ja tarvittaessa toistetusta puheesta lyhyet ohjeet ja tutut aiheet. Opetuspuheesta ja oppikirjatekstistä ymmärrän kuvien ja selvästi osoitettujen ydinsanojen avulla aiheen. Uusien asioiden omaksuminen vaatii omakielistä tukea. Tarvitsen paljon havainnollistamista ja kuvatukea sekä selkeää ja hidasta puhetta ja toistoa ymmärtääkseni käsiteltävää aihetta. Tunnistaa opetuspuheesta yksittäisiä tuttuja sanoja, mutta sisältöjen oppiminen puheesta on mahdotonta. Tuttu puhuja ja puhetapa helpottavat ymmärtämistä.
A2Ymmärrän tavallisinta sanastoa, joka liittyy läheisesti omaan elämääni. Ymmärrän lyhyiden, selkeiden ja yksinkertaisten viestien ydinsisällön. Selviän jokapäiväisiin rutiineihin liittyvistä kielenkäyttötilanteista ja ymmärrän toistuvat ohjeet ja tehtävänannot. Ymmärtäminen edellyttää hidasta ja selkää puhetta tai tuttua aihetta. Tunnistan keskustelun aiheen ja huomaan aiheen vaihtumisen. Tunnistan opetustilanteissa aihepiirin ja satunnaisia asioita. Tarvitsen ohjausta siitä, mihin asioihin huomio kannattaa kiinnittää. Aiheen tuttuus vaikuttaa ymmärtämiseen. Ymmärrän lyhyestä ja selkeästä kertomuksesta satunnaisia asioita. Ymmärrän elokuvan dialogia kuvan tukemana. Ymmärrän puhekumppanin tunteiden ilmaukset. Tarvitsen puhekumppanin apua: rauhallista ja selkeää puhetta ja toistoa.
B1Ymmärrän pääkohdat selkeästä yleiskielisestä puheesta, jossa käsitellään esimerkiksi työssä, koulussa tai vapaa-aikana säännöllisesti esiintyviä ja minulle tuttuja aiheita. Ymmärrän pääkohdat tv-ohjelmista, joissa käsitellään ajankohtaisia tai minua henkilökohtaisesti tai ammatillisesti kiinnostavia asioita, kun puhe on melko hidasta ja selvää.
B2Ymmärrän ja pystyn seuraamaan pitkähköjä puhe-esityksiä, opetustilanteita ja luentoja. Pystyn seuraamaan monipolvista keskustelua, jos aihe on suhteellisen tuttu. Ymmärrän useimmiten yleispuhekielellä esittettyjen tv-uutisten, ajankohtaisohjelmien ja elokuvien puhesisällön.
C1Ymmärrän pitkähköjä puhe-esityksiä silloinkin, kun niitä ei ole muotoiltu selkeästi ja kun asioiden välisiin suhteisiin vain viitataan eikä niitä ilmaista täsmällisesti. Ymmärrän tv-ohjelmien ja elokuvien puhesisältöjä ilman erityisiä ponnistuksia
C2Ymmärrän vaikeuksitta puhetta silloinkin, kun on kyse syntyperäisen kielenpuhujan nopeasta puheesta.

Tekstin ymmärtäminen

A1

Pystyn lukemaan ja ymmärrän tuttuihin aihepiireihin ja tuttuun kontekstiin liittyviä sanoja, lyhyitä lauseita ja tekstejä, esim. otsikot, kyltit, viestit. Lyhyenkin tekstikatkelman lukeminen ja ymmärtäminen on hidasta. Osaan etsiä tietoa kuvista ja hyödyntää visuaalisia vihjeitä. Kyky ymmärtää entuudestaan tuntematon sana edes hyvin ennustettavassa yhteydessä on rajallinen.

A2Pystyn lukemaan ja ymmärtämään lyhyitä, yksinkertaisia tekstejä ja viestejä. Laajemmista teksteistä ymmärrän hajanaisia tietoja otsikon ja kuvien avulla. Uusien asioiden omaksuminen vaatii runsaasti tukea. Ymmärrän tuttuja aihepiirejä käsittelevästä tekstistä satunnaisia
asioita. Tarvitsen ohjausta, mihin asioihin tekstissä on kiinnitettävä huomiota. Osaan etsiä tietoa kuvista ja hyödyntää visuaalisia vihjeitä
monimediaisessa tekstiympäristössä. Osaan paikantaa ja verrata yksittäisiä tietoja ja pystyn hankkimaan helposti ennakoitavaa uutta tietoa tutuista aiheista selkeästi jäsennellystä muutaman kappaleen pituisesta tekstistä. Osaan päätellä tuntemattomien sanojen merkityksiä niiden kieliasusta ja kontekstista. Lyhyenkin tekstikatkelman lukeminen ja ymmärtäminen voi olla hidasta.
B1Ymmärrän tekstien ja viestien yksityiskohtaisempia sisältöjä, jos niissä on käytetty tavallista arkipäivän kieltä.
B2Ymmärrän asiatekstejä ja pystyn lukemaan ajankohtaisia asioita käsitteleviä artikkeleita ja raportteja.
C1Ymmärrän pitkiä tekstejä, artikkeleita ja teknisiä ohjeita silloinkin, kun ne eivät liity omaan alaani.
C2Pystyn lukemaan vaivatta kaikenlaista kirjoitettua kieltä, myös abstrakteja, rakenteellisesti tai kielellisesti monimutkaisia tekstejä, esimerkiksi vaativaa ammattikirjallisuutta ja erityisalojen artikkeleita.

