Tämä viikko on kulunut melko suurelta osin ensi viikon lauantaina järjestettävän valintatilaisuuden suunnitteluun ja käytännönjärjestelyihin. Kyseessä on siis VOIMAA-hankkeessa rakennetun ammattikorkeakouluopintoihin valmentavan koulutuksen pilottitoteutus, johon ollaan nyt valitsemassa opiskelijoita.
Käytännössä valintatilaisuuden suunnittelu vastannee yleistä käytäntöä. Epävarmuutta suunnitteluun on lähinnä tuonut osallistujien kielitaidon ja erilaisten kulttuuritaustojen huomioiminen. Kaiken infomateriaalin, opasteiden ja tehtävänantojen pitää olla selkokielistä ja mahdollisuuksien mukaan kulttuurillisesti neutraalia. Konkreettisena esimerkkinä löytämämme ryhmätyötehtävä, jossa ryhmässä rakennettaisiin lista autiolle saarelle mukaan otettavista tarvikkeista, perustuu käsitteeseen, joka länsimaissa sisältää ennakko-oletuksia ja valmiita tarinallisia aineksia. Onko aution saaren idea niin yleismaailmallinen, että sen voisi ottaa tehtävän pohjaksi. Mielestämme ei.
Toinen huomiota kiinnittänyt seikka on hakijoiden korkea koulutustaso valmentavan koulutuksen kelpoisuusvaatimuuksiin nähden. Tämä taas on pannut miettimään valintatilaisuuden merkitystä. Tuleeko valintatilaisuudesta poimia parhaiten menestyvät hakijat, vai tulisiko jotenkin selvittää hakijat, joille valmentavasta koulutuksesta on eniten hyötyä? Voisiko tämä olla edes mahdollista?
Uskon, että ensi lauantain jälkeen olemme viisaampia ja tiedämme, miten nyt suunnitellut tehtävät ja valinnan osiot toimivat ja miten tarkoituksenmukaisia ne ovat.