Haastattelu
Valmistunut sairaanhoitajaksi 2013, töissä HUS:n Lastenlinnassa
1. MILLAISIA TIEDONLÄHTEITÄ KÄYTÄT ARKITYÖSSÄSI? MITEN KÄYTÄT NIITÄ?
- Mistä kanavista ja lähteistä haet tietoa työssäsi?
- käyttää kaikkea mitä HUS:n intran kautta saa:
- alan kirjallisuus
- sosiaalinen media: potilasjärjestöt ja erilaiset liitot, myös vapaa-ajalla
- ammatilliset julkaisut (vapaa-ajalla), lehtiä töissä
- yliopiston ja Metropolian kirjasto
- oma ala on sellainen, että esim. potilasohjeita ei ole kaikkeen, joten haastateltava saattaa etsiä esim. mitä Englannissa on tehty
- kiinnostaa mitä aiheesta tutkitaan, perheet voivat kysyä asioita (joillekin tarpeen näyttää tutkimus, vaikka lääkäri on sanonut esim. että jollain asialla ei ole vaikutusta sairauteen)
- päätösten perustelu opiskelijoille, kysyvät vaikeita kysymyksiä
- sairaanhoitajan tai kätilön koulutus ei anna paljon tietoa alasta
- hoitoon liittyvää tietoa, tutkimusta, vinkkejä, tapahtumia, tukipalveluja, omaa tietämystä lisäävää kirjallisuutta
- tarvitsee syvällistä tietoa, pelkkä arkitieto ei riitä
- henkilökohtainen uteliaisuus ja halu ymmärtää asioita syvemmin, koska alaan ei ole esim. Käypä hoito -suosituksia
- koulutusta on paljon, terapeuttista ja ohjaukseen liittyvää
- Open Access ei ole terminä tuttu
- Terveysportti, Oppiportti, Google
- PubMed: omasta mielenkiinnosta
- Minkälaista tietoa haet?
- Onko tiedon hakeminen helppoa?
- Välillä turhautuu, esim. jos hakee laajalla käsitteellä. Pitää käyttää useampaa hakusanaa ja muistaa monta asiaa: montako tutkittavaa, onko luotettava, onko katsaus vai mikä. Osaanko etsiä oikeilla englanninkielisillä hakusanoilla.
- Jakaminen ja seuranta
- Yammer olisi käytettävissä, mutta käyttöönotto hoitohenkilökunnalla hyvin hidasta. Ei ole aikaa.
- Sovittuja käytäntöjä tiedon jakamiselle ei ole. Olisi kuitenkin mahdollista käyttää esim. sisäisiä ja kaikille yksiköille avoimia työtiloja intrassa. Ei ole tullut toimintatavaksi.
- Hoitotyön tutkimusklubeja on, työnantaja kannustaa osallistumaan ja niihin saa käyttää työaikaa. Myös eri yhdistyksillä on tutkimusklubeja.
- Alan koulutus on tiedonhakukeskeistä, mutta työelämässä voidaan esim. sanoa, että ”tämä ei ole hoitajan tehtävä”. Tiedonhaun ja tutkimustietoon tutustumisen mielletään kuuluvan akateemisten ammattien piiriin. Kuka osaa analysoida tutkittavaa tietoa (onko se luotettavaa), hoitaja ei päätä hoidosta… Vanhemmat kollegat eivät koskaan katso tutkimuksia.
- HUSin sisäiset tiedotuskanavat, uutiskirjeet liitoista, kouluista, yhteistyökumppaneilta
- sähköpostiin feedejä pääasiassa
- työpaikalla voisi muistuttaa erilaisista keinoista hyödyntää tarjolla olevia tiedonlähteitä
2. TYÖELÄMÄN VERKOSTOT
- Minkälaisia työelämän verkostoja sinulla on?
- verkostot ovat laajat, opiskeluajoista lähtien hakeutunut erilaisiin yhdistyksiin ja siten laajentanut verkostoja. Halu tietää aiheesta laaja-alaisesti.
- Miten hyödynnät verkostoja?
- some, Twitter, myös tapaamisia usein, joten voi keskustella ja kysyä henkilökohtaisesti
- käytänteiden vertailua
- Verkostojen merkitys on todella suuri. ”Hoitotyön maisema” avautuu aivan eri tavalla, kun kuulee erilaisissa työtehtävissä työskentelevien ihmisten kokemuksista (tehdään työtä lasten/aikuisten/vanhusten parissa, on esimiesasemassa olevia, tutkijoita, opiskelijoita). On äärimmäisen kiinnostavaa.
3. MITEN PIDÄT YLLÄ AMMATILLISTA OSAAMISTASI?
- Ehditkö ylläpitää itse ammatillista osaamistasi?
- Kyllä ehdin ja seuraan tosi aktiivisesti, myös vapaa-ajalla.
4. MITÄ OMAN ALASI OPISKELIJOILLE PITÄISI OPETTAA TIEDONHANKINNASSA?
- Mitä kirjasto voisi tehdä jo opintojen aikana antaakseen eväitä työelämään?
- Tiedonhankintaa, näyttöön perustuvuutta ja luotettavuuskriteerejä korostettiin paljon opinnoissa. Käytännön työssä tilanne on erilainen, ei näy se, miten paljon näitä asioita korostetaan koulutuksessa. Saatan itse hakea tietoa ja lukea tutkimuksen, mutta se ei näy käytännön työssä.
- Kirjaston merkitys voisi jotenkin liittyä tiedon tuottamiseen, potilaiden ohjaaminen oikeisiin tiedonlähteisiin (ei tarvitse enää pimittää tietoa, vaan sitä jaetaan esim. verkossa, videoita jne).
- Paljon on kiinni opiskelijan omasta kiinnostuksesta tai osaamisesta. Siksi ihmiskontakti olisi kuitenkin hyvä eikä kaikki olisi vain verkossa. Kaikilla ei ole tarvittavia taitoja. Maahanmuuttajat esim. eivät tiedä suomalaisista systeemeistä.
5. MITÄ AMK-KIRJASTOT VOISIVAT ANTAA ALUMNEILLE? (Haastattelija esittelee haastateltavan oman alan LibGuides-oppaan lyhyesti)
- Mitä oppaassa pitäisi olla, jotta voisit hyödyntää sitä työelämässä?
- Mitä muuta amk-kirjastot voisivat tarjota alumneille?
- Haastateltava on aikaisemmin käynyt LibGuidesissa, joka tuntui sekavalta totutun Nellin jälkeen. Etsinyt lähinnä printtikirjoja.
- Haastateltava lukee alumnien uutiskirjettä. Ehkä siinä voisi olla jotain vinkkejä ja muistutuksia tiedonlähteistä ja aineistoista.
- Vaikuttaa hyvältä, että yhteen paikkaan on koottu esim. linkkejä tietokantoihin. Tämä on muistutus siitä, mistä kaikista paikoista voi etsiä tietoa.