Page History

Tuottaja 2020 hanke

Image Added

Millainen on tapahtumatuottajan tuotantoverkosto vuonna 2020? Millaisia haasteita tuottaja kohtaa tulevaisuudessa? Millaista koulutusta tulevaisuuden tuottaja tarvitsee? Kolmevuotisessa Tuottaja 2020 -kehityshankkeessa ennakoidaan tapahtumatuotantoklusterin tilaa vuonna 2020 tuottajan tulevaisuuden osaamishaasteiden tunnistamiseksi. Tutkimusprosessi tähtää kotimaisen AMK ja ylempi AMK -tasoisen kulttuurituottaja -koulutuksen kehittämiseen. . Tuloksena on mm. julkaistu 600-sivuinen kirja.

Tuottaja2020 hankkeen verkkosivut

Yhteistyötahot

Projektin toteuttaa Metropolia Ammattikorkeakoulu. Kumppaneina toimivat

• Humanistinen Ammattikorkeakoulu (Humak)
• Yrkeshögskolan Novia
• Mikkelin ammattikorkeakoulu (Mamk)
• Cupore (Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö)
• Taku ry (Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö)
• Luova Suomi (tiedottamiskumppani)

Rahoittaja
Tuottaja 2020 on Euroopan sosiaalirahaston (ESR) osarahoittama valtakunnallinen hanke Opetushallituksen hallinnoiman Manner-Suomen ESR-ohjelman työmarkkinoiden toimintaa edistävien hankkeiden toimintalinjalla. Euroopan sosiaalirahastosta tuetaan muun muassa työelämän tarpeisiin vastaavan koulutuksen järjestämistä sekä opintojen jälkeen työelämään siirtymisen vauhdittamista. Tuen avulla suomalainen koulutusjärjestelmä voi vastata entistä paremmin työelämän tarpeisiin ja työvoiman kysyntään.

Elämyksellisyys ja proaktiivisuus. Keskustelu

Klo 15.15-16.00  Elämyksellisyys ja proaktiivisuus
     Keskusteluparina  Keskusteluparina toimivat Pekka Uotila ja Laura-Maija Her
Keskusteluparina toimivat Pekka Uotila ja Laura-Maija Hero.Hero.

Keskustelu alkaa videolla Martinlaakson kreivistä, samaan aikaan, kun yleisö vielä tulee takaisin saliin omaan tahtiinsa kahvitauolta. Videopätkä kertoo ihmisten henkilökohtaisista kokemuksista Martista, joka on veteraani ja eläkeläinen.

PEKKA UOTILA

Tämän jälkeen Pekka Uotila jatkaa. Hän kertoo omasta tehtävästään ja roolistaan Tuottaja2020 hankkeessa, sekä avaa Tuottaja2020 hankkeen merkitystä ja kulttuurituotannon ja matkailun yhteyksiä.

• Eurooppalaisille matkailijoille kulttuuri on toiseksi tärkein peruste matkakohteen valinnassa. 
• Matkailulla ja loma-asutuksella on suuri merkitys Mikkelissä ja Etelä-Savossa.
• Kehitys: Vuonna 2025 Saimaa saattaa olla Suomen monikulttuurisin alue
• Kulttuurin ja matkailun yhteisiä piirteitä: ** kulttuuri on vuorovaikutusta, jossa identiteettejä rakennetaan ja totuttuja merkityksiä ylläpidetään ja kyseenalaistetaan. ** Kulttuurin keskeinen käsitys on elämys** Elämyksessä on tärkeää se, että siirrytään alueelle joka ei ole niin tuttu. Pitää olla haasteita.
• Kulttuurituotannon tyypillisiä tuotteita: tapahtuma, käyntikohde, elämystuote
• Kulttuurin ekosysteemi: tuottajat -> kuluttajat -> hajottajat muodostavat kehän, ekosysteemi-kuvion kautta Uotila pyrkii selventämään kulttuurin ja matkailun yhteistyötä. Hän esittää case Savonlinnan Oopperajuhlat, jonka avulla hän selittää ekosysteemin ajatusta vielä lisää.
• Mikkelin menestystekijät 2020 tapahtumapaikkakuntana, Uotilan vetämän työpajan mukaan: luonto, ekologisuus kansainvälisyys. 
• Luonto koetaan Suomen maabrändäyksessä tärkeänä joka puolella maata. Uotila on sitä mieltä, että luonto on tylsää, sen vuoksi siihen pitäisi lisätä jotain, jotta elämys syntyy. Uotila toteaa haluavansa verrata Suomea DDR:n. Vanhojen teollisuusalueiden muuttaminen luonnonalueiksi ja luonnon ihannointi löytyvät yhteisiksi tekijöiksi.
• Jos kulttuuri nähdään ekosysteeminä siihen pitää myös investoida ja koulutukseen tulee panostaa. Kulttuurituottajan rooli taas on tehdä uutta, muuttaa ja keskustella.

