Haastattelu: 3.8.2016
Haastateltava: maalauskonservaattori 1994 ja konservaattori 2004, FM taidehistoria, jatkaa opintoja
Työskennellyt kunta-alalla yli kaksikymmentä vuotta, tutkija-konservaattori vuodesta 2007
Pitkän työuran takia arkityössä enää harvemmin tarvitsee laajamittaista tiedonhakua. Tietoa saa työkavereilta, internetistä, ammatillisista julkaisuista (sekä elektronisista että painetuista). Twitteristä on tullut tärkeä tietolähde, josta saa maailmanlaajuisesti tietoa mm. kulttuuriperintökohteista, raportteja, tietoa tapahtumista yms. ja Twitter onkin tutkimuskäyttöön hyvä tiedonlähde. Myös postituslistat, esim. Conservation DistList, pitävät ajan tasalla erilaisista tapahtumista ja siitä mitä alalla juuri nyt tapahtuu.
Tutkija tarvitsee syvällistä tietoa ja alan jatkuva seuraaminen kuuluu toimenkuvaan. Kun on ollut pitkään alalla, niin oppii valitsemaan kulloinkin tarvittavat tiedonlähteet. Tutkimustyössä haastateltu käyttää mm. kirjastoja, esim. yliopistokirjastoja, varastokirjastoa, Museoviraston kirjastoa ja aineistoa hankitaan myös kaukolainoina ulkomaisista kirjastoista. Konservoinnin alalta ei juurikaan löydy open accesss –tietolähteitä.
Haastateltavan mielestä Konservoinnin opiskelijoita kannattaisi neuvoa liittymään konservointialan kansainvälisiin organisaatioihin kuten Pohjoismainen konservaattoriliitto-Suomen osasto ry., ICOM ja IIC jäseneksi sekä seuraamaan uutissyötteitä esim. Twitterissä, mutta myös perinteisemmät hakumahdollisuudet, esim. BCIN (Bibliographic Database of the Conservation Information Network) ja AATA Online (Abstracts of International Conservation Literature), puolustavat edelleen paikkaansa.