"Webin äärimmäinen avoimuus, sen tuoma mahdollisuus kenen tahansa olla yhteydessä käytännössä keneen tahansa, luo ennennäkemättömiä mahdollisuuksia yhteistyölle." (Leadbeater 2008, 3.)
Wikin vakavasti otettava haaste on sen avoimuus, josta koko konsepti kerää energiansa ja voimansa. Ihmiset eivät välttämättä täysin ymmärrä avoimuuden merkitystä, ennen kuin on aika soveltaa avoimuuden periaatetta käytäntöön. Muutosvastarintaa esiintyy, kun päättäjät ryhtyvät aprikoimaan, voivatko he ylipäänsä tai pitäisikö heidän oikeastaan sallia niin laajat oikeudet kaikille käyttäjille. Tätä ongelmaa voidaan käsitellä määrittelemällä wikinkäyttöä tarkemmin, mutta kyse on myös organisaation toimintakulttuurista. Avoimuuteen liittyvät olemassa olevat, potentiaaliset ja kuvitellut ongelmat varmasti tarvitsevat laajempaa tutkimista, kun wikien käyttö yleistyy. Myöskin käyttäjäkokemukset ovat yhä melko tuntemattomia. Tutkijoiden tulisikin mitata wikien hyötyjä ja haittoja tästä näkökulmasta. (vapaasti käännetty Lietsala & Sirkkunen 2008, 34-40.)
Työni Työni yltiönäppärä otsikko on syntynyt käytännön kokemuksista tutkimus- ja kehittämishankkeen parissa, jossa työtapojen kehittyminen kohti entistä laajempaa avoimuutta on verkkoympäristössä avoimesti tapahtuva työskentely on hankkeen toimijoille uusi haaste. Avoimuus ja läpinäkyvyys ovat avainsanoja. Yhteiskunnassa vallitsee lisääntyvä avoimuuden tarve, monenlaisten väärinkäytös - ja epäselvyystapausten noustua pintaan Suomen poliittisessa elämässä ja päätöksenteossa vuoden 2009 aikanaValmistuin Helsingin ammattikorkeakoulu Stadiasta medianomiksi vuonna 2005. Tuolloin kulttuurituotannolla ei ollut omaa koulutusohjelmaa eikä tutkintonimikettä, vaan se oli ainoastaan suuntautumisvaihtoehto viestinnän koulutusohjelman alla. Valmistumiseni jälkeen olen toiminut eri tehtävissä ensin Helsingin ammattikorkeakoulu Stadiassa ja vuoden 2008 aikana tapahtuneen fuusioitumisen jälkeen Metropolia ammattikorkeakoulussa. Vuoden 2009 alusta olen työskennellyt Metropolia ammattikorkeakoulun viestinnän koulutusohjelman, digitaalisen viestinnän suuntautumisvaihtoehdon VOIMAA-voimavaroja maahanmuuttajista -projektissa, joka on Euroopan Sosiaalirahaston rahoittama. Olen työni kautta tutustunut ensimmäistä kertaa sosiaalisen median käsitteeseen ja wikityöskentelyyn. Lisäksi olen nähnyt lyhyen ajan sisällä, kuinka wikiympäristö parhaimmillaan toimii niin systemaattisen viestinvälityksen kuin spontaanien keskustelujen alustana.
"Avoin" ja "läpinäkyvä" ovat avainsanoja, joilla tutkimuskohteenani olevan VOIMAA -voimavaroja maahanmuuttajista -projektin rahoittaja Euroopan Sosiaalirahasto / Etelä-Suomen Lääninhallitus edellyttää hankkeen toimenpiteiden tapahtuvan. Julkisella rahoituksella tehtävän projektityön on oltava kaikilta osin päivänvaloa kestävää.
VOIMAA -voimavaroja maahanmuuttajista -hanke on mennyt askeleen pidemmälle moniin vastaaviin hankkeisiin verrattuna, viemällä hanketyöskentelyn alusta alkaen kaikkien nähtäville julkiseen verkkoon. Hanketyön eri tehtävissä on käytössä erilaisia sosiaalisen median sovelluksia, mutta hankkeen työkaluista tärkein on wiki.
