...
Stream on Internetin välityksellä tapahtuvaa materiaalin siirtämistä palvelimelta esim. Selaimeen tai ohjelmaan. Ei vaadi kovalevyn käyttöä, mutta materiaalia ei voi esim tallentaa suoraan kovalevylle. Vaatii melko nopean internet-yhteyden riippuen siirrettävän datan koosta.
Download on internetistä tapahtuvaa latausta, joka vie kovalevytilaa.
Nettiradiot
Nettiradiot eli internet-radiot ovat radioasemia tai -lähetyksiä, jota voidaan kuunnella internetin välityksellä. Osa internet-radioista ei lähetä ollenkaan perinteisesti radioaalloilla ("maanpäällinen radiolähetys"), mutta niitä kutsutaan radioasemiksi lähettämänsä ohjelmatyylin (esimerkiksi juonnettua musiikkiohjelmaa) takia. Radioasemalle on myös tunnusomaista, että kuuntelija ei itse voi vaikuttaa lähetysajankohtaan tai -sisältöön. Lähetykset ovat kuitenkin usein kuunneltavissa jälkikäteen radioaseman verkkosivuilta tietyn ajan.
Spotify
Spotify on osittain maksullinen ruotsalainen musiikkipalvelu, jossa käyttäjät voivat kuunnella musiikkia suoratoistona internetistä. Valikoimaa voi kuunnella artisteittain, albumeittain, tai tekemällä soittolistoja haluamistaan kappaleista. DRM-rajoituksista johtuen musiikkia ei voi kuunnella ohjelman ulkopuolella, mutta palvelussa tarjotaan kuitenkin linkkejä kauppoihin, joista musiikin voi ostaa joko ladattavana tai levyinä. Spotify toimii osittain vertaisverkkoteknologialla, joten jokainen palvelua käyttävä toimii samalla musiikin jakajana. Spotifyn peruslisenssi on ilmainen, mutta rajoitettu. Eriarvoisoisten kuukausimaksujen mukaan osa tai kaikki palvelun ominaisuudet avautuvat käyttäjälle.
Printti
Paperituloste. Mikä tahansa tulostusta vaativa teos tai työ, tai niiden osa. Printti voi olla juliste, flyeri, kirja, lehti, jne. Tuotannonsuunnittelussa printti on usein osa kokonaistuotantoa, mutta printti (esim. juliste) voi olla myös tuotanto jo itsessään.
Päivälehdet
Päivittäin ilmestyvä printtimedian tuote, usein sanomalehti. Päivälehdet keskittyvät pääsääntöisesti uutisointiin juuri nyt pinnalla olevista aiheista. Päivittäisen uutisoinnin lisäksi päivälehdet usein sisältävät artikkeleita, jotka käsittelevät kansaa puhuttavia aiheita. Päivälehdet sisältävät usein myös printtimainontaa ja ilmoitustoimintaa. Esimerkkeinä mm. The New York Times, Daily Telegraph ja Helsingin Sanomat. Päivälehti voi myös keskittyä uutisoinnissaan tiettyyn alaan tai aihepiiriin, kuten esim. Kauppalehti.
Viikkolehdet
Kerran tai useammin viikossa säännöllisesti ilmestyvä printtimedian julkaisu, usein paikallislehti. Päivälehtiin verrattuna levikiltään usein pienempi niin määrällisesti kuin maantieteellisesti. Sisältävät usein paikallista tai tarkemmin rajattua aihepiirikohtaista uutisointia, asiasisältöä, mainontaa ja ilmoitustoimintaa. Esimerkkeinä mm. Auranmaan viikkolehti ja Kansan Uutiset. Viikkolehti voi olla myös päivittäin ilmestyvän sanomalehden alajulkaisu, esim. Kauppalehden IT-viikko.
