Esseeohjeita

ANTTI PÖNNIN ESSEEOHJEITA

Joitain opintojaksoja tai niiden osia on mahdollista suoritaa esseinä. Lisäksi luentosarjoja voi suorittaa tenttimisen sijasta sopimuksen mukaan luentopäiväkirjoina. Kirjatenttejä voi myös sopimuksen mukaan suorittaa referaatteina. Alla yleisiä ohjeita esseiden kirjoittamiseen.  Yksittäisten kurssien tai suoritettavien teosten kohdalla saatetaan antaa tarkempia ohjeita, jotka voivat osin poiketa alla olevista.   

1.  ESSEET

Esseellä tarkoitetaan pohdiskelevaa tekstiä, jossa kirjoittaja tarkastelee valitusta näkökulmasta jotain suoritettavaan opintojaksoon liittyvää teemaa. Teeman tulee käydä ilmi esseen otsikosta.

Esseessä kirjoittaja esittää väitteen tai kysymyksen, jota hän tarkastelee lähdeaineistoa apuna käyttäen. Esitettyjen väitteiden tai podintojen tulee olla perusteltuja. Perusteluina kirjoittaja voi käyttää lähdekirjallisuudessa esitettyjä tietoja ja näkemyksiä. Käytettyihin lähteisiin tulee kuitenkin suhtautua kriittisesti ja hyvän esseen tuntomerkki onkin kyky arvioida lähteessä esitettyjä tietoja ja väitteitä, ja niiden mahdollista laajempaa merkitystä. (Kriittisyys ei tarkoita sitä, että kaikesta olisi oltava käytetyn lähteen kanssa eri mieltä, vaan nimenomaan kykyä arvioida ja pohtia lähteitä erilaisista näkökulmista.)

Esseessä on keskityttävä käsiteltävän asian kannalta oleellisiin seikkoihin, eikä pyrittävä mahduttamaan siihen kaikkea mahdollista. Asioiden käsittelyn tulee olla johdonmukaista ja väitteiden selvästi perusteltuja. Essee on ensisijaisesti kirjoittajan omaa tekstiä, jonka näkemykset perustuvat hänen omaan ajatteluunsa. Kirjoittajan tuleekin selvästi erottaa omat näkemyksensä lähteissä esitetyistä näkemyksistä. Myös esseen kielen ja tyylin tulee olla kirjoittajan omaa. Puhekielisiä tai muuten asiatyyliin sopimattomia ilmaisuja tulee kuitenkin välttää ja myös oikeakielisyyteen (kuten esimerkiksi yhdyssanojen oikeaan kirjoitusasuun) tulee kiinnittää huomiota.

Esseen kirjallisuutena käytetään suoritettavan opintojakson kirjallisuutta tai muuta soveltuvaa kirjallisuutta. Lähteenä voi olla myös muuta aineistoa, kuten elokuvia. Kaikki käytetyt lähteet tulee kirjoittaa lähdeluetteloon esseen loppuun.

Jos esseelle ei tehtävänannossa ole annettu otsikkoa, otsikoi essee itse.

2. REFERAATIT JA LUENTOPÄIVÄKIRJAT

Luento- tai oppimispäiväkirjat ja referaatit eroavat esseestä siinä, että niiden tavoitteena ei ole argumentoiden vastata esitettyyn tutkimuskysymykseen tai puolustaa jotain teesiä.

Yleisellä tasolla referaatilla tarkoitetaan tiivistettyä selostusta luetun kirjan sisällöstä, luento- tai oppimispäiväkirjalla taas selostusta luentosarjan sisällöstä ja/tai kuvausta omasta oppimisprosessista (mitä olen luentosarjasta oppinut). Tarkoituksena on toisin sanoen TIIVISTETYSTI esittää tai RAPORTOIDA mitä luetussa teoksessa on sanottu tai mitä on opittu.

Referaatissa ja luentopäiväkirjassa ei kuitenkaan ole mahdollista käsitellä kaikkea luettua / puhuttua. Siksi näkökulmaa on rajattava. Teksti kannattaakin rajata niin, että aluksi esitellään lyhyesti referoitava teos / luentosarja pääpiirteissään ja sen jälkeen valitaan (tekstin pituudesta riippuen) 1-3 omalta kannalta kiinnostavinta teemaa, joita pohditaan tai joiden suhteen omaa oppimista tarkastellaan lähemmin.

