Python

Julkaistu vuonna 1990 ja sen nimi perustuu Monty Pythonin lentävään sirkukseen. Nimi Python koettiin tarpeeksi lyhyenä ja mysteerisenä, joten se päätettiin jättää siihen muotoon.

Python on monipuolinen, tulkattava ohjelmointikieli. Pythonia pidetään helppona oppia sen yksinkertaisen syntaksin ja korkean tason tietorakenteiden takia.

Luonteenomaista Pythonille pyrkimys selkeään ja luettavaan koodiin. Kauneuden ja yksinkertaisuuden tavoittelu onkin osa suunnittelufilosofiaa.

2000-luvun alussa syntyi alkuperäisestä Python kielestä jalostettu Python 2.0, joulukuussa 2008 julkaistiin Python 3.0

Kehittäjä Guido van Rossum on pysynyt kielen kehityksessä koko sen historian ajan keskeisessä roolissa.

Esimerkki yksinkertaisesta ohjelmasta

def main():
	print "Hello, World!"

main()

Tai yksinkertaisemmin (ilman funktion määrittelyä):

print "Hello, World!"

Pythonin keskeiset piirteet

Voi käyttää oliopohjaisena, proseduraalisena tai funktionaalisena ohjelmointikielenä

Python on dynaamisesti tyypittävä ohjelmointikieli

Tulkattava joko tulkki + komentotulkilla tai käytettävä työkalua (esim. Eclipse pydev-plugarilla)

Muuttujat

nimi="Vesa"
print"Hei,",nimi

Määrittää muuttujalle nimi arvoksi merkkijonon "Vesa"

nimi=raw_input("Kerro nimesi:")
print"Hei,",nimi

Tulostaa "Kerro nimesi" ja sijoittaa syötteen muuttujaan

Syötteen ottaminen

input() voi ottaa vain kokonaislukuja tai liukulukuja, merkkijonoja vain jos se on sitaateissa!

Etuna, että tallentaa oikeantyyppisenä, eikä tyyppimuutos tarpeen.

raw_input() tallentaa kaiken merkkijonoina, mutta sitaatteja ei tarvita.

Sitaatit ja lainausmerkit samanarvoisia, mutta eivät toimi ristiin.
"kissa'

Saatetaan tarvita ohjausmerkkiä:
'vaa'alla' → 'vaa\'alla'

Tulostus useammalle riville: \n

		
print "Tama talle.\n Ja tama toiselle.

Tulostaa:
Tama talle.
Ja tama toiselle.

Sisäänrakennetuilla funktioilla kuten int(), str(), float()

>>> int("32")
32
>>> int("Hello")
ValueError: invalid literal for int(): Hello

Muuttaa siis liukulukuja kokonaisluvuksi, mutta ei osaa pyöristää

>>> int(3.99999)
3

Float() muuttaa kokonaislukuja ja numeerisia merkkijonoja liukuluvuiksi:

>>> float(32)
32.0
>>> float("3.14159")
3.14159

Str() muuttaa annettuja syötteitä merkkijonoiksi:

>>> str(32)
'32'
>>> str(3.14149)
'3.14149'

Ohjausrakenteet

If

numero = 23
arvaus = input('Anna kokonaisluku : ')
if arvaus == numero:
	print 'Arvasit oikein!' # Tästä alkaa uusi 	osio, huomaa sisennys
	print "Peli päättyy tähän" # Osio päättyy 	tähän
elif arvaus < numero:
	print 'Luku on suurempi kuin arvaus'
else:
	print 'Luku on pienempi kuin arvaus'

Pythonin rakenne "elif" on kätevä käyttää, mikäli halutaan tutkia useiden argumenttien todenperäisyyttä. Rakenne vaatii aina kuitenkin "else"-rakenteen

Toistorakenne While

hevi = True
oletus = "ei"
while hevi:
	arvaus = input('onko hevi kaupallista? : ')
	if arvaus == oletus:
		print 'Hevi on edelleen true'
		print "Poppia ei tueta!"
	else:
		print 'Hevista tuli poppi-gagaa'
		hevi = False
else:
	print "Hevi ei ole enaa True, vaan", hevi