Perhelehdet
Perhelehti tarkoittaa asiasisällöltään ja aihepiireiltään koko perheelle suunnattua lehtijulkaisua, usein aikakausilehteä. Perhelehtiä julkaistaan säännöllisesti, mutta julkaisuajat vaihtelevat suuresti eri julkaisujen välillä. Määrälliseltä levikiltä pienempiä kuin päivälehdet, mutta maantieteellinen levikki voi olla jopa maailmanlaajuinen. Suomessa tällaisia aikakausilehti ovat esimerkiksi Seura, Valitut Palat, 7 Päivää ja Suomen Kuvalehti. Tunnettuja ulkomaisia perhelehtiä ovat mm. yhdysvaltalainen People ja ranskalainen Paris Match.
Kuluttajalehdet
Kuluttajalehdet ovat usein säännöllisesti ilmestyviä aikakausilehtiä tai muita lehtijulkaisuja, jotka ovat keskittyneet tietyn alan, ilmiön tai toiminnan asiasisällön tuottamiseen ja uutisointiin. Asiasisältö saattaa määrittyä lukijakunnan mukaan tai tarpeeksi kuuluisa kuluttajalehti voi määrittää oman lukijakuntansa. Kuluttajalehtiin kuuluvat esim. muotilehdet (mm. Elle ja Cosmopolitan), musiikkilehdet (mm. Rolling Stones ja Soundi), harrastelehdet (mm. Pelaaja-lehti) ja alakohtaiset lehdet (mm. filmiteollisuutta käsittelevä Empire Magazine ja matkailulehti Mondo).
Asiakaslehdet
Asiakaslehti on yritysten käyttämä yritysjournalismin väline, jonka avulla yritys voi kertoa omasta arvomaailmastaan ja toiminnastaan. Yritykset tekevät itse suurimman osan suomalaisista asiakaslehdistä. Suurimpia ulkoistettujen asiakaslehtien tekemiseen keskittyneitä yrityksiä Suomessa ovat Kynämies, Lehdentekijät ja Sanoma Magazines. Asiakaslehden läheisiä sukulaisia ovat sidosryhmälehti, jäsenlehti ja henkilöstölehti. Ilmestyy usein säännöllisesti.
Suorakirjeet
Suorakirjeillä tarkoitetaan usein suoramainonnan keinoa tavoittaa jo olemassa oleva tai uusi asiakas henkilökohtaisesti ilman esim. päivälehtien jakelukanavia. Suorakirjeiden lähettäminen voidaan määrittää jo olemassa olevan asiakasrekisterin pohjalta (esim. Stockmannin kanta-asiakas kirjeet) tai jonkin toisen asiakastietorekisterin pohjalta. Suorakirjeet räätälöidään usein asiakkaasta ilmoitettujen kiinnostusten, varallisuus- ja ikätietojen mukaan. Suorakirjeet voivat olla myös kyselyitä tai tutkimuksia, joilla ei ole mainonnallista arvoa.
Sosiaalinen media
Sosiaalinen media tarkoittaa verkkoviestintäympäristöjä, joissa jokaisella käyttäjällä tai käyttäjäryhmällä on mahdollisuus olla aktiivinen viestijä ja sisällöntuottaja tiedon vastaanottajana olon lisäksi. Sosiaalisessa mediassa viestintä tapahtuu siis monelta monelle yhteisöllisesti, eli perinteisille joukkotiedotusvälineille ominainen viestijän ja vastaanottajan välinen ero puuttuu. Sosiaalinen media on jälkiteollinen ilmiö, joka on muuttanut yhteiskunnan tuotanto- ja jakelurakennetta, taloutta ja kulttuuria. Sosiaalinen media on käsitteenä vielä varsin uusi ja siten siitä on useita erilaisia tulkintoja, joissa vaihtelevasti korostuu prosessiluonne, Web 2.0 -ulottuvuus, sisällöt, yhteisöt tai toimintamuodot.
Seuranta
Seurannalla tarkoitetaan tuottajan itse tekemää tutkimusta markkinoista, omista projekteista ja toimialastaan. Kartalla pysymistä. Voi tarkoittaa myös raportointia.