Niinpä esimerkiksi tutkimusmenetelmäkirjallisuutta referoitaessa hyvä toimintatapa voisi olla se, että teoksen kokonaisuus käsitellään vain lyhyesti ja pääosin referaatissa keskitytään yhteen vapaavalintaiseen teoksen lukuun tai osaan, jossa käsitelty tutkimusmenetelmä tai lähestymistapa parhaiten hyödyntää omaa tutkielmatyötä. Vaikka käsitelty tutkimustapa onkin syytä suhteuttaa teoksen kokonaisuuteen (esim. mikä sen painopiste on suhteessa muihin esiteltyihin lähestymistapoihin) ei koko teosta siis ole tarpeen referoida, vaan esitellä siinä esitellyistä tutkimustavoista se, joka oman tutkielman kannalta vaikuttaa hyödyllisimmältä. Samaa periaatetta voi toki soveltaa myös muuhun kuin menetelmäkirjallisuuteen.

Hyvä luentopäiväkirja tai referaatti ei ole vain mekaanista sanotun toistamista, vaan esseen tapaan myös niiltä edellytetään KRIITTISTÄ LÄHESTYMISTAPAA JA LUETUN TAI KUULLUN POHDINTAA JA ARVIOINTIA. Tavoitteena ei siis ole vain lyhentäen kertoa kirjan tai luentosarjan sisältöä, vaan myös miettiä sanottua ja kuultua ja arvioida sen merkitystä -- ja näin osoittaa että on sen myös ymmärtänyt.

Kuten essee, myös referaatti ja luentopäiväkirja on KIRJOITTAJAN OMAA TEKSTIÄ, jossa hän kertoo oppimastaan asiasta omin sanoin. Tekstistä onkin käytävä ilmi se, että kirjoittaja on ymmärtänyt kyseessä olevat asiat ja osaa itsenäisesti arvioida niitä. Vaikka tavoitteena onkin raportoida käsitelty asia, on myös kriittinen pohdinta hyväksi. Pitääkö luettu paikkansa? Onko sillä yleistä kiinnostavuutta tai merkitystä suhteessa omaan ammattialaan?

Luentopäiväkirjojen kohdalla on syytä muistaa, että kriittinen pohdinta ei tarkoita tässä tapauksessa luentopalautetta, vaan esimerkiksi luennolla esitettyjen näkemysten arviointia tai pohdintaa siitä, mitä itse luennoista on oppinut tai mitä kysymyksiä itselle on herännyt (useinhan tärkeintä ei ole kyky antaa oikeita vastauksia vaan kyky kysyä oikeita kysymyksiä).

Erityisesti referaattien tapauksessa taas on syytä muistaa, että kyse ei ole vain referoidun teoksen lyhennelmästä, jossa vain luetteloidaan mekaanisesti teoksen sisältö, vaan kirjoittajan omin sanoin esittämästä ja arvioimasta kuvauksesta siitä, mitä joku on sanonut – siis mm. sen pohtimisesta, mikä teoksessa on omalta kannalta olennaista ja mistä syystä.

Lisäksi raporttiluonteestaan huolimatta myös referaateilta ja luentopäiväkirjoilta edellytetään, että ne on kirjoitettu SELKEIKSI, TÄYDELLISISTÄ LAUSEISTA JA VIRKKEISTÄ KOOSTUVAKSI TEKSTIKSI. Pelkkä asioiden luettelu ranskalaisin viivoin ei siis riitä!

3. LÄHTEIDEN JA VIITTEIDEN KÄYTTÖ

Essee on muodoltaan vapaampi kuin esimerkiksi seminaarityö tai muu vastaava pienoistutkielma ja siksi siinä ei pääsääntöisesti tarvitse käyttää lähdeviitteitä. Poikkeuksena ovat suorat lainaukset . Tällöin on merkittävä käytetty lähde ja sivunumero. (Vaikka viitteitä ei käytetäkään, on kirjoittajan kuitenkin selvästi osoitettava mistä tieto on peräisin esim. käyttämällä ilmaisuja "X:n mukaan..."; "X väittää...", "X toteaa teoksessaan ..." jne.).

Viitteiden käytösssä noudatetaan vallitsevia ohjeita.

Vaikka tekstissä ei pääasiassa käytetäkään lähdeviitteitä, tulee tekstin lopussa toki olla lähdeluettelo. Lähdeluettelo laaditaan vallitsevien ohjeiden mukaan.

Kulttuurialan opinnäyteohje (verkkosivu): tietoa mm. viitteistä ja lähteiden merkitsemisestä

Kulttuurialan opinnäytetyöohje (pdf): tietoa mm. viiteistä ja lähteiden merkitsemisestä

4. KÄYTÄNNÖN OHJEITA

Näitä yleisiä ohjeita noudatetaan mikäli muita ohjeita ei ole annettu.

