Dramaturgisen tukiryhmän kokous 1.9.2009 klo 17-19
Helsingin Kaupunginteatterin neuvotteluhuone
Paikalla: Sussa Lavonen, Mirja Neuvonen, Meiju Niskala, Henna Piirto, Emma Puikkonen, Liisa Urpelainen
1. Tarkistettiin ja hyväksyttiin esityslista
2. Lyhyet esittelyt
3. Dramaturgi-opettaja esitteli lyhyesti Noodin tämänhetkisen kehitysvaiheen
Esittely keskittyi Noodin keskeisimpiin toimintoihin: luo teksti, kaikki tekstit ja kompositio. Tämän lisäksi tarkasteltiin lyhyesti oppimateriaalin suunniteltua rakennetta ja tämänhetkistä sisältöä.
4. Keskustelua Noodista ja oppimateriaalista
Nimeäminen
Sussa totesi, että Kässyä tulee vähän ikävä. Erityisesti sen kodikkuutta. Kässyssä oli sanavalinnoin tavoitettu jotain helpommin lähestyttävää kuin Noodissa. Noodi tuntuu virallisemmalta ja jäykemmältä. Olisiko mahdollista ottaa muutama askel takaisinpäin?
Emma perusteli uusia sanavalintoja sillä, että internetympäristössä ihmiset keskittyvät vain hetkeksi aikaa, ja heidän pitää ymmärtää ohjelman käyttötarkoitukset heti. Tämä palaute on tullut erityisesti tahoilta, joilla on kokemusta käyttöliittymäsuunnittelusta.
Mirja totesi, että Kässyssä kirjoittajana itsellä meni hetki rakenteen hahmottamiseen, mutta sitten kuvio kyllä aukesi.
Liisan mukaan Kässyssä oli tunne, että on olemassa ryhmä, joka istuu yhdessä työpöydän äärellä, että Kässyn termit olivat omiaan luomaan yhteisöllisyyttä.
Hennan mukaan Noodi on kyllä selkeämpi, ja esimerkiksi facebookista tutut elementit toimivat. Statuspäivitykset luovat ryhmän fiilistä. Kässy oli kuitenkin vähemmän byrokraattisen oloinen.
Sussa kommentoi vielä termejä, että käytetyt kirjoituspöytä ja varastohuone olivat merkityssisällöiltään suht vapaita, ajankohtaisia sanoja.
Mirja ehdotti, että ehkä termejä voisi yhdistää - samassa kohdassa olisi kirjoituspöytä - luo teksti. Eli että sekä kodikkuutta luova käsite että selkeyttävä termi olisivat yhdessä.
Meiju kertoi omista käyttöliittymän suunnittelukokemuksistaan. Hän totesi, että työkalun, kuten hänen omankin käyttöliittymänsä tulee houkutella ihmisiä mahdollimman yksityiskohtaiseen käyttöön ja viihtymiseen. Miten Noodi voisi tukea yksityiskohtia ja herkuttelua? Tämänhetkinen lomakkeen muoto ja kieli (esim. avainsanat) on jäykkä - ei tee mieli herkutella.
Lisäksi Meiju ehdotti mukaan hakukonetta, jolla voisi hakea kaikista teksteistä esimerkiksi kaikki cumuluspilvet, sekä vaikkapa tunnelman lisäystä: kuvaile tunnelma, jossa kirjoitat tai tunnelma, kun olet kirjoittanut. Näin kirjoitustapahtumakin tulisi näkyviin.
Hennan mielestä kirjoituspöytä oli hyvä käsite, työhuone epämääräisempi. Tehtävä-sana on selkeä, mutta koulumainen. Innostavuus puuttuu. Sussa mietti vielä, että ihminen, joka tykkää kirjoittamisesta, nappaa varmaan aiemmantyyppisiin termeihin kiinni.
Noodi- nimestä todettiin, että nimi on neutraali, eikä tunnu asiaa tuntemattomalle tarkoittavan vielä mitään. Mielleyhtymiä olivat mm. oodi ja koodi.
Äänestäminen
Meiju otti esiin peukutuksen - taiteellisessa prosessissa sanallinen kommentointi voisi toimia paremmin - esimerkiksi jo aiemmin keskustellut post-it- laput. Mirja kannatti ajatusta laajemmasta palautteesta.
Liisa kyseenalaisti, miten kirjoittajista pidetään työkalussa huolta. Onko tässä kyse demokratiasta vai luovuudesta, kun valinnan tapana on äänestys. Vetäjän vastuu ihmisistä kasvaa suureksi.
Sussa mietti, että olisi kamalaa, jos olisi aina ilman peukkuja. Mirjankin mukaan kommentit olisivat parempia kuin äänestäminen. Liisa totesi, että tekstin rakennusaineeksi tarvitaan sanoja, sanallista palautetta. Sussa lisäsi, että palaute, sen vastaanottaminen ja antaminen opettaa yhteisöllisyyttä.