Vuoden 2009 alusta saakka olen törmännyt sekä onnistumisen että epäonnistumisen tunteisiin liittyen niihin odotuksiin, joita itselläni on ollut wikin käyttämisestä työvälineenä. Samalla olen havainnut, että uusien työskentelyperiaatteiden omaksuminen on suuressa määrin henkilökohtainen ratkaisu. Työtapojen muutosprosessi ja valmius muutoksen vastaanottamiseen on toisilla nopeampi, toisten kohdalla hitaampi.
Sosiaaliseen mediaan liittyy avoimuuden lisäksi ajatus tiedon jakamisesta ja sen jalostamisesta kollektiivisesti, yhdessä. Parhaimmillaan sosiaalinen media voi mahdollistaa tilanteen, jossa työyhteisö voi luoda uusia innovaatioita ja mahdollistaa kehittämistyön rajapinnoilla tavalla, jota aiemmin ei osattu hyödyntää.yhdeltä monille tai monilta monille. Parhaimmillaan se on yhden idean tai jonkin verkossa jaettavan materiaalin jalostamista kollektiivisesti.
VOIMAA-hankkeen eri toimenpiteet ja alaprojektit suoritetaan yhteistyössä hankekumppanien kanssa. Wikissä tehdään hanketyötä soveltuvin osin. Wiki mahdollistaa välineenä keskustelemisen, ideoinnin ja ajatusten työstämisen yhdessä. Hankkeen osa-alueet kehittyvät ihannetilanteessa wikin välityksellä tapahtuvan kommunikoinnin, tiedon- ja ajatustenvaihdon kautta.
Uusi työväline tuottaa aluksi huolta tietoteknisestä osaamisesta. Syvemmällä tasolla kyse on hanketoimijoiden valmiuksissa ja halukkuudessa omaksua uusi työväline ja sen mukana uusi työskentelytapa. Olen pohtinut, kuinka projekti voi onnistua, mikäli kaikki siinä toimivat henkilöt eivät sitoudu wikityöskentelyyn.
Tällä hetkellä, syksyllä 2009, VOIMAA-hankkeen wikialusta on ensisijaisesti hallinnollisen ja tiedotuksellisen materiaalin jakelukanava. Keskustelua ja yhteisöllistä hanketyöskentelyä ei ole syntynyt wikiin. Opinnäytetyöni tarkoitus ei ole nostaa esiin ainoastaan uuden sosiaalisen median mahdollistaman työskentelytavan innostavia puolia, vaan arvioida, mitä piirteitä sosiaalisen median käyttämiseen työskentelytapana -täsmällisemmin sisäisen viestinnän välineenä - voi liittyä yhden hankkeen näkökulmasta. Tavoitteenani on tutkia haasteita, joita wikin käyttämiseen projektin sisäisen viestinnän ja kommunikoinnin välineenä voi liittyä. Tätä tutkimusta teen hankkeen parissa työskentelevien näkökulmasta katsottuna.
Tekemäni tiedottaja/tuottajan työ on kulttuurituotannon kenttää ajatellen rajapintailmiö. Se on verkkoviestintää ja sisällöntuottamista. Projektitiedottajan toimi on selkeästi rajattu tehtävä, jossa ei ole varsinaisesti alaisia eikä projektipäällikön vastuita. Olen kuitenkin vastuussa omien toimintojeni raportoimisesta rahoittajalle. Toimin projektityössä, jolla on selkeä tuotannon kaari: alkuvaihe valmisteluineen, keskivaihe tiukkoine työtahteineen ja loppuvaihe julkaisu- ja raportointitehtävineen.
Tutkin ilmiötä, joka yleistyessään koskettaa entistä laajemmin eri organisaatioita. Työni tulosten yleistettävyys voi olla hyödyllistä myös kulttuurituotannon alalle.