Counterpublicity in a digital age
Chair: Tina Askanius (Lund University)
Christian Christensen (Uppsala University): WikiLeaks, the Popular Press and the "Mainstreaming of Transparency"
Paperin keskeinen asia on , mitä wikileaks tarkoittaa läpinäkyvvyyden valtavirtaistamisessa. Lähtökohtana on mikä wikileaksin suhde valatvirtaiseen journalismiin. Sarah Palin luennehtinut antiamerikkalaiseksi verikädeksi. Samankaltaista ajattelua tosin lievemmin esiintyy Washingtonissa. WL on siis pyritty ajamaan nurkkaasn tai eristämään, mutta toisaalta yhteistyö maailman merkittävien lehtien kansa ollut hyvää mm. WL-uutisten julkaisemisessa. Toisaalta voidaan sanoa, että WL ei tule myöskään toimeen ilman perinteistä mediaa.
Onko WL radikaali media ? Ollaakseen radikaali sen tulisi rakentaa vaihtoehtoja kapitalistisille valtavirtarakenteille ja sen jakelukanavien tulsi olla myös vaihtoehtoisia.
WL ja suhde kansallisvaltiohin osittain erittäin hankala. Islannin toimintatavat , Ruotsin toimintatavat tai ettei WL tietoisesti toimi arabimaiden kanssa.
äpinäkyvyyttä voidaan kyseenalaistaa, mutta valioiden turvatoimet ovat kiristyneet ja sillä perusteellä voidaan väittää sillä olevan merkitystä läpinäkyvvyyden lisäämisessä. Toisaalta väittämä on myös, että WL elää isoista "paljastuksista" ja muulla läpinäkyvyydellä ei ole merkitystä
Tessa J. Houghton (University of Nottingham, Malaysia Campus): Blackout: The Viral Counterpublicity of Online Protest
Nyt puhutaan niin hiljaa, että tosi vaikeaa seurata. Joka tapauksesssa esittelee laajasti lähestymistapansa ja tutkimusmenetelmänsä ja päälähdemateriaalinsa, jossa lähtökohtana Habermans. Joka tapauksessa kyseessä on internetin sensurointiteema.
Esitteli wikipedian Blackout-kampanjaa, jolla vastustettiin US-lainsäädäntäehdotuksia. ja samalla puhuu Googlesationista
Ei jäänyt paljon käteen
Julie Uldam (London School of Economics): Contesting the depoliticisation of climate change: activism and the mediation opportunity structure
Keskeisenä teemana on ilmastonmuutos, epäpolitisoituminen ja aktivismi.
Aloittaa taustoittamalla Kööpenhaminen ilmastokokouksesta, jossa aktivismi oli todella merkittävää. Lontoossa puolestaan lähes olematonta viime vuonna. Emmeline Pankhurst (1911) väittää , että nykypäivän politiikan arvokkain argumentti on väittää ja sanoa lasikattojen romahtamisesta ( tarkoitta siis ettei enää ole tarvetta aktivismiin)
Poinntina kai tässä on se, että ilmastonmuutosaktivismi on saatu kuihtumaan, koska ainakin puheissa myös politiikot ovat samalla kannalla kuin aktivistit.
Stefania Milan (University of Toronto): Cloud Protesting. How is protest changing in times of social media
Taas puhutaan tosi hiljaa. Tää tila on älytön ja täällä ei mitään äänentoistoa
Haluaa tuoda esille pilviprotestoinnin piirteitä ja sitä miten se vaikuttaa kollektiiviseen identiteettiin ja identifioitumiseen ja voisiko tällaisia ilmioita olla ilman sosiaalista mediaa.
Pilbvemn märitelömä "kuviteltu online tila", jonne talletetaan resursseja. Resurssit ovat mausteita mobilisoinnissa (koleektiivinen identiteetti, tarinat, know-how, asiantuntijuus) ja nämä resurssit tulevat kesteettömiksi kaikkien käyttöön.
Pilvi metaforana. vaiheet - sosiaaliisten kliikeekiden organisointi 60-luvulla, verkostoitumisvaihe 90-luvulla ja henkilökohtaisten verkosteojen luominen 200x eteenpäin.
Kollektiivinen identieteetti on aina "me" ja "ne" - jakoa. Sosiaalisen median kautta tuota identitettia voidaan rakentaa varsin tehokkaasti. Sosiaalinen media on luonteeltään välittäjänä toimija, sillä sen kautta monet toimenpiteet voidaan tehdä tosi nopeasti ja pilvi on meidän akikkien jokapäiväisessä teknologiassa hyödynnettäväissä.
Olis mielenkiintoinen esitys, jos kuuluvuus olis ollut parempi. Täytynee kaivaan esiin hänen presiksensä
Marco Bräuer, Jens Wolling (Ilmenau University of Technology): Voices and noises from the periphery: rural protest in Germany
Casena on maaseudun protesti voimalinjojen lisärakentamista vastaan. Toteutettu kyselytutkimuksena, jonka olennaiset kysymykset esittelee ja perustelee. Yhtenä keskeisenä asiana oli myös selvittää josko protestiryhmät maaseudulla toimivat itseohjautuvasti vai johdetaanko heitä keskuksesta (esim. Greenpeace).
Oli rakentanut tutkimukseensa ns. Tentative- mallin eli jonkinlaisen hypoteesin, joka oli mallinnettu. Tutkimus tehtiin Thuringenissa
Keskeisiä huomioita mm
- - paikallisilla protestiryhmisllä niin moniarvoiset ja - puoliset vaatimukset, että usein ristiriidassa keskenään
- - jokaisessa ryhmässä katalyyttihenkilö ja protestin kanavoija
- - toimijoilla voimakas informaali verkosto
- - radikaalisuuden asteesta ei päästy yhteisymmärrykseen
Hyviä huomioita vielä lisää ja tässä paerissa paljon perehdyttävää
Paneeli (kysymyksiä ja vastauksia)
Sessio eteni vauhdilla ja lopuksi presentoijat asettuivat paneeliksi ksymys-vastaus -keskusteluun yleisön kanssa
Keskustelussa nousi esiin mm. se kuinka pitkälle Saksan maaseudulla tehdystä protestoinnista voidaan vetää johtopäätöksiä kaupungeissa järjestettävään toimintaa eli onko niillä yhteneväisyyksiä toimintatavoissa
Käytiin pitkä keskustelu termeistä politisointi ja depolitisointi, ilman selkeää lopputulemaa