Aloitus

Kurssin rakenteen läpikäynti
Jakaudutaan ryhmiin

Internetin ja hypertekstin kehittyminen

Käsitteet: Internet, WWW, hyperteksti

Hyperteksti ja Web

Hypertekstin ajatusta kehiteltiin jo 1800 luvulta, mutta jäsennellymmin ajatus kehittyi vuodesta 1945 eteenpäin. Tuolloin tutkija Vannevar Bush julkaisi artikkelin As We May Think, jossa hän ennusti massamuistit ja nopean tiedonsiirron

Artikkelissa kuvataan myös Memex-niminen laite, joka mahdollistaisi kirjojen ym. dokumenttien tallentamisen ja jakamisen toisten koneiden kesken. Vannevar Bushia pidetään hypertekstin isänä.

60-luvulla kehiteltiin alkeellisia hypertekstiohjelmia. 1985-87 kehiteltiin henkilökohtaisissa koneissa käytettäviä hypertekstiohjelmia, jotka toimivat esikuvina multimediakehittimille ja web-selaimille.

1990-luvulla hypertekstiin perustuvien web-selainten käyttö lisääntyi, koska helppokäyttöiset ja monipuoliset selaimet yleistyivät.

• Web teki Internetistä tunnetun
• Tim Berners-Lee, "webin isä" ...
• Standardointi, w3:n synty...

Miten HTML-merkkaus keksittiin?

HTML on merkkauskieli, joka on kehittynyt tekstin merkkauskielistä kirjapainoladonnassa. Alun perin pelkkää tekstin muotoilua, nykyisin sisältää jo paljon muutakin

Aikoinaan typografi piirsi tekstin muotoilua koskevan suunnitelman ja ohjeet latojalle. Latoja kokosi kokosi tekstin ohjeiden mukaan käsin kuumaladontaa käyttäen.

Valoladontalaitteet yleistyivät 40-50 -luvulla, 70-luvulta lähtien ne olivat tietokoneohjattuja. Tällöin tekstin muotoilua varten kehitettiin erityinen merkkauskieli, markup language, jonka avulla tietokone osasi muotoilla tekstin oikealla tavalla

Alun perin typografin tekemistä merkinnoistä otettiin mallia ensimmäisiä ladontaohjelmia laadittaessa. Samat merkinnät ovat periytyneet edelleen html-kieleen.

HTML-merkkaus ja ulkoasun muotoilu

HTML (HyperText Markup Language) on Web-sivujen julkaisukieli.

Se on yksinkertainen ja helposti opittava merkkauskieli, jota käyttämällä voidaan julkaista erilaisia sisältöjä Webissä. HTML ei siis ole ohjelmointikieli.

HTML-dokumentti koostuu tekstisisällöstä ja dokumentin rakennetta (ja osittain ulkoasua) kuvaavista merkinnöistä.

• HTML-kielessä ei käytetä komentoja, vaan tekstin osia merkataan ns. tageilla.
• Tagit erotetaan varsinaisesti sisällöstä alkutagilla < ja lopputagilla >.
• Tagien väliin tulee merkintä, jolla rakenne kuvataan
• Esimerkiksi <TITLE> Otsikko</TITLE>

Tyypillinen HTML-dokumentin rakenne näyttää seuraavalta

Tagien avulla HTML-dokumentille luodaan rakenne, jota kutsutaan puurakenteeksi.

HTML on siis loogiselta rakenteeltaan puumainen, vaikka se kirjoitetaan peräkkäistekstinä.

• Kokeillaan html-merkkausta
• Katsotaan erilaisten sivujen lähdekoodia ja ulkoasua

CSS

CSS (cascading style sheet) on yksinkertainen menetelmä, joilla muotoillaan web-sivujen ulkoasu.

Se on merkintäjärjestelmä, jonka avulla voi esittää selaimille dokumenttien ulkoasua koskevia ehdotuksia. Ehdotusten kokonaisuutta kutsutaan tyyliohjeeksi tai tyylisäännöksi. Tyyliohjetta voi verrata lappuseen, jolla ennen annettiin latojalle ohjeita siitä, mitä kirjasinlajeja käytetään, miten teksti asemoidaan jne.

Aikaisemmin web-sivun ulkoasua koskevat määritykset tehtiin HTML-merkkauksen joukkoon. Kun sivustoista tuli yhä vain laajempia, sivustojen ylläpito alkoi käydä rasittavaksi. Jos sivuston taustaväriä haluttiin muuttaa, se täytyi käydä erikseen muuttamassa jokaiseen dokumenttiin, jotta sivuston ulkoasu pysyisi yhtenäisenä.

Tyylitiedostot kehittyivät 

• Kokeillaan taustavärin ja fonttien muuttamista tyylitiedostoilla

CSS:n käytön hyödyt

Monet CSS:llä tehtävät asiat voidaan tehdä myös HTML:llä HTML-koodin joukkoon.

CSS on kuitenkin joustavampi useiden määritysten suhteen. Esimerkiksi taustavärin voi html:ssä määritellä vain sivulle, taulukolle tai taulukon solulle. CSS:llä taustavärin voi määritellä mille tahansa elementille.

CSS on myös monipuolisempi ja tarjoaa ulkoasun muotoiluun enemmän mahdollisuuksia kuin HTML. CSS on suunniteltu ulkoasun säätelyyn. HTML on alunperin suunniteltu nimenomaan tekstin loogisen rakenteen merkkaukseen. Tällä hetkellä HTML:ää kehitetään taas siihen suuntaan, että HTML toimii vain rakenteen merkkauksena ja kaikki ulkoasua koskevat määritykset tehdään CSS:llä.

CSS:n avulla on myös helpompaa hallita suurten sivustojen tyylejä, koska tyylimääritykset voidaan kirjoittaa vain yhteen tiedostoon, johon viitataan jokaiselta sivulta.

Web-suunnittelija voi itsekin tarjota useita tyylitiedostoja erityyppisiin päätelaitteisiin. 

Esimerkkejä:

Taitavaa tyylitiedostojen käyttöä verkossa:

http://www.csszengarden.com/
http://cssmania.com/
http://www.csstea.com/
http://glish.com/css/

Miksi on tärkeää opiskella HTML:ää ja CSS:ää systemaattisesti?

Usein www-sivujen suunnittelijat oppivat html:n ja tyylitiedostojen käytön yrityksen ja erehdyksen kautta sekä kopioimalla muiden tekemiä verkkosivustoja.

Tällöin helposti ei edes ymmärretä, miten tietty tagi tai deklaraatio toimii, vaan ollaan tyytyväisiä siitä, että sivusto toimii sillä hetkellä käytössä olevilla selaimilla ja siinä kontekstissa, johon kopioitu koodinpätkä on asetettu. Selainten päivittyessä epästandardi koodi saattaa kuitenkin lakata toimimasta halutulla tavalla, tai sivustoa myöhemmin päivitettäessä ei enää muisteta, mistä oikein oli kysymys.

Html:n tunteminen on tärkeää kaikille, jotka tekevät web-sivuja. Myös sivunteko-ohjelmia käytettäessä joudutaan usein korjaamaan ohjelman tekemää html:ää tai etsittävä syitä virhetilanteisiin html:n joukosta.

Myös CSS:n käyttö on helppoa aloittaa kopioimalla yksinkertaisia rakenteita, mutta vaativammassa käytössä CSS:n käsitteet saattavat olla vaikeita omaksua ja soveltaa. Käsitteet toimivat osittain eri logiikalla kuin html:ssä, vaikka niistä käytettäisiin samoja nimiäkin.

Html:n ja CSS:n yksityiskohtia ei kannata opetella ulkoa, vaan niiden rakenteet ja käytetyt elementit voi tarkistaa erilaisista tietokoosteista. 

HTML-sivujen ja tyylitiedostojen tekeminen

Käsitteet: Palvelin ja selain

Tavoite

• kohderyhmä
• käyttötarkoitus
• käyttäjien tekniset valmiudet
• rajattu vai yleinen käyttö?
• vuorovaikutteisuuden määrä

Sivujen teko

• WYSIWYG-ohjelmat: sivu nähdään muotoiltuna
• editorit
• muunnosohjelmat

Apuohjelmat

• FTP-ohjelmat
• grafiikkaohjelmat

Tarkistukset ja testaus

• Validointi (johon palataan myöhemmin tarkemmin)
• Eri selaimet ja käyttöjärjestelmät

Lisätietoa

World Wide Web Consortium: http://www.w3.org/

Jukka K. Korpelan verkko-opas Merkkauskielten idea

Lähteet

Jukka K. Korpela ja Tero Linjama: XHTML-käsikirja
Jukka K. Korpela: CSS verkkosivujen muotoilussa