Versiohistoria
Versio |
Päiväys |
Tekijä |
Selite |
---|---|---|---|
0.1 |
11.1.2010 |
Jaakko Rannila |
1. versio |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
1 Johdanto
Opetussuunnittelulla tarkoitetaan
Opetussuunnittelulla tarkoitetaan koulutusohjelmien tutkintojen osaamisen määrittelyä ja vuosittaista saapumisryhmien opintojen suunnittelua. Opetussuunnittelun tuloksena syntyvät saapumisryhmien opetussuunnitelmat.
Opetussuunnittelun tietojärjestelmäpalvelut
Ammattikorkeakoulussa on käytössä opetussuunnittelun tukena OPS-editori tietojärjestelmä, jolla tallennetaan koulutusohjelmien opetussuunnitelmat: ryhmien opetussuunnitelmien perustiedot, opetussuunnitelmien opinnot, ajoitussuunnitelmat ja opetussuunnitelmaan liittyvät muut kuin opintokokonaisuuksina tallennetut opintojen jäsennykset sekä suunnitellaan opetussuunnitelmiin liittyvät ja liittymättömät valinnaiset opinnot.
Vuosisuunnittelulla tarkoitetaan
Vuosisuunnittelu on opetusryhmien vuosittaisen koulutuksen suunnittelua. Vuosisuunnittelun tuloksena syntyvät ryhmien lukuvuoden toteutukset, opiskelijoiden opintojen periodikohtainen ajankäytön alustava suunnitelma ja opettajien työaikasuunnitelmien luonnokset.
Vuosisuunnittelun tietojärjestelmäpalvelut
Koulutuksen vuosisuunnittelun tukena käytetään toiminnan suunnittelujärjestelmä TOISUa, joka on tuotettu yhteistyössä Tampereeen ammattikorkeakoulun kanssa. TOISUn on toimittanut Reaktor innovations oy. TOISU toiminnallinen määrittely on vuodelta 2004 ja käyttöönotto on ollut vuonna 2005.
1.1 Tausta ja lähtökohdat
Nykyisin tuotannossa oleva Toisu/vuosisuunnittelu järjestelmä on määritelty ja otettu käyttöön edellisten organisaatioiden tarpeiden mukaisesti. Järjestelmä ei palvele käyttäjiä nykyisen organisaation vaatimusten mukaisesti. Nykyinen järjestelmä ei tue riittävän hyvin eri tiedonsiirtoja järjestelmien välillä (STTS, OPS-editori, WinhaPro jne.). Lisäksi samojen tietoyksiköiden kopioiminen eri tietolähteisiin lisää ylläpidon määrää ja lisää riskiä tiedon eheyden katoamiselle eri tietolähteiden välillä. Tämän lisäksi eri tietolähteissä olevien tietojen raportoiminen ja koostaminen on haastavaa tai mahdotonta, koska eri tietolähteet rakentuvat eri tietomallien mukaisesti.
Nykyisen järjestelmän tarjoamat palvelut ovat hajaantuneet eri osiin vaikeasti hallittavaksi kokonaisuudeksi. Muutosten teko toimintoihin aiheuttaa säännöllisesti uusia virheitä sovelluksen toimintaan. Tämän lisäksi uusien järjestelmien tuomat vaatimukset eri tietojen integrointitarpeesta luo vaatimuksia koulutuksen suunnittelun järjestelmille, johon ne eivät tällä hetkellä pysty nykyisessä arkkitehtuurissaan vastaamaan.
Edellämainittujen puutteiden vuoksi kesällä 2009 teetettiin selvitys nykyisen Toisu järjestelmän nykytilasta ja jatkokehitysmahdollisuuksista. Tämän selvityksen sekä syksyllä 2009 tehdyn nykytilaselvityksen lopputuloksena päädyttiin lopputulokseen, jossa nähtiin parhaana ratkaisuna rakentaa nykyiset palvelut erilaisella arkkitehtuurilla ja uusilla tekniikoilla siten, että ne tuottaisivat organisaation vaatimusten mukaiset palvelut paremmin sekä mahdollistaisivat tietojen vaihdon eri palvelujen välillä palvelukeskeisen arkkitehtuurin mukaisesti.
1.2 Tavoitteet ja lopputulokset
Projektin tavoitteena on kartoittaa nykyisen organisaation prosessit ja tietotarpeet sekä muodostaa niistä tarpeiden ja vaatimusten mukaisia palvelukokonaisuuksia. Projektin tavoitteena on rakentaa uusi järjestelmäkokonaisuus palvelukeskeisen arkkitehtuurin mukaisesti, jossa eri palvelut on integroitu keskenään siten, että niiden tuottamat tiedot ovat kaikkien tietoja tarvitsevien palveluiden käytettävissä.
Projektin lopputuloksena on järjestelmäkokonaisuus, joka pitää sisällään seuraavat palvelut:
- Opetussuunnittelu
- Opiskelijatiedon integroiminen vuosisuunnitteluun
- Vuosisuunnittelu / resurssointi
- Työaikasuunnittelu
- Totetussuunnittelu
- Lukujärjestyssuunnittelu
- Julkaisupalvelut
Projektin lopputuloksena syntyy myös tietolähde mm. opetussuunnitelmien ja toteutusten osalta seuraaville palveluille:
- Opintojarjotin / Opinto-opas
- Henkilökohtainen opetussuunnitelma
- Tutkinto ja kurssiarviointi
- Raportointipalvelut
- Sähköinen asiakirjahallinta
Projektin päämäärä ja sen tarkoitus. Käyttäjäkunta.
1.3 Rajaukset
Projektissa ei tulla muuttamaan nykyisiä järjestelmiä kuten STTS, HR, Taloushallinnon järjestelmät yms.
1.4 Riskit
Ulkoiset riskit
- Projektiin osallistuva avainhenkilö (Metropolia tai toimittajan edustajat) poissa käytettävistä esim. sairauden takia.
Sisäiset riskit
- Henkilöstön saatavuusongelmat tiettyinä aikoina
2 Projektin organisaatio
asdsad
2.1 Organisaatio ja vastuut
adsad
2.1.1 Ohjausryhmä
asdsad
2.1.2 Projektiryhmä
asdsad
2.1.3 Asiantuntijaryhmä
asdasd
2.2 Kokouskäytäntö
asdsad
2.3 Tiedotuskäytäntö
asdsad
3 Projektin vaiheet ja aikataulu
dsad
3.1 Vaiheet
sadsad
3.2 Aikataulu
asdda
4 Resurssit
asdsad
5 Projektissa noudatettavat menetelmät
5.1 Muutosten hallinta
sdsad
5.2 Seuranta
dsda
5.3 Dokumenttien hallinta
dfad
5.4 Viestintä
sdasd
6 Kustannukset
sdad
Projektin kannattavuus ja muut perustelut
Projektin kannattavuus edellä esitettyjen vaikutusten pohjalta. Esim. takaisinmaksuaika tms. Hyödyt tulee selkeästi merkitä tähän ja esittää tarvittavat perustelut.