Pituus 

Esseiden (sekä luentopäiväkirjojen ja referaattien) ohjeelliset pituudet ovat:

1,5 op 3-4  sivua
3 op 7-8 sivua

5 op 10-12 sivua

6 op 14-16 sivua

Tekstityyppi Times New Roman 12 pt, riviväli 1,5

Huom! Sivuiksi lasketaan vain täydet tekstisivut (ei mahdollista kansilehteä ja läheluetteloa).

Vaadittavat tiedot 

Esseisiin ym. on merkittävä:

• Oma nimi
• Opiskelijanumero
• (Saapumis)ryhmä
• Suoritettavan opintojakson koodi ja nimi
• Suoritettava opintopistemäärä
• Päivämäärä

Siis esim.: 

Arvo Ahola
001234 / KDA00S1
KDXAD04 Mediakulttuurin historia 3 op
19.10.2007

Huom! Nämä tiedot tulee merkitä itse esseeseen eikä vain viestiin, jonka liitteenä essee lähetetään.

Toimitustapa

ESSEET TOIMITETAAN MOODLEN KAUTTA, EI SÄHKÖPOSTIN LIITETIEDOSTOINA.

Esseet toimitetaan Metropolian moodleen työtilaan "Antti Pönnin esseesuoritukset" (doc-, pdf-, rtf-,  tai odt- muodossa).  Kurssille kirjautuminen edellyttää salasanaa ( = avainta). Salasana on "essee" (vain pieniä kirjaimia; lainausmerkit eivät kuulu salasanaan). Työtilassa on tarkempia ohjeita yksittäisistä kursseista ja esseiden palauttamisesta.

Metropolian moodle löytyy osoitteesta http://moodle.metropolia.fi

Vain poikkeustapauksissa -- jos esseen toimittaminen moodlen kautta ei ole mahdollista -- voidaan se erillisen sopimuksen mukaan toimittaa myös sähköpostin liitetiedostona osoitteeseen antti.ponni [ät] metropolia.fi. Tällöin sähköpostin "aihe" kenttään kirjoitetaan ensimmäisenä sana "ESSEE" (myös referaattien ja luentopäiväkirjojen yms. tapauksessa).  Näin siksi että tällöin viestit on sähköpostiohjelmassa helppo lajitella niin, että ne löytyvät muiden joukosta.  (Samasta syystä ei tule käyttää reply-toimintoa:  tällöin ensimmäinen sana viestissä ei ole "essee", vaan "vs:" tai "re:"). Esseet toimitetaan kulloinkin sovittuun deadlineen mennessä.

HUOM! Puuttellisin tiedoin varustetut tai myöhässä toimitetut esseet voidaan jättää arvostelematta tai hylätä.

Rautalankaohjeet "Antti Pönnin esseesuoritukset"-työtilaan kirjautumiselle.

1. Mene osoitteeseen http://moodle.metropolia.fi

2. Klikkaa sivun oikeassa yläreunassa olevaa "kirjaudu" -tekstiä. Tulet kirjautumissivulle.

3. Kirjoita "käyttäjätunnus" -laatikkoon Metropolian käyttäjätunnuksesi ja "salasana"-laatikkoon Metropolian salasanasi. Klikkaa "Kirjaudu"-painiketta. Siirryt moodlen pääsivulle.

4. Sivulla on "Työtilat"-otsikon alla lista klustereista ja niiden koulutusohjelmista. Etsi "Tieto ja media"-otsikon alla oleva "Viestintä" ja klikkaa sitä.

5a. Selaa listaa, kunnes löydät kurssin "Antti Pönnin esseesuoritukset".

TAI

5b.Kirjoita sivun oikeassa yläreunassa olevaan "Hae kursseja" laatikkoon "pönni" ja klikkaa sitä. Tuloksena on mainittu työtila.

6. Kun olet löytänyt työtilan nimen, klikkaa sitä.

7. Kurssille rekisteröityminen edellyttää salasanaa (eli avainta). Salasana on essee.  Kirjoita vaadittuun kenttään "essee" ja klikkaa.

8. Olet kurssilla.

9. Jos et kuitenkaan ole jostain syystä päässyt kurssille, ota yhteyttä Antti Pönniin s-postilla. Osoite: antti.ponni [at] metropolia.fi

5. Esseesuoritusten deadlinet