LAURA-MAIJA HERO
Laura-Maija Hero aloittaa pitämällä pienen äänestyksen videopätkän eli digitarinan aiheesta. Annan ja Elvin tarina päätetään paperilappuäänestyksellä näytettäväksi. Digitarina kertoo äidin ja tyttären keskinäisestä suhteesta, liittyen myös heidän suhteeseensa kulttuuriin. Se esittää visioita tulevaisuuden kulttuurista, hologrammiorkestereista ja lentojen hintojen noususta.

Seuraava äänestys: kuinka monen mielestä tämän iltapäivän perusteella tuottajan pitäisi olla luova nero. Vihreältä näyttää, eli väki on sitä mieltä, että kyllä näin on. 
Laura-Maija esittää kysymyksen siitä, mitä tulisi tehdä, jotta tällaisia renessanssin ihmisiä voitaisiin kouluttaa.

• Hänen mukaansa tärkein tuottajan ominaisuus on varautuminen.
• Tulevaisuusajattelun peruskaava: tunnetaan ammattilaisina asian nykytila, jos ei tiedetä otetaan selvää, käydään seminaareissa eilisen tulevaisuuskuvioista yms. Pyrittävä tulevaisuusajatteluun itse ja muiden kanssa, täytyisi löytää yhdessä  ne keinot, joilla  päästään näihin yhteisiin visioihin
• Tulevaisuusverstas tuotteistettuna: mikä on tuottajan yhteinen tulevaisuus, kuinka syntyneet menetelmät voitaisiin jättää kentälle? Tuottaja2020 järjesti erilaisia verstaita, joita oli yhteensä yli 20. Näihin kuului mm. digitarinapaja, tarinapaja, tulevaisuuden muistelu, ideariihen erilaisia muotoja ja muovailuvahapaja.Verstaat
• Signaalivertas oli keskeisin tapa kerätä infoa. ** Tämä toteutettiin Signaaliwikillä, johon kuka tahansa saattoi heittää heikoksi signaalisiksi erilaisia huomioitaan (kulttuurikentän muutoksista).** Hero ehdottaa: etsikää alaltanne se verkosto, joka voi kerätä signaaleja teille! Älä tee kaikkea yksin.** Se, mitä Hesarissa lukee on eilisen päivän tietoa eli historiaa.** Mitä signaaleille tehdään? Kerätään ne yhteen ja analysoidaan!** Pekka Mönttinen, yksi signaaleita kerännyt ja analysoinut, kommentoi: aluksi tuntui hankalalta, mutta loppupäätelmä: tulevaisuutta voi ohjata, signaaleita löytyy kun niitä etsii.
• Tarinapaja pyrkii ulos totutuista bokseista, eläytymällä ja ajattelemalla tulevaisuutta tarinan ja scifi-henkisen ajattelun avulla. Kysymys: On 16.6 2020 klo 16-24, olet osallistumassa kulttuuritapahtumaan. Mitä tapahtuu?
• Digitarinapajassa tarinat visualisoidaan helppokäyttöisellä ohjelmalla, moviemaker tai vastaava
• Tulevaisuusverstas: siinä täytyy aina olla 6 vaihtoehtoa, riippumatta sen kestosta. (en näe tekstiä takarivistä) Niihin kuuluvat aloitusseminaari, orientaatiovaihe, kurkottaminen, luova vaihe (tarinoita, elokuvia), realismivaihe (miten sinne päästään), arviointivaihe (kuinka todennäköistä, mitä täytyy osata)
• Kuinka ketteräksi kehittäjäksi pästään? Työtä on tehtävä, seminaari 3 vuoden välein ei riitä. Osaaminen projektitodellisuudessa on tärkeää, tuottajalla on oltava 'master plan ja hän on lähellä kuluttajaa (seuranta) ja hänellä on oltava menetelmällistä osaamista.
• Ennakoinnin taito ja asenne (rinkigraafi, vastapäivään): hyvä elämä, uusi johtaminen, kehittämistoiminta, rajapintatoiminta, ketterä strategiatyö
• Jos kulttuuria katsotaan tavoitteellisena toimintana siitä tehdään onnistunutta ja kannattavaa, yhdessä. Kulttuurit muuttuvat kiihtyvällä vauhdilla, mitä voimme tehdä on kehittämistyö ja ennakointi. 