Puhuminen

Suullinen vuorovaikutus

A1Osaan nimetä tuttuja asioita ja ilmiöitä ja hallitsen arjen vuorovaikutustilanteisiin liittyviä lyhyitä ilmauksia. Selviydyn yksinkertaisista keskustelutilanteista, jos asioita toistetaan tai ilmaistaan toisin, puhutaan tavallista hitaammin ja autetaan minua muotoilemaan se, mitä yritän sanoa. Pystyn esittämään yksinkertaisia kysymyksiä ja vastaamaan niihin tuttuja aiheita käsittelevissä keskusteluissa. 
A2Pystyn kommunikoimaan yksinkertaisissa ja rutiininomaisissa tilanteissa tutuista aiheista. Selviydyn hyvin lyhyistä keskusteluista, mutta ymmärrän harvoin riittävästi pitääkseni keskustelua itse yllä. Osaan kertoa itsestäni, lähipiiristäni, elinympäristöstäni ja päivittäisistä
tapahtumista ja reagoida vuorovaikutustilanteessa puhekumppaneiden sanomisiin. Pystyn viestimään laajemmistakin aiheista, jos aihepiiriin on tutustuttu, kertomista harjoiteltu ja vuorovaikutustilanne tukee ilmaisua. Osaan ilmaista perustunteita, tuntemuksia, ajatuksia ja mielipiteitä. Pystyn selventämään viestiä eleillä. Selviydyn arkisista usein toistuvista kahdenkeskisistä vuorovaikutustilanteista. Pystyn keskustelemaan tutuista aiheista. Tarvitsen puhekumppanin apua keskustelun ylläpitämisessä. Osaan tehdä kysymyksiä tutuista
aiheista, vastata kysymyksiin sekä pyytää selitystä ja toistoa. Puhe on välillä sujuvaa, mutta erilaiset katkokset ovat hyvin yleisiä. * Ääntäminen ja kielen rakenteiden horjunta voi ajoittain aiheuttaa ymmärtämisvaikeuksia
B1Pystyn osallistumaan spontaanisti keskusteluun aiheista, jotka ovat tuttuja, itseäni kiinnostavia tai jotka liittyvät arkielämään, esimerkiksi perheeseen, harrastuksiin, työhön ja ajankohtaisiin asioihin.
B2Pystyn viestimään sujuvasti ja spontaanisti kieltä äidinkielenään puhuvien kanssa. Pystyn osallistumaan aktiivisesti tutuista aihepiireistä käytävään keskusteluun, esittämään näkemyksiäni ja perustelemaan niitä.
C1Pystyn ilmaisemaan itseäni sujuvasti ja spontaanisti ilman että minun juurikaan tarvitsee hakea ilmauksia. Osaan käyttää kieltä joustavasti ja tehokkaasti sosiaalisissa ja ammatillisissa tilanteissa. Osaan ilmaista mielipiteitä täsmällisesti ja liittää oman puheenvuoroni muiden puhujien puheenvuoroihin.
C2Pystyn ottamaan vaivatta osaa asioiden käsittelyyn ja kaikkiin keskusteluihin. Tunnen hyvin kielelle tyypilliset ilmaukset. Pystyn tuomaan esille ajatuksiani sujuvasti ja välittämään täsmällisesti merkitysvivahteita.

Puheen tuottaminen

A1Osaan käyttää yksinkertaisia arkipäivän sanontoja ja lauseita kuvaamaan esimerkiksi missä asun ja keitä tunnen. Tarvitsen runsaasti malleja ja tukea sekä annettua sanastoa lyhyen suullisen puheen tuottamiseen. 
A2Pystyn kuvaamaan perhettäni ja muita ihmisiä, elinolojani, koulutustaustaani ja työpaikkaani käyttäen yksinkertaisia ilmauksia ja lauseita.
B1Osaan liittää yhteen ilmauksia yksinkertaisella tavalla, kun kuvaan kokemuksia, tapahtumia ja tavoitteitani. Pystyn perustelemaan ja selittämään lyhyesti mielipiteitäni ja suunnitelmiani.
B2Pystyn esittämään selkeitä, yksityiskohtaisia kuvauksia monenlaisista minua kiinnostavista aiheista. Pystyn selittämään näkökantani johonkin ajankohtaiseen kysymykseen.
C1Pystyn esittämään suullisesti selkeitä ja yksityiskohtaisia kuvauksia monipolvisista aiheista.
C2Pystyn esittämään selkeän ja sujuvan kuvauksen tai perustelun asiayhteyteen sopivalla tyylillä. Esityksessäni on looginen rakenne.