Ylläolevassa esimerkissä on ensin määritelty muuttujalle "hevi" arvo True, jota käytetään hyväksi toistossa. While-rakenne toistaa silmukkaa kunnes se katkaistaan ohjauskomennolla tai kunnes muuttuja "hevi":n arvo on False

Toistorakenne For

for i in range(1, 5):
	print i
else:
	print 'Silmukka on päättynyt.‟

Ohjauskomennot

eka = "rahat"'
toka = "henki"
while True:
	vastaus = raw_input("Rahat tai henki!\n")
	if vastaus == eka:
		print "Sulla on enemmankin!"
		continue
	elif vastaus == toka:
		Print "Bang!"
		break
	else:
		print "Hopohopo"
		pass

Ylläolevassa esimerkissä on käytetty ohjauskomentoja "continue", "break" ja "pass". Varsinaisesti esimerkki ei tarvitsi ohjausrakenteitam koska kaikille if-rakenteen osioilla on argumentti. Kuitenkin "break"-komento katkaisee suorituksen, jolloin ei tarvitse määrittää erikseen määritellä muuttujaa, jonka arvo olisi True. "pass"-komento on kätevä, mikäli syntaksi vaatii argumentin.

Funtiot

Parametrit

def sanoTerve(nimi, osasto, vuosikurssi):
	print "Terve vaan "+nimi+"!"
	print "Ai, sä olet",+osasto+","
	print "Ja että vuosi nro.",vuosikurssi

sanoTerve("Vesku","Kone","4" )

Ylläolevassa esimerkissä ensin määritellään funktio "sanoTerve", jonka jälkeen funktiolle on määritelty parametrit "nimi", "osasto" ja "vuosikurssi". Funktion sisällä kutsutaan parametrejä (muuttujia) ja sijoitetaan tulostuskomennon sisään. Pääohjelmassa kutsutaan funtktio ja annetaan parametreille arvot.

Arvon palautus

def pullot():
	maara = float(raw_input("Paljonko sulla on  tolkkeja?\n"))
	arvo = 0.15
	rahat = maara * arvo
	return rahat

def main():
	print "Jummijammi!", rahat, "euroa, tallahan saa wappusimaa!"

rahat = pullot()
main()

Ohjelmassa määritellään funktiot "pullot()" ja "main()" (näillä ei ole argumentteja - argumentit eivät ole välttämättömiä!). Funtio pullot palauttaa muuttujan "rahat" arvon. Pääsuorituksen tasolla on määritelty muuttuja "rahat" siten, että se suorittaa funtion "pullot()". Tämän jälkeen palautettua arvoa käyttäen kutsutaan funtio "main()", jossa käytetään muuttujan "rahat" arvoa.

Luokat

class Mies:
	etunimi = "Jamppa"
	sukunimi = "Perus"
	ika = 34
	ammatti = "insinööri"

	def sano(self):
		Print "Hyvaa kohta on valmista"

mies1 = Mies()
Mies2 = Mies()

mies1.etunimi = "Kalevi"
mies1.sukunimi = "Karvajalka"
mies1.ika = 42
mies1.ammatti = "pommikoneen rahastaja"
mies1.sano_hei()

print mies1.etunimi, mies1.sukunimi,"on"
print mies1.ika, "vuotta vanha", mies1.ammatti
print "ja sanoo", mies1.sano_hei()
print mies2.etunimi, mies2.sukunimi, "on"
print mies2.ika, "vuotta vanha", mies2.ammatti

Lähteet

Wikipedia: Python

Luentokalvot: TKK:n kurssi T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y

Kasurinen, Jussi: Python - ohjelmointiopas, LUT 2008, ISBN 978-952-214-634-2

Pollari-Malmi, Kerttu: T-106.1208 Kurssin opetusmoniste, korjattu versio 10.2.2010