Kutu YAMK luentomuistiinpanoja

FT Niina Koivunen to 5.11.2009

• Luento luovuudesta ja taloudesta sekä verkostoitumista osana tuottajan toimenkuvaa.

"As one musician put it, "We live in a fairytale world. Music is like an ongoing play, and we all live in the midst of
these stories, dramas and mysteries. It is possible to be completely immersed in this world." The myth of individual genius is very strong: artists are carriers of this divine creativity. According to this romantic notion, artists are genius and exceptional beings in every respect."

• Lähde: Creativity and the Contemporary Economy (pdf-tiedosto, s.6).

"Dialogeja taiteen ja talouden välillä" tutkijatohtori, dosentti Niina Koivunen. Johtamisen laitos, Vaasan yliopisto.

Kulttuurin toimiala ja luova talous

• cultural industries, creative economy, creative industries, arts management
• "Everything and everyone is creative" (Galloway&Dunlop, 2007)
• miten saadaan asioita edistettyä yhteiskunnallisesti antamalla niille uusia labeleita eli nimikkeitä

Kulttuuri- ja luova ala

1. ydintaiteet
2. kulttuuriteollisuus
3. luova teollisuus
4. liitännäisteollisuus

• luokittelun ongelma: karkea yksinkertaistaminen, onko kirjallisuus ydintaidetta vai kulttuuriteollisuutta? onko elokuva kulttuuriteollisuutta vai ydintaidetta?
• raportti: The Economy of Culture in Europe (2006), nettilinkki
• kulttuurin ja luovan alan liikevaihto EU:ssa 654 miljardia € (vuonna 2003); työllistämisvaikutus 3,1% työväestöstä EU:ssa (2004)

Taide vs talous

• taide pyrkii vastustamaan talouden kontrollipyrkimyksiä, kun taas talous hakeutuu taiteen seuraan
• edustavat erilaisia ja jopa vastakkaisia arvoja
• taiteilijoiden puheissa elää yhä vastakkainasettelu: korkea-matala, taide-viihde, elitismi-populaari, taideteos-tuote, taiteellinen-kaupallinen
• vaikuttaa pinnan alla asenteissa ja estää muutosta
  • oma hajatelma: miten tämä heijastuu tilanteessa, jossa luovuus ja kulttuuri on demokratisoitunut, kun on mahdollistunut muun muassa perinteisten taidelajien, musiikin ja kuvataiteiden levittäminen avoimissa verkoissa globaalisti ja toisaalta on luotu paljon uusia taiteenlajeja, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan? Eli leimataanko kaikki verkossa toimijat luovan alan tekijät "harrastelijoiksi" ("oikeiden taiteilijoiden" taholta) - ja vaikuttaako tämä taiteilijoiden verkostoitumista hidastavasti -ja millaisia seurauksia tällä on urakehitykseen, taiteella elantonsa ansaitsemiseen (sori, kirosana), saati lähtökohtana olleen vastakkainasettelun lieventämiseksi?
• esimerkkejä; kaupallista menestystä pidetään "pahana", oikea taiteilija sitoutuu taiteeseensa eikä sitä voi ajatella tuotteena tai jos luo tuotteita, ei olekaan enää taiteilija;
  major-indie -jaottelu levy-yhtiöissä

Monenlaista liikehdintää ja vuorovaikutusta

• talouden kulttuuri hallitseva tällä hetkellä, "ajan henki"

• businessajattelun siirtyminen kulttuurisektorille 1990-luvulla
  • kulttuurilaitoksissa sujuvaa puhetta strategioista, brändeistä, markkinoinnista
  • harva hallitsee molempia

• talouselämän estetisoituminen
  • brändit, visuaalisuus, tarinat

Uudenlaista lähentymistä, rajapintoja - Luova talous tulee ja pelastaa

• Kulttuuritoimialan vahvistuminen Suomessa 1990-luvun lopulla
  • esim. suomielokuvan ja sarjakuvan nousu
  • musiikkiteollisuuden ammattimaistuminen ja kansainvälistyminen
• Kulttuurin sponsorointi, kumppanuudet
• Luova talous lääke taantuville länsimaisille teollisille yhteiskunnille
  • poliittinen diskurssi, aluepolitiikan väline
  • jatkoa tietoyhteiskunnalle

Missä mennään nyt?

