Kävin torstaina 11. helmikuuta tapaamassa HENRY ry:n (Henkilöstöjohdon ryhmä - HENRY ry) toiminnanjohtajaa Leena Malinia ja kysymässä hänen näkemystään
maahanmuuttajataustaisten henkilöiden urakehityksestä ja koulutuksesta
suomalaisissa yrityksissä ja organisaatioissa, millainen on tilanne
Suomessa verrattuna tilanteeseen muissa Euroopan maissa, ja
vaikuttaako taantuma mahdollisesti koulutushalukkuuteen. Leena
Malinilla on paitsi pitkä käytännön kokemus täydennyskoulutuksen
suunnittelusta ja johtamisesta sekä työelämän kehityshankkeista, myös
laaja kansainvälinen kokemus suomalaisen henkilöstöjohdon ja
-ammattilaisten edustajana alan kansainvälisissä järjestöissä.
Leena Malinin mukaan yrityksissä yleisesti nähdään koulutuksen ja
koulutustilaisuuksien toimivan arjen apuna, tukena ja rinnalla. Myös
laskusuhdanteen tai taantuman aikana henkilöstön kehittämiseen ja
kouluttamiseen käytettävät resurssit ovat melko vakiot, erityisesti
suurissa organisaatioissa. Useat koulutuksen palveluntarjoajat ovat
kuitenkin huomanneet kysynnän vähentymistä - mahdollisesti yrityksissä
ja organisaatioissa tehdään enemmän omin voimin eikä osteta
koulutuspalveluita niin paljon. Sen sijaan konsulttien työmäärä on
monissa tapauksissa kasvanut.
Maahanmuuttaja - termin sisältöä kannattaisi Leena Malinin mielestä
avata keskustelussa, onhan kyseessä hyvin heterogeeninen ryhmä, jossa
erilaisia ihmisiä yhdistää syystä tai toisesta tehty päätös muuttaa ja
jäädä asumaan ja työskentelemään Suomeen.
HENRY ry:hyn ovat ottaneet yhteyttä useat, eri maista Suomeen
muuttaneet korkeasti koulutetut ihmiset, joilla on suuria vaikeuksia
saada työtä. Jotkut heistä jopa puhuvat erinomaista suomea.
Asenteellisia esteitä on oikeasti olemassa. Meillä on yhä asenteissa
parantamisen varaa.
Vuonna 2009 ilmestyi tutkimus, jossa kysyttiin eri eurooppalaisilta
toimijoilta muun muassa nykyistä osaamista erilaisuuden hallinnassa
(managing diversity) ja globalisaation hoidossa (managing
globalisation) sekä niiden tärkeyttä tulevaisuudessa.
Tutkimusta varten lähetettiin Suomessa vuoden 2009 alussa kysely noin
1000 henkilöstöjohtajalle, -päällikölle ja kehittämisammattilaiselle.
Koko Euroopassa kyselyyn vastasi yli 3300 henkilöä ja
lisäksi tehtiin yli 90 ylemmän johdon haastattelua Euroopan eri
maissa. Tutkimuksen tulokset julkistettiin kesällä 2009 julkaisussa
nimeltä " Creating People Advantage - How to Tackle the Major HR
Challenges During the Crisis and Beyond". Julkaisun ja tutkimuksen
tekijänä ovat The Boston Consulting Group (BCG) ja EAPM -kattojärjestö
(European Association for People Management).
Suomalaisten yritysten osalta sekä erilaisuuden hallinta että
globalisaation hoito asettuivat matalan osaamisen ja vähäisen
tärkeyden alueelle, eli osaamista pidettiin molemmissa tällä hetkellä
vähäisenä, mutta myös tulevaisuudessa niiden katsottiin olevan
vähemmän tärkeitä. Verrattuna muihin Euroopan maihin tulokset eivät
näiltä osin kuitenkaan olleet poikkeavia, vaan enemmänkin
noudattelivat samoja linjoja.
Kaikki työ maahan muuttaneiden ihmisten osaamisen hyödyntämisen ja
kouluttamisen eteen on tarpeellista, Leena Malin korosti. Suomessa
kannattaa hyödyntää omassa työssämme esimerkiksi Hollannissa,
Sveitsissä, Saksassa ja Ruotsissa tehtyä työtä.
Overview
Content Tools
Activity