KESKUSTELU

(teknisiä ongelmia itselläni alussa, 1 kysymys menee ohi)

Haastattelija: Mistä tulevaisuuden tuottajan tunnistaa?
Yleisöä naurattaa

Hero: Punaisesta piposta! Lähitulevaisuudessa tuottaja on se, joka energisoi muita monella tasolla. Hänen projekteissaan on hauskaa ja hyödyllistä olla, vapaaehtoistoiminta on tosi pop juttu. Tuottaja on se, joka innostuu ja innostuu. ja sillä on punainen pipo.

Uotila: Juurikin näin

Hero: Sen lisäksi hän osaa kaikki perusjutut hyvin, hän on ammattilainen, erittäin hyvä organisoimaan, markkinoimaan yms.

Yleisön joukosta kommentoidaan, mikrofoni lähtee liikkeelle. Hän kertoo toisesta projektista, joka oli mennyt tosi hyvin, mutta projektin jälkeen asiasta ei ole seurannut mitään. Innostusta riittää, mutta kuka pitää huolen siitä, että oikeasti lähdetään tekemään asioita. Se on tuottajan rooli.

Miten tästä eteenpäin?

6 minuuttia aikaa pohtia vierustoverin kanssa, että mitä seuraavaksi kannattaisi tehdä. Yleisö pohtii.Yleisöstä nousevia ajatuksia, osa puhujista esittäytyy

• Päivi Tenhunen-Marttala: Osaamissolmu, olisi hyvä oppia entisistä virheistä, mihin projektit kaatuivat. Usein kaatuu ylläpitäjiin, pitäisi olla signaalien ja tiedon keräystä. Yhdistelmä virtuaali- ja livetutkimuksia.
• Kommentti: eikö solmu ole aika negatiivinen, sen kannalta ammattijärjestön ylläpitämä ammattilaisten intra olisi hyvä. Siellä olisi tietoa, eikä olisi niin raskas organisaatio, jos livetapaamiset olisivat vaikka ohessa
• Kirsi Herala ammattijärjestöstä(?) eli Taku rystä: kannattaa intra-ajatusta
• Tiedon kerääminen on kaikkien puhujien mielestä erittäin hyvä asia. Takun lehti on jo
• Johtajakoulutuksen merkitys
•  Tiivis yhteistyö, Demos Helsinki ja Todellisuuden tutkimuskeskus mainitaan
• Mallien tekeminen yhdessä

Image Added

Salin tunnelmaa