You are viewing an old version of this page. View the current version.

Compare with Current View Page History

« Previous Version 23 Next »

Aloitus

Kurssin rakenteen läpikäynti
Jakaudutaan ryhmiin

Internetin ja hypertekstin kehittyminen

Käsitteet: Internet, WWW, hyperteksti

Hyperteksti ja Web

  • Hypertekstin ajatusta kehiteltiin jo 1800 luvulta, mutta jäsennellymmin ajatus kehittyi vuodesta 1945 eteenpäin
  • Tuolloin tutkija Vannevar Bush julkaisi artikkelin As We May Think
  • Bush ennusti massamuistit ja nopean tiedonsiirron
  • Artikkelissa kuvataan myös Memex-niminen laite, joka mahdollistaisi kirjojen ym. dokumenttien tallentamisen ja jakamisen toisten koneiden kesken.
  • Vannevar Bushia pidetään hypertekstin isänä.
  • 60-luvulla kehiteltiin alkeellisia hypertekstiohjelmia
  • 1985-87 kehiteltiin henkilökohtaisissa koneissa käytettäviä hypertekstiohjelmia, jotka toimivat esikuvina multimediakehittimille ja web-selaimille
  • 1990-luvulla hypertekstiin perustuvien web-selainten käyttö lisääntyi, koska helppokäyttöiset ja monipuoliset selaimet yleistyivät
  • Web teki Internetistä tunnetun
  • Ensimmäiset HTML-selaimet perustuivat SGML-standardiin
  • TIm Berners-Lee, "webin isä"

Tekstin merkkaus HTML-kielellä

Miten merkkaus keksittiin?

  • Kehittynyt tekstin merkkauskielistä kirjapainoladonnassa
  • Alun perin pelkkää tekstin muotoilua, nykyisin HTML sisältää jo paljon muutakin
  • Aikoinaan typografi piirsi tekstin muotoilua koskevan suunnitelman ja ohjeet latojalle
  • Latoja kokosi kokosi tekstin ohjeiden mukaan käsin kuumaladontaa käyttäen
  • Valoladontalaitteet yleistyivät 40-50 -luvulla, 70-luvulta lähtien ne olivat tietokoneohjattuja
  • Aluksi toimittaja merkitsi latojalle kappaleet, lihavoinnit, kursiivit yms. muotoilut käsin kirjoitetun tekstin laitaan
  • Myöhemmin tätä varten kehitettiin erityinen merkkauskieli, markup language
  • Alun perin typografin tekemistä merkinnoistä otettiin mallia ensimmäisiä ladontaohjelmia laadittaessa
  • Samat merkinnät ovat periytyneet edelleen html-kieleen (vrt. <p> kappaleen merkkinä )

Mitä html-kielellä voi tehdä?

html-merkkauksen perusajatus

HTML-dokumentin muotoilu tyyleillä

  • tyyliohjeen idea ja käytön hyödyt, lyhyt historia
  • miten ulkoasua voi säädellä?
  • mitä css:llä voi tehdä ja mitä ei voi tehdä?

Miksi on tärkeää opiskella HTML:ää ja CSS:ää systemaattisesti?

Mitä sivujen tekoon tarvitaan?

Tavoite

  • kohderyhmä
  • käyttötarkoitus
  • käyttäjien tekniset valmiudet
  • rajattu vai yleinen käyttö?
  • vuorovaikutteisuuden määrä

Sivujen teko

  • WYSIWYG-ohjelmat: sivu nähdään muotoiltuna
  • editorit
  • muunnosohjelmat

Apuohjelmat

  • FTP-ohjelmat
  • grafiikkaohjelmat

Palvelin ja selain

Tarkistuksen ja testaus

Esimerkkejä ja projektiesittelyitä

Lähteet

Jukka K. Korpela ja Tero Linjama: XHTML-käsikirja

  • No labels
You must log in to comment.