Kirjoittaminen

A1Osaan kirjoittaa tuttuja sanoja ja lyhyitä lauseita. Pystyn kirjoittamaan lyhyen yksinkertaisen tekstin ja täyttämään lomakkeita asioita hoitaessani. Tarvitsen runsaasti malleja ja tukea sekä annettua sanastoa lyhyen kirjallisen tekstin tuottamiseen. 
A2Pystyn kirjoittamaan lyhyitä, yksinkertaisia tekstejä asioista, jotka liittyvät arkisiin tilanteisiin ja tarpeisiin. Pystyn kirjoittamaan yksinkertaisen henkilökohtaisen viestin.
B1Pystyn kirjoittamaan yksinkertaista, yhtenäistä tekstiä aiheista, jotka ovat tuttuja tai itseäni kiinnostavia. Pystyn kirjoittamaan viestejä, joissa kuvailen kokemuksia ja vaikutelmia.
B2Pystyn kirjoittamaan selkeitä selvityksiä erilaisista aiheista ja laatimaan kirjoitelman tai raportin, jossa välitän tietoa tai esitän perusteluja.
C1Pystyn ilmaisemaan ajatuksiani ja näkökantojani laajasti selkeässä, hyvin jäsennetyssä tekstissä ja osaan valita tilanteessa edellytettävän tyylin.
C2Osaan kirjoittaa selkeää, sujuvaa tekstiä asiaankuuluvalla tyylillä. Pystyn kirjoittamaan monimutkaisia viestejä, raportteja tai artikkeleita käyttäen loogisia rakenteita.

Ajankäytön suunnittelu

Tavoitteellinen opiskelu edellyttää ajankäytön suunnittelua
  • Ajankäytön suunnittelu on olennaista opintojen edistymisessä. 
  • Ajankäytön suunnittelussa voi käyttää esim. excel-taulukoita tai netistä löytyviä ajanhallintaa tukevia sovelluksia.
  • Priorisoi opiskelu sijalle 1 ja suunnittele ajankäyttösi sen ympärille.

Seuraa yhden viikon ajan, mihin aikasi kuluu

  • Merkitse taulukkoon tarkoilla kellonajoilla 24/7 kaikki, mitä päiviisi sisältyy.
  • Samalla pidät kirjaa myös yöunen määrästä ja siitä, kuinka säännöllinen vuorokausirytmi sinulla on.
  • Tarkka seuranta voi avata silmiäsi monella tavalla, kun näet konkreettisesti, mihin kaikkeen aikaa kuluu.

Tarkastele kriittisesti ajankäytön seurantaasi

  • Onko ajankäyttösi tehokasta?
  • Jääkö opiskelulle riittävästi aikaa? Tukeeko ajankäyttösi tavoitteellista opiskelua?
  • Mitä priorisoitavaa ajankäytössäsi on? Mikä on oma prioriteettijärjestyksesi? Tukeeko priorisointisi  opintojen tekemistä?
  • Onko kaikki ajankäytön seurantalistassa näykyvä olennaista?
  • Onko osa-alueiden suhde tasapainossa?
  • Mitä on mahdollista jättää pois, kun kaikki ei mahdu? Mistä voit luopua?
  • Osaatko sanoa ei?
  • Nukutko tarpeeksi?
  • Onko sinulla säännöllinen vuorokausirytmi?
  • Mitä hyvä elämä mielestäsi sisältää?
  • Mikä motivoi sinua?
  • Oletko multitaskaaja eli monta asiaa tekeillä samaan aikaan? Tuottaako se tulosta?
  • Minkälainen keskittymiskyky sinulla on?
  • Houkuttelevatko muut virikkeet, kun yrität keskittyä opiskeluun? Mitä tälle ongelmalle voisi tehdä?
  • Mistä saat energiaa? Mikä kuluttaa voimiasi?
  • Miten huolehdit omasta hyvinvoinnistasi?
  • Osaatko rentoutua? Onko sinulla aikaa siihen?
  • Kuinka paljon tarvitset aikaa palautumiseen? Onko sinulla siihen riittävästi aikaa?
  • Mitä korjausliikkeitä sinun pitäisi tehdä?
Laadi itsellesi viikkoaikataulu
  • Sovita ajankäytön suunnitteluaikatauluun kaikki olennaiset elämäntilanteeseesi liittyvät asiat.
  • Merkitse aikatauluusi, minä ajankohtina keskityt opiskeluun.
  • Varaa opiskeluaikaa myös opetustuntien ulkopuolisiin ajankohtiin. Tee opintoja niinä ajankohtina, joihin olet suunnitellut opiskelua.
  • Älä tee aikataulusta liian tiukkaa: yllätyksiä voi tulla.
  • Jätä aikaa myös rentoutumiseen ja palautumiseen ja muista riittävien yöunien merkitys jaksamisessa.
  • Noudata laatimaasi aikataulua.
Seuraa ajankäyttöäsi ja tee korjauksia, jos niihin on tarvetta
  • Tarkkaile, toimiiko aikataulutuksesi: tukeeko se elämäntilannettasi ja opintojen tekemistä.
  • Tee korjauksia, jos aikataulu ei ole realistinen.
  • No labels
You must log in to comment.