Luokka
Ihmiselle asioiden luokittelu on hyvin luonteenomaista. Jo Platon (Kreikkalainen filosofi 350 ekr) piti tärkeänä olevaisten olentojen ideaa yleensä, ei niinkään yksittäistä olentoa sinänsä. Platonin oppilas Aristoteles jatkoi asioiden luokittelua ja jakoi esim. kasvikunnan kasvit yli 500 luokkaan. Luokittelu helpottaa ajattelua. Jos omistat mersun, sinua pidetään ylempään sosiaaliluokkaan kuuluvana. Jos olet insinööri, sinun oletetaan ajattelevan teknisesti jne. Eläinmaailmasta tiedämme, että susien kuuluu, ollakseen susia, syödä lampaita jne. Teknisten ongelmien ratkaisussa luokka-ajattelu auttaa jäsentämään ongelmaa ja helpottaa päättelemään mille laitteelle, ohjelmalle tai ohjelman osalle minkäkin tehtävän suorittaminen kuuluu. Sinänsä tietokone ei tarvitse luokkakäsitettä, se on apuväline ohjelman kehittäjälle.
Luokan käsite ohjelmoinnissa
Luokan käsite helpottaa asioiden hahmottamista. Ohjelmoitaessa esim. teknistä mittausjärjestelmää, voidaan ongelma jakaa osaongelmiksi, jakamalla ohjelma luokkiin vaikka järjestelmään liittyvien laitteiden tai ohjelman tehtävien perusteella. Useissa tapauksissa järkevien ja tehtävän ratkaisua helpottavien luokkien löytäminen on vaativa ja aikaa vievä työ. Luokkien muodostamiseksi on kehitetty useita ns. CASE-työkaluja, joilla voidaan graafisesti kuvata ohjelman luokkarakennetta, kuitenkaan ne eivät auta itse luokkien keksimisessä, vaan ne on keksittävä itse.
Olio, luokan todellinen edustaja
Olio on luokan todellinen edustaja eli instanssi. Esimerkiksi tämän tekstin kirjoittaja on todennäköisesti ihminen eli luokan ihminen edustaja (instanssi). Yhden luokan perusteella voidaan luoda haluttaessa useita olioita. Luokan edustajat eli oliot ovat periaatteessa samanlaisia, mutta niiden ominaisuuudet voivat erota toisistaan. Kaikkien saman luokan edustajien toiminnot ovat samanlaisia.