Aloitus
Kurssin rakenteen läpikäynti
Jakaudutaan ryhmiin
Internetin ja hypertekstin kehittyminen
Käsitteet: Internet, WWW, hyperteksti
Hyperteksti ja Web
- Hypertekstin ajatusta kehiteltiin jo 1800 luvulta, mutta jäsennellymmin ajatus kehittyi vuodesta 1945 eteenpäin
- Tuolloin tutkija Vannevar Bush julkaisi artikkelin As We May Think
- Bush ennusti massamuistit ja nopean tiedonsiirron
- Artikkelissa kuvataan myös Memex-niminen laite, joka mahdollistaisi kirjojen ym. dokumenttien tallentamisen ja jakamisen toisten koneiden kesken.
- Vannevar Bushia pidetään hypertekstin isänä.
- 60-luvulla kehiteltiin alkeellisia hypertekstiohjelmia
- 1985-87 kehiteltiin henkilökohtaisissa koneissa käytettäviä hypertekstiohjelmia, jotka toimivat esikuvina multimediakehittimille ja web-selaimille
- 1990-luvulla hypertekstiin perustuvien web-selainten käyttö lisääntyi, koska helppokäyttöiset ja monipuoliset selaimet yleistyivät
- Web teki Internetistä tunnetun
- Ensimmäiset HTML-selaimet perustuivat SGML-standardiin
- TIm Berners-Lee, "webin isä"
Tekstin merkkaus HTML-kielellä
Miten merkkaus keksittiin?
- Kehittynyt tekstin merkkauskielistä kirjapainoladonnassa
- Alun perin pelkkää tekstin muotoilua, nykyisin HTML sisältää jo paljon muutakin
- Aikoinaan typografi piirsi tekstin muotoilua koskevan suunnitelman ja ohjeet latojalle
- Latoja kokosi kokosi tekstin ohjeiden mukaan käsin kuumaladontaa käyttäen
- Valoladontalaitteet yleistyivät 40-50 -luvulla, 70-luvulta lähtien ne olivat tietokoneohjattuja
- Aluksi toimittaja merkitsi latojalle kappaleet, lihavoinnit, kursiivit yms. muotoilut käsin kirjoitetun tekstin laitaan
- Myöhemmin tätä varten kehitettiin erityinen merkkauskieli, markup language
- Alun perin typografin tekemistä merkinnoistä otettiin mallia ensimmäisiä ladontaohjelmia laadittaessa
- Samat merkinnät ovat periytyneet edelleen html-kieleen (vrt. <p> kappaleen merkkinä )
Mitä html-kielellä voi tehdä?
html-merkkauksen perusajatus
CSS
- tyyliohjeen idea ja käytön hyödyt, lyhyt historia
- miten ulkoasua voi säädellä?
- mitä css:llä voi tehdä ja mitä ei voi tehdä?
Miksi on tärkeää opiskella HTML:ää ja CSS:ää systemaattisesti?
Mitä sivujen tekoon tarvitaan?
Tavoite
- kohderyhmä
- käyttötarkoitus
- käyttäjien tekniset valmiudet
- rajattu vai yleinen käyttö?
- vuorovaikutteisuuden määrä
Sivujen teko
- WYSIWYG-ohjelmat: sivu nähdään muotoiltuna
- editorit
- muunnosohjelmat
Apuohjelmat
- FTP-ohjelmat
- grafiikkaohjelmat
Palvelin ja selain
Tarkistuksen ja testaus
Esimerkkejä ja projektiesittelyitä
Lähteet
Jukka K. Korpela ja Tero Linjama: XHTML-käsikirja