Henna totesi, että facebookissa ym. on aina äänestäminen, mutta meidän ei tarvitse mennä siihen. Meiju lisäsi, että vetäjä voi antaa jokaiselle tehtävän käydä kommentoimassa kaikkien ryhmäläisten tekstiä. Mirja mietti, että tavallaan kommentointi ja ideatori ovat sama asia. Toisaalta Hennan mukaan demokratia tuo ratkaisuja ja valintoja, joita myös on pakko tehdä.
Yhteisöllisyys
Liisa totesi, että kävi katselemassa Kässyä keväällä, ja vaikkei itse osallistunut, tuntui tuolloin siltä että ryhmällä on ollut kivaa.
Mirja kommentoi, että toisaalta itsestä tuntui kirjoitusprosessin aikana, että niistä hahmoista, joista itse kirjoitti, tuli tärkeitä. Mummo oli tutumpi, Santeri vieraampi. Miten tämä vaikuttaa siihen, mitä tekstejä valitsee lopulliseen käsikirjoitukseen?
Sussa totesi, että tällä hetkellä yhteisöllinen prosessi katoaa. Ryhmän prosessi ja säännöt voisivat olla näkyvillä selkeämmin.
Henna totesi, että kun forum on eroteltu omaksi alueekseen, on vaikea tietää, mihin keskustelu oikeastaan liittyy.
Yhdessä todettiin, että forumin nimitys voisi olla jokin muu - ehkä ideoiden vaihtotori olisi innostavampi?
Meiju kommentoi, että kyse on web 2.0:sta, siitä että internetin käyttömahdollisuuksia ei vielä täysin hyödynnetä. Tämänhetkisestä Noodista puuttuu roso, se mihin laitetaan punainen marginaaliteksti, huomautukset ja ideat. Lisäksi Meiju ehdotti chattia mukaan - jotta ryhmä voisi sopia esim. tiettyyn aikaan olevansa paikalla keskustelemassa. Ihmiset haluavat chatata, forum on hitaampi. Näin ryhmän läsnäolo tulisi näkyväksi.
Mirja mietti prosessin avoimuutta - onko prosessia mahdollista seurata ulkopuolelta ja kommentoida. Liisa totesi tähän, että oma prosessi on myös varsin diskreetti asia, välttämättä sen jakaminen ei tunnu hyvältä. Sussa ehdotti, että yhteisö miettii omat säännöt, ja avoimuuskin pohditaan sen mukaan, mitä ryhmä sopii. Meiju ehdotti, että kommentitkin menisivät ryhmän luojan kautta - luoja voi valita, mitkä kommentit päästää läpi ryhmälle.
Mietittiin, että ihmiset kommentoivat verkossa varsin paljon, suojanaan anonyymiys. Anonyymiyden kautta ihmisillä ei ole sanomisistaan vastuuta, eikä kommentoinnin kautta varsinaisesti oteta osaa ryhmään vaan saatetaan vain heitellä.
Liisa totesi, että tämänhetkisessä kirjoitusprosessissa tuntuu, että niille, joiden kanssa kirjoittaa, voi näyttää tekstiä missä vaiheessa tahansa. Scripteditorille, tuottajalle ja tv-kanavalle julkistaminen on jokainen kuin oma ensi-iltansa.
Kirjoitusprosessi
Meijun mukaan dialogimainen tweettaus voisi olla prosessissa mukana. Lisäksi tällä hetkellä prosessi tuntuu valmiilta ja johdatellulta. Tämänhetkisessä Noodissa ei ole paikkaa virikelukemistolle tai ideoiden vaihtotorille.
Sussa mietti, että aikajanat prosessissa ovat hyviä, ja se, että tietyssä pisteessä tekeminen lukitaan. Ensin voidaan rönsyillä ja iloita vapaasti, sitten tullaan uuteen vaiheeseen jossa aletaan kokoontua ja katsoa mitä on tehty.
Lisäksi Sussa toivoi, että kuvallisia ja muita impulsseja tehtävistä ei unohdeta. Miten saa mukaan äänen ja musiikin? Todettiin yhdessä, että teknisten mahdollisuuksien lisäksi vetäjää tulisi rohkaista oppimateriaalissa laajaan erilaisten virikemateriaalien käyttöön.
Meiju mietti vielä, voisiko prosessissa olla ideointipöytiä, inspiraatioilmoitustauluja.
Meiju tarkasteli eri tekstien kategorioita: monologi, dialogi - muu teksti. Muu teksti tuntuu yleisenä vähempiarvoiselta kuin muut. Mihin sijoittuu pelkkää toimintaa kuvaava teksti? Entä jos vaihtoehtoja olisi monta?
