• Insinööri (AMK) -tutkinto laajentaa työuralla etenemisen mahdollisuuksia.
• Tieto- ja viestintätekniikan alan ammatillinen perustutkinto tai ammattitutkinto on hyvä pohja insinööriopinnoille. Opintojen aloittamista tukee myös se, että alan käsitteet ovat jo osittain tuttuja. Kehitä pohjaosaamistasi jo väyläopintojen aikana tekemällä ammatillisen tutkintosi opinnot mahdollisimman hyvin.
• Insinööriopinnoissa korostuu tekemällä oppiminen: ensin pala teroriaa, ja sen jälkeen harjoitellaan ja sovelletaan sitä harjoitustehtävissä ja projekteissa.
• Korkeakouluopinnoissa vaativuustaso kasvaa. Asenne on tärkeä. Omaa osaamista ja taitoja voi kehittää monella tavalla. Käytä hyödyksesi kaikki oppimismahdollisuudet ja kehitä itseäsi tietoisesti, tavoitteellisesti ja oma-aloitteisesti.
• Kyse on sinun elämästäsi ja tulevaisuudestasi. Insinööriopintojen alkuvaihe on hyvin tärkeä opintoihin sitoutumisessa. Älä vertaa itseäsi muihin. Jollekin toiselle jonkin alueen oppiminen voi olla helpompaa, mutta älä lannistu, vaan satsaa aikaa oppimiseen ja tekemiseen. Jollakin toisella alueella sinä voit olla se, joka osaa enemmän.
• Toiminnallinen yhdessä tekemiseen perustuva opetustoiminta edistää ryhmäytymistä, yhteishenkeä ja toinen toisensa tukemista opinnoissa.

• Haku Metropolian Avoimen amk:n opintojen perusteella -väylähaussa edellytettävät kurssit on suunniteltu niin, että ne tukevat opintojen aloittamista insinöörikoulutuksessa.
• Valmistaudu siihen, että korkeakouluopintojen vaativuustaso, etenemistahti kursseilla ja korkeakouluopinnoissa edellytettävä työmäärä on erilainen kuin ammatillisen perustutkinnon opinnoissa.
• Korkeakouluopinnot edellyttävät vahvaa sitoutumista. Päätoimisen työn tekeminen opintojen ohella ei ole mahdollista. Sinulta edellytetään aktiivista osallistumista opetukseen ja tiimityöskentelyyn kaikkina opetusviikkoina (ma - pe, klo 9 - 16).
• Ajankäytön suunnittelu on tärkeää. Valmistaudu siihen, että heti tutkinto-opintojen alkaessa opintojen tekeminen voi viedä sinulta paljon aikaa. Pelkät lukujärjestykseen merkityt opetustunnit eivät kata opiskeluun liittyvää työmäärää: korkeakouluopinnoissa edellytetään myös opetustuntien ulkopuolisen ajan käyttämistä opiskeluun.
• Vaikka korkeakouluopintojen tukena on valmista opiskelumateriaalia, kannattaa tehdä heti opintojen alusta lähtien opetustuntien aikana myös omia muistiinpanoja. 

• Täällä on kerrottu kielitaitovaatimuksista: Miten voit kehittää kielitaitoasi väyläopintojen aikana
• Opiskelijalla on vastuu siitä, että hänellä on korkeakouluopinnoissa edellytettävä kielitaito (suomi, englanti).
• Insinööri (AMK) -tutkinnon opinnot edellyttävät suomen kielen taitotasoa, jolla pärjää korkeakouluopinnoissa. Täydellistä suomen kielen taitoa ei edellytetä.
  
  • Tutkinnon opinnot alkavat suomenkielisillä opinnoilla.
  • Pääaineopintoihin siirrytään puolen vuoden opintojen jälkeen.
  • Osassa pääaineista opetus toteutetaan suomen kielellä, osassa englannin kielellä.
  • Englanninkielistä opiskelumateriaalia käytetään myös suomenkielisillä kursseilla heti opintojen alusta lähtien.
• Insinööriopinnot on toteutettu niin, että kielitaito kehittyy myös tutkinnon ammatillisten opintosisältöjen, kieliopintojen ja opetuksen toteuttamistapojen avulla. Opintojen alkaessa suomen kielen taidon pitää kuitenkin olla sellaisella tasolla, että voi pärjätä korkeakouluopinnoissa.
• Insinööriopintoihin on integroitu sekä suomen että englannin kielen ja viestinnän opintoja. Osa tutkintoon sisältyvistä kieliopinnoista toteutetaan erillisinä kursseina (Tekniikan alan ruotsi 5 op sekä Suomi toisena kielenä: työelämän suomi 5 op; koulusivistyskieli määrittää, mikä opinto tutkintoon edellytetään).
• Tarjolla on myös Metropolian S2-klinikka Suomi toisena kielenä -taustaisille tekniikan opiskelijoille (henkilökohtainen tuki ja ohjaus, toiminta alkanut keväällä 2022).

Tunnistan tuttuja sanoja ja kaikkein tavallisimpia sanontoja, jotka koskevat minua itseäni, perhettäni ja lähiympäristöäni, kun minulle puhutaan hitaasti ja selvästi.

Ymmärrän muutamia sanontoja ja kaikkein tavallisinta sanastoa, joka liittyy läheisesti omaan elämääni; esimerkiksi aivan keskeinen tieto itsestäni ja perheestäni, ostosten tekeminen, asuinpaikka ja työpaikka. Ymmärrän lyhyiden, selkeiden, yksinkertaisten viestien ja kuulutusten ydinsisällön.

Ymmärrän pääkohdat selkeästä yleiskielisestä puheesta, jossa käsitellään esimerkiksi työssä, koulussa tai vapaa-aikana  säännöllisesti esiintyviä ja minulle tuttuja aiheita. Tavoitan pääkohdat monista radio- ja tv-ohjelmista, joissa käsitellään ajankohtaisia tai minua henkilökohtaisesti tai ammatillisesti kiinnostavia asioita, kun puhe on melko hidasta ja selvää.

Ymmärrän pitkähköä puhetta silloinkin, kun sitä ei ole muotoiltu selkeästi ja kun asioiden välisiin suhteisiin vain viitataan eikä niitä ilmaista  täsmällisesti. Ymmärrän tv-ohjelmia ja elokuvia ilman erityisiä ponnistuksia

Ymmärrän vaikeuksitta  kaikenlaista elävää ja nauhoitettua puhetta silloinkin, kun on kyse syntyperäisen kielenpuhujan nopeasta puheesta, jos minulla on hiukan aikaa tutustua puhetapaan.

Selviydyn kaikkein yksinkertaisimmista keskusteluista, jos puhekumppanini on valmis toistamaan sanottavansa tai ilmaisemaan asian toisin, puhumaan tavallista hitaammin ja auttamaan minua muotoilemaan sen, mitä yritän sanoa. Pystyn esittämään yksinkertaisia kysymyksiä ja vastaamaan sellaisiin arkisia tarpeita tai hyvin tuttuja aiheita käsittelevissä keskusteluissa.

Pystyn kommunikoimaan yksinkertaisissa ja rutiininomaisissa tehtävissä, jotka edellyttävät yksinkertaista ja suoraa tiedonvaihtoa tutuista aiheista ja toiminnoista. Selviydyn hyvin lyhyistä keskusteluista, mutta ymmärrän harvoin kylliksi pitääkseni keskustelua itse yllä.

Selviydyn useimmista tilanteista, joita syntyy kohdekielisillä alueilla matkustettaessa. Pystyn osallistumaan