• suuria muutoksia kulttuuriteollisuuden toimialoilla
• monmenlaista tukea
• isojen toimijoiden valta vähenee
• lisää pieniä toimijoita
• jakelu uudistuu
• Tapahtumavinkki sarjakuvasta: Tampere kuplii2009 (maaliskuussa)
• Käytännön kysymyksiä: voiko taiteella elättää itsensä?

Mahdollisia ratkaisuja:

• taiteilijaosuuskunnat
• erilaiset hybridimallit (esim. galleria+kahvila)
• muut yhtiömuodot tai yhteenliittymät, jotka palkkaavat oman managerin
  • oma hajatelma: helkkarin hyvä idea

Mitä voimme oppia taiteilijoilta?

• intohimo
• ilmaisutaito
• keskittymiskyky
• energia
• uskallus ylittää omat rajat ja oma mukavuusalue (luennoitsijan mukaan tämä on hankala asia ns. perinteisen talous/businesssektorin ihmisille)

Kollektiivinen asiantuntijuus

"Jokaisessa ihmisessä on yksilöllistä osaamista; oma osaaminen tulee näkyviin, kun toimit yhdessä muiden kanssa", totesi Niina Koivunen. Hän on tutkijana kiinnostunut organisaatioista ja yhteistoiminnan muodoista (wink, wink, seminaaripuhujaksi).

Lähtökohtia

• on tärkeää tietää, mitä muut tietävät - jos et itse tiedä, tiedät mistä ja miten etsiä ihmistä, joka tietää ja osaa
• asiantuntijuus perinteisesti hyvin yksilökeskeistä, mutta yhä tärkeämpää on asiantuntijoiden välinen yhteistyö ja yhteinen tiedonmuodostus
• miten sovitan osaamiseni toisten osaamiseen?
• miten esimiehenä / projektin vetäjänä yhdistän työntekijöiden osaamisalueita keskenään? - yhteisten nimittäjien löytäminen
• kollektiivista asiantuntijuutta voi syntyä oman yksikön sisällä, eri yksikköjen välillä, oman organisaation ulkopuolella, jopa asiakkaiden kanssa; co-opetition

Miten kollektiivinen asiantuntijuus organisoituu

• millaisten työkäytäntöjen kautta kollektiivista asiantuntijuutta on syntynyt erilaisissa organisaatioissa?
• aineistona monta ruotsalaista etnografista tutkimusta
  • shadowing - menetelmä tutkimuksessa; haasteena sopivien tutkimuskohteiden löytäminen
  • Communities of Practice, käytäntöyhteisöt (Orr 1996, Lave & Wenger 1991)
  • Etnografinen tutkimus, työkäytäntöjen tutkimus, toimintaverkot, action nets (Czarniawska, 2004), toimintatutkimus

Päätelmiä

Esimerkkejä tekijöistä, jotka ovat läsnä kollektiivisessa asiantuntijayhteisössä:

1. rutiinikäytännöt tärkeitä - asiantuntijayhteisön omista lähdökohdista syntyneet käytännöt, projektiryhmän itse kehittämät rutiinit
2. yksilöllisyys yhteisöllisestä osaamisesta huolimatta - muille mahdollisuuden antaminen riittävään yksilöllisyyteen
3. jakaminen ja anteliaisuus - anteliaisuus on radikaalia ja erilaista, oman osaamisen jakaminen lisääntyy ja leviää jakamisen myötä
4. tarinat osaamisen ylläpitäjänä ja levittäjänä
5. kuuntelu ja rytmitaju
6. osaamisen sekoittumista auttavat käytännöt
7. kollektiivinen käsityö
8. löyhät organisaatiorakenteet