1 Johdanto

Opetussuunnittelulla tarkoitetaan

Opetussuunnittelulla tarkoitetaan koulutusohjelmien tutkintojen osaamisen määrittelyä ja vuosittaista saapumisryhmien opintojen suunnittelua. Opetussuunnittelun tuloksena syntyvät saapumisryhmien opetussuunnitelmat.

Opetussuunnittelun tietojärjestelmäpalvelut

Ammattikorkeakoulussa on käytössä opetussuunnittelun tukena OPS-editori tietojärjestelmä, jolla tallennetaan koulutusohjelmien opetussuunnitelmat: ryhmien opetussuunnitelmien perustiedot, opetussuunnitelmien opinnot, ajoitussuunnitelmat ja opetussuunnitelmaan liittyvät muut kuin opintokokonaisuuksina tallennetut opintojen jäsennykset sekä suunnitellaan opetussuunnitelmiin liittyvät ja liittymättömät valinnaiset opinnot.

Vuosisuunnittelulla tarkoitetaan

Vuosisuunnittelu on opetusryhmien vuosittaisen koulutuksen suunnittelua. Vuosisuunnittelun tuloksena syntyvät ryhmien lukuvuoden toteutukset, opiskelijoiden opintojen periodikohtainen ajankäytön alustava suunnitelma ja opettajien työaikasuunnitelmien luonnokset.

Vuosisuunnittelun tietojärjestelmäpalvelut

Koulutuksen vuosisuunnittelun tukena käytetään toiminnan suunnittelujärjestelmä TOISUa, joka on tuotettu yhteistyössä Tampereeen ammattikorkeakoulun kanssa. TOISUn on toimittanut Reaktor innovations oy. TOISU toiminnallinen määrittely on vuodelta 2004 ja käyttöönotto on ollut vuonna 2005.

1.1 Tausta ja lähtökohdat

Nykyisin tuotannossa oleva Toisu/vuosisuunnittelu järjestelmä on määritelty ja otettu käyttöön edellisten organisaatioiden tarpeiden mukaisesti. Järjestelmä ei palvele käyttäjiä nykyisen organisaation vaatimusten mukaisesti. Nykyinen järjestelmä ei tue riittävän hyvin eri tiedonsiirtoja järjestelmien välillä (STTS, OPS-editori, WinhaPro jne.). Lisäksi samojen tietoyksiköiden kopioiminen eri tietolähteisiin lisää ylläpidon määrää ja lisää riskiä tiedon eheyden katoamiselle eri tietolähteiden välillä. Tämän lisäksi eri tietolähteissä olevien tietojen raportoiminen ja koostaminen on haastavaa tai mahdotonta, koska eri tietolähteet rakentuvat eri tietomallien mukaisesti.

Nykyisen järjestelmän tarjoamat palvelut ovat hajaantuneet eri osiin vaikeasti hallittavaksi kokonaisuudeksi. Muutosten teko toimintoihin aiheuttaa säännöllisesti uusia virheitä sovelluksen toimintaan.

1.2 Tavoitteet ja lopputulokset

Projektin päämäärä ja sen tarkoitus. Käyttäjäkunta.

1.3 Rajaukset

asdasd

1.4 Riskit

Ulkoiset riskit

- Projektiin osallistuva avainhenkilö (Metropolia tai toimittajan edustajat) poissa käytettävistä esim. sairauden takia.

Sisäiset riskit

- Henkilöstön saatavuusongelmat tiettyinä aikoina

2 Projektin organisaatio

asdsad

2.1 Organisaatio ja vastuut

adsad

2.1.1 Ohjausryhmä

asdsad

2.1.2 Projektiryhmä

asdsad

2.1.3 Asiantuntijaryhmä

asdasd

2.2 Kokouskäytäntö

asdsad

2.3 Tiedotuskäytäntö

asdsad

3 Projektin vaiheet ja aikataulu

dsad

3.1 Vaiheet

sadsad

3.2 Aikataulu

asdda

4 Resurssit

asdsad

5 Projektissa noudatettavat menetelmät

5.1 Muutosten hallinta

sdsad

5.2 Seuranta

dsda

5.3 Dokumenttien hallinta

dfad

5.4 Viestintä

sdasd

6 Kustannukset

sdad

Projektin kannattavuus ja muut perustelut

Projektin kannattavuus edellä esitettyjen vaikutusten pohjalta. Esim. takaisinmaksuaika tms. Hyödyt tulee selkeästi merkitä tähän ja esittää tarvittavat perustelut.

7 Projektin päättäminen

Liitteet