Kävin torstaina 11. helmikuuta tapaamassa HENRY ry:n (Henkilöstöjohdon ryhmä - HENRY ry) toiminnanjohtajaa Leena Malinia ja kysymässä hänen näkemystään
näkemystään maahanmuuttajataustaisten henkilöiden urakehityksestä ja koulutuksesta
koulutuksesta suomalaisissa yrityksissä ja organisaatioissa, millainen on tilanne
tilanne Suomessa verrattuna tilanteeseen muissa Euroopan maissa, ja
ja vaikuttaako taantuma mahdollisesti koulutushalukkuuteen. Leena
Leena Malinilla on paitsi pitkä käytännön kokemus täydennyskoulutuksen
täydennyskoulutuksen suunnittelusta ja johtamisesta sekä työelämän kehityshankkeista, myös
myös laaja kansainvälinen kokemus suomalaisen henkilöstöjohdon ja
ja -ammattilaisten edustajana alan kansainvälisissä järjestöissä.
Leena Malinin mukaan yrityksissä yleisesti nähdään koulutuksen ja
ja koulutustilaisuuksien toimivan arjen apuna, tukena ja rinnalla. Myös
Myös laskusuhdanteen tai taantuman aikana henkilöstön kehittämiseen ja
ja kouluttamiseen käytettävät resurssit ovat melko vakiot, erityisesti
erityisesti suurissa organisaatioissa. Useat koulutuksen palveluntarjoajat ovat
ovat kuitenkin huomanneet kysynnän vähentymistä - mahdollisesti yrityksissä
yrityksissä ja organisaatioissa tehdään enemmän omin voimin eikä osteta
osteta koulutuspalveluita niin paljon. Sen sijaan konsulttien työmäärä on
on monissa tapauksissa kasvanut.
Maahanmuuttaja - termin sisältöä kannattaisi Leena Malinin mielestä
mielestä avata keskustelussa, onhan kyseessä hyvin heterogeeninen ryhmä, jossa
jossa erilaisia ihmisiä yhdistää syystä tai toisesta tehty päätös muuttaa ja
ja jäädä asumaan ja työskentelemään Suomeen.
HENRY ry:hyn ovat ottaneet yhteyttä useat, eri maista Suomeen
Suomeen muuttaneet korkeasti koulutetut ihmiset, joilla on suuria vaikeuksia
vaikeuksia saada työtä. Jotkut heistä jopa puhuvat erinomaista suomea.
Asenteellisia esteitä on oikeasti olemassa. Meillä on yhä asenteissa asenteissa
parantamisen varaa.
Vuonna 2009 ilmestyi tutkimus, jossa kysyttiin eri eurooppalaisilta
eurooppalaisilta toimijoilta muun muassa nykyistä osaamista erilaisuuden hallinnassa
(managing diversity) ja globalisaation hoidossa (managing
managing globalisation) sekä niiden tärkeyttä tulevaisuudessa.
Tutkimusta varten lähetettiin Suomessa vuoden 2009 alussa kysely noin
noin 1000 henkilöstöjohtajalle, -päällikölle ja kehittämisammattilaiselle.
Koko Euroopassa kyselyyn vastasi yli 3300 henkilöä ja
ja lisäksi tehtiin yli 90 ylemmän johdon haastattelua Euroopan eri
eri maissa. Tutkimuksen tulokset julkistettiin kesällä 2009 julkaisussa
julkaisussa nimeltä " Creating People Advantage - How to Tackle the Major HR
HR Challenges During the Crisis and Beyond". Julkaisun ja tutkimuksen
tutkimuksen tekijänä ovat The Boston Consulting Group (BCG) ja EAPM -kattojärjestö
kattojärjestö (European Association for People Management).
Suomalaisten yritysten osalta sekä erilaisuuden hallinta että
että globalisaation hoito asettuivat matalan osaamisen ja vähäisen
vähäisen tärkeyden alueelle, eli osaamista pidettiin molemmissa tällä hetkellä
hetkellä vähäisenä, mutta myös tulevaisuudessa niiden katsottiin olevan olevan
vähemmän tärkeitä. Verrattuna muihin Euroopan maihin tulokset eivät
eivät näiltä osin kuitenkaan olleet poikkeavia, vaan enemmänkin
enemmänkin noudattelivat samoja linjoja.
Kaikki työ maahan muuttaneiden ihmisten osaamisen hyödyntämisen ja
ja kouluttamisen eteen on tarpeellista, Leena Malin korosti. Suomessa
Suomessa kannattaa hyödyntää omassa työssämme esimerkiksi Hollannissa,
Sveitsissä, Saksassa ja Ruotsissa tehtyä työtä.