Tutkimuskysymysten asettaminen (kesken)
Itselleni tutkimuskysymyksen asettaminen tuntuu edelleen todella hankalata. Mitä tässä nyt pitäisi tutkia ja mihin kysymykseen vastata. Ilmeisimmin siihen saa vatsauksen kun aloittaa motivoituneesti tekemään hommia opinnäytetön eteen. Tulee mieleen linnunradan käsikirjan liftareille kansiteksti "Dont panic." Kai se tästä lähtee.
Ajatuksia tutkimuskysymyksen asettamisesta ja opinnäytetyöstä yleisesti
- Tutkimuskysymys vastaa siihen mitä tutkitaan ja miksi. Se antaa raamit selvitettävälle ongelmalle tai hypoteesille jota lähdetään ratkomaan.
- On hyvä valita sellainen aihe josta on itse aidosti kiinnostunut. On helpompi motivoida itsensä tutkimaan sellaisia asioita jotka kiinnostavat itseä aidosti. Omien ajatusten auki kirjoittaminen voi auttaa tässä.
- Opinnäytetyö on näyte omasta osaamisesta. Opinnäytetyö on osa opiskelun kokonaisuutta ei ainoa päämäärä.
- Kun on löytänyt aihealueen mitä haluaa tutkia tai kehittää kannattaa lukea aiheesta useista lähteistä ja etsiä sitä kautta apua tutkimuskysymysten asettamiseen. Mitä laajemmin tutkii valitsemaansa aluetta sitä paremmin voi löytää olennaisen itseään kiinnostavan asian.
- Alkuperäisiä suunnitelmia voi muokata ja tutkimuskysymysten painotusta muuttaa jos tuntee löytäneensä paremman ja sopivamman tutkimuksen kohteen. Alustavia suunnitelmia voi käyttää työkaluna selkiyttämään omaa ajattelua kirjoitusprosessin alkuvaiheessa.
- Tutkimuksenkohde tulisi olla todellinen ja relevantti. Jos opinnäytetyö pohjautuu liian hataraan ja keksittyyn aiheeseen ei siitä saa käytännöllistä ja hyödyllistä lopputulostakaan.
- Ensimmäisen kysymyksen tutkiminen voi auttaa löytämään lopullisen ja mielenkiintoisimman kysymyksen josta on helpompi kirjoittaa koska tuntee aihealuetta myös hieman tutkimuskysymyksen ulkipuoleltakin.