Emma totesi, että muu teksti on yrittänyt olla sateenvarjokäsite, mutta toisaalta vaihtoehtoja voisi hyvinkin olla monta - voihan vaihtoehtojen määrä olla innostavaa sen sijaan että olisi tylsää. Mirja totesi, että on raivostuttavaa, jos omalle tekstille tai muulle asialle ei löydä oikeaa kategoriaa.
Mietittiin, voisiko aikajana olla prosessin linkittävänä tekijänä niin, että kun jonkun tekstin (cumuluspilvi) löytää, saa tietää, mihin se sijoittuu aikajanalla. Sussa totesi, että tietynlaisesta kronologiasta on myös syytä luopua - teksti ei valmistu kronologisesti. Meiju mietti, että informaation hallinta ja järjestäminen on avainasemassa.
Kompositiosta todettiin, että käsitteenä se on väärä (Emma esitteli uuden version järjestä tekstit) mutta yksinkertaisuudessaan toimintana hyvä. Toisena mahdollisena käsitteenä Liisa ehdotti rakenne/rakenna. Pohdittiin, kuinka pieninä osina tekstejä on mahdollista järjestää - voiko ottaa esim. sanan tai lauseen kerrallaan. Mietittiin myös, onko vetäjä se joka päättää tekstien järjestämisestä, mutta todettiin, että tämänhetkisessä versiossa kaikki saavat tehdä omat ehdotuksensa.
Meiju ehdotti kompositiosta, että yhden ehdotuksen voisi saada kokonaisena auki, sen sijaan että jokainen teksti pitää klikata erikseen.
Sussa ehdotti, että prosessiin liittyvistä asioista kannattaisi käydä teemakeskusteluja tio-opiskelijoiden kanssa, heiltä varmasti löytyisi ideoita.
Meiju totesi, että tämänhetkinen Noodin tunnelma on delete- syntax error- tunnelma, ja olo tulee visuaalisesta ilmeestä, joka tietenkään ei ole vielä olemassa. Voisiko neliön sijaan ruudun kuva olla vaikka puhekuplina? Luovuus vapauttaa luovuutta.
Olet tässä
Meiju esitteli lyhyesti olettassa.fi- sivustoa. Hän kommentoi, että sivuston rakenteesta ja nimistä oli käyty paljon keskustelua, ja mietitty, toimiiko, ja mikä toimii. Tällä hetkellä näyttää siltä, että näistä nimistä ihmiset ovat kiinnostuneita, koska ne toimivat eri logiikalla kuin muilla verkkosivuilla. Ihmiset tykkäävät käydä katsomassa.
Yhteisesti pidettiin visuaalisesta ilmeestä ja järjestämisen / rönsyilyn tavoista. Meiju esitteli, miten kuva kartalle syntyy pienillä kirjoittajan tekemillä lomakevalinnoilla. Kirjoittaja voi itse sijoittaa tekstinsä kartalle ja lisätä oman kuvan. Kategorioiden avulla voi hakea tehtäviä, jotka liittyvät omiin kiinnostuksenalueisiin. Sivu on yhteisöllinen, kun yksityiset kokemukset päästään jakamaan ja niitä voi tutkia.
Mirja ja Sussa totesivat, että sivu on juuri sen tyyppistä, mitä kaivataan. Liisa mietti, että sivusto on ikäänkuin paikka, ja sen tähden kiinnostava - elävä ja selkeä samaan aikaan.
Meiju kommentoi, että terminologiasta ja rakenteesta käytiin pitkiä keskusteluja, ja tämä on viimeisen vaiheen tulos.
Oppimateriaali
Ryhmädynamiikka-osiota pidettiin tärkeänä - ryhmän kannalta myös niiden lukeminen luo ryhmän tunnelmaa. Mirja kommentoi tekniikoita- sanaa - voisiko olla esim. työprosessin päättäminen. Emma pyysi tukiryhmän jäseniä seikkailemaan oppimateriaalissa ja jättämään kommentteja, tyyliin: ajattele tätä, entä tämä?
Lopuksi todettiin, että käsikirjoitustyökalua tekevä ryhmä on saanut paljon aikaiseksi, ja ryhmän sitoutuminen työhön on hienoa.
5. Syksyn eteneminen
Tio-opiskelijoiden kurssi Noodia käyttäen 16.9.-1.10.
Noodin testaukset Tio-opiskelijoiden kanssa 15.9.-1.10.
Dramaturgisen tukiryhmän kokous 16.10.
Testitulosten ja suullisen palautteen analysointi + Noodin jatkokehitys
Kevään käsikirjoittajanuorien rekrytointi loka-marraskuu
6. Muut esilletulevat asiat
7. Seuraava kokous
Pidettiin kalentereissa toistaiseksi 16.10.-kokous. Saattaa olla, että se ei käy Mirjalle ja Meijulle, eli jätettiin myös mahdollisuus sopia uusi kokous pöydälle.