Moderointi ja sisällöntuotanto
Moderoinnilla tarkoitetaan tuottajan itse tai ylemmän tason tekemää valvontaa tai säännöstelyä tuotannon sisältöön.
Videot, kuvat, blogit, keskustelusaitit
Videot, kuvat, blogit ja keskustelusaitit ovat sosiaalisen median ilmentymiä verkkoviestintäympäristöissä. Näitä kaikkia yleisesti yhdistää käyttäjien itse tuottama sisältö ja toiminta, mutta ne voivat olla myös kaupallisesti tai kaupallisessa mielessä tuotettuja.
Viestintä (tuotannonsuunnittelussa)
Eri mediat ja toimittajakontaktit
Uutispalvelut
Jatkuvuus
Tuotannossa jatkuvuudella tarkoitetaan viestinnän jatkuvuutta ja
Oppimis- ja työskentelyalustat
Sisällöntuotanto
Digitaalisessa viestinnässä sisällöntuotanto on pääasiassa sähköisille viestimille laaditun kulttuurin, dokumenttien, opetuksen, tutkimuksen, viihteen tai markkinoinnin ohjelmasisällön tuottamista ja siihen liittyvää palvelu- ja liiketoimintaa. Sisällöntuotannolle ominaista on ilmaisumuotojen jatkuva muuntuminen tekniikan antamien mahdollisuuksien mukana. Toiminta-alustana sisällöntuotantona voi olla yhtä lailla digitaali-TV, pelikonsoli tai multimediakännykkä kuin tavanomainen työasemakin. Sisältö voi liittyä sähköiseen kaupankäyntiin, yhteiskunnallisiin terveys- ja virastopalveluihin, informatiikkaan, julkaisutoimintaan, kulttuuriin, viihteeseen tai vaikkapa tietokoneavusteiseen opetukseen.
Jakelukanava
Jakelukanavalla tarkoitetaan mitä tahansa jakeluverkoston osaa, joka on olennaisena osana tuotteen tai viestin saavuttamiseksi asiakkaalle. Jakelukanava voi olla fyysinen tai digitaalinen. Yleisimmät jakelukanavat ovat internet, mobiililaitteet, televisio ja sen internetvastineet, radio ja erinäiset musiikkipalvelut.
Mobiili
Mobiililla tarkoitetaan pääsääntöisesti älypuhelimilla tai taskutietokoneilla tapahtuvaa viestintää ja markkinointia. Mobiililla voidaan tarkoittaa myös aiemmin mainituilla laitteilla toimivaa jakelukanavaa.
WLAN
WLAN (lyhenne sanoista Wireless Local Area Network) on langaton lähiverkkotekniikka, jolla erilaiset verkkolaitteet ja niiden päätelaitteet voidaan yhdistää ilman kaapeleita. Useimmiten WLAN-termiä käytetään tarkoittamaan IEEE 802.11 -standardia, mutta myös muita standardeja on olemassa. Yleisessä kielenkäytössä termeillä WLAN, 802.11 ja Wi-Fi tarkoitetaan samaa asiaa, vaikka tarkkaan ottaen nämä termit eivät olekaan synonyymejä. Tavallisin käytössä oleva versio on 802.11g.
GPRS
GPRS (lyhenne sanoista General Packet Radio Service) on GSM-verkossa toimiva pakettikytkentäinen tiedonsiirtopalvelu, jota käytetään pääasiassa langattoman Internet-yhteyden muodostamiseen matkapuhelimen tai GPRS-sovittimen avulla. GSM-yhteyden tapaan GPRS käyttää radioaaltoja tiedon siirtämiseen ja GPRS voi olla jatkuvasti päällä sen kuitenkaan kuormittamatta tai varaamatta verkkoa muulloin kuin dataa siirrettäessä. Eräs GPRS-standardin pääarkkitehdeista on suomalainen Hannu Kari.
Kanava
Tiedon- ja tuotannonvälityksen väylä sisällöntuottajilta lopullisille asiakkaille.