Haastattelu: 4.6.2017
Haastateltava: Mediatekniikan insinööri, valmistunut 2009
Työtehtäviini kuuluu verkkopalvelujen suunnittelu ja kehittäminen (koodaus). Tarvitsen uusinta tietoa suunnittelutyöhön, mitä tekniikoita muut ovat käyttäneet. Lähtökohtani tiedonhaussa on yleensä ongelma, johon haen ratkaisua.
Tekniikka kehittyy nopeasti, joten erilaisissa julkaisuissa oleva tieto jää hetkessä vanhaksi. Yksi painettu julkaisu tulee mieleen. Töihin on tilattu kuukausittain ilmestyvä Net magazine, joka käsittelee verkkosuunnittelua. Siinä käsitellään uusia teknologioita ja lehti on ajan hermoilla.
Tärkein tiedonlähteeni on googlen eri sivustot. Minulla ei ole suosikkilistassa osoitteita, joita seuraisin systemaattisesti. Lähden liikkeelle googlen perushaussa hakusanalla, joka liittyy sillä hetkellä minulle ajankohtaiseen teknologiaan. Saan tulokseksi sellaisten yritysten sivuja, jotka ovat mukana kehittämässä samanlaista teknologiaa kuin minä.
It-yritykset jakavat verkkosivuillaan omia ratkaisujaan. Hyödynnän paljon teknisten alojen blogeja. Osa niistä löytyy yritysten sivuilta, kirjoittajat voivat olla sekä omia työntekijöitä että vierailevia asiantuntijakirjoittajia. Edellisen työnantajani sivuilla oli tällainen blogi. Google-haussa nousee esille myös yksityisten asiantuntijoiden blogeja. On erittäin tärkeä tunnistaa, että bloggaaja on oikeasti asiantuntija, joka tietää mistä puhuu. Työelämässä taito suodattaa kuka on ammattilainen ja kuka ei karttuu kokemuksen kautta. Jos hyödyntää ei-ammattilaisen neuvoja, kehittämistyö voi mennä pieleen.
Käytän tiedonlähteenä youtube-videoita, osa löytyy blogien linkeistä. Videot tarjoavat tietoa miten käytän teknologiaa ja miten hyödyt siitä. Videot voivat olla esittelyjä tai ohjeita spesifiin ongelmiin. Minä kuitenkin luen enemmän etsiessäni ratkaisua ongelmaan kuin katson videoita.
On hienoa, että nykyään it-alalla on avointa tiedon jakamista. Aikaisemmin työskenneltiin poteroissa ja pidetiin uusi tietoa itsellä. Kun firma tai yksittäinen henkilö jakaa ratkaisuja ja joku kiinnostuu siitä ja kehittää edelleen, niin silloin saa takaisin oman idean jatkokehittämistä. Kehittämistyö on kollektiivista.
Tiedonhakuni on itsenäistä. En kuulu Linkediniin tai muihin verkon asiantuntijafoorumeihin. Vuorovaikutus arjessa kollegoiden kanssa on merkittävää. Kun itse on saanut kehitettyä rautalangan jostain asiasta, voi kysyä ja keskustella työkavereiden kanssa miten tästä voisi jatkaa. Asioita jakamalla kehitetään verkkopalvelua edelleen. Tekniikan alalla uudistus on niin nopeaa, että oma asiantuntijuus kehittyy koko ajan arkityössä, sekä vuorovaikutuksessa työkavereiden kanssa että uuden tiedon hakemisen ja omaksumisen kautta.
Mitä pitäisi opettaa opiskelijoille
Mielestäni alani opiskelijoille ei tarvitse erikseen korostaa verkkosivuja tai blogeja ajankohtaisen tiedon lähteenä. Tämä on itsestään selvää jo opiskeluaikana. Mutta heidän pitäisi saada hyvät verkkotiedonhakutaidot, osaaminen mistä ja miten hakea verkosta helpoiten. Suunnittelutyössä on löydettävä tieto, jos joku on jo tehnyt vastaavan asian ja saanut sovelluksen toimivaksi. Näin pyörää ei tule keksittyä uudelleen.
Kriittinen medialukutaito on tärkeää siinä, että tunnistaa oman alan oikeat asiantuntijat. Tieteellisen tutkitun tiedon löytäminen ei ole oleellista. Suunnittelutyössä tarvitaan tietoa sen hetken käytännön sovelluksista, ei taustalla olevasta ”ylätason” teoreettisesta kehittämisestä. Alallani nopea kehitys vaikuttaa tiedonhaun tapaan.