Yleistä CSS:n käytöstä
CSS eli tyylimäärittelyn taustaa ja käytön mahdollisuudet
CSS:n muoto ja rakenne
(Lainaus: Vuokko Nurmesniemi: http://myy.helia.fi/~vanvu/html/tyylisivut.html)
CSS on muotoa:
elementti { ominaisuus: ominaisuuden_arvo; }
esim. p { color: blue; }*
Jos usealla elementillä on sama esittely, ne erotetaan pilkulla:
h1, h2, p { color: blue; }
Jos ominaisuudella on useita arvoja, ne erotetaan pilkulla,
jos elementillä on useita ominaisuuksia, ne erotetaan puolipilkulla:
h1 {font-family: arial, sans-serif;
font-size: 12pt;}
Tyylimäärittelyn liittäminen html-sivuun
Tyylimäärittely voidaan liittää HTML-dokumenttiin kolmella tavalla:
1. HTML-elementtiin upottaminen
- Määrittely kirjoitetaan HTML-dokumentissa sen elementin alkutunnisteeseen, jonka ulkoasua halutaan muokata
- Määrittely ohittaa kaikki muut määrittelyt
<p style="font-size: 12px">Tämän tekstin fonttikoko on 12 pikseliä</p>
2. HTML-dokumenttiin upottaminen
- Määrittely kirjoitetaan HTML-dokumentin HEAD-lohkoon
<style> tähän esimerkki </style>
3. Erillinen tyylitiedosto
- Ulkoasu määritellään erilliseen tyylitiedostoon
- Tiedosto liitetään HTML-dokumenttiin HEAD-lohkossa LINK-tunnisteella
- Suositeltava tapa, koska sama tyylitiedosto voidaan helposti liittää mihin dokumenttiin tahansa.
Määrittelyiden vaikutus html-sivuun:
Jos ulkoasun määrittely on tehty eri kahdella tai useammalla tavalla, ne vaikuttavat ulkoasuun tässä järjestyksessä:
1. Ensisijaisesti huomioidaan yksittäisen html-elementin tyyli (kohta 1)
2. Toiseksi HEAD-lohkossa määritetty tyyli (kohta 2)
3. Kolmanneksi ulkoisessa tyylitiedostossa määritelty tyyli (kohta 3)
Tärkeimmät selektorit
http://www.w3.org/TR/CSS2/selector.html
- yleisselektori *
- luokkaselektori class
- tunnisteselektori id
- kontekstiselektori, esim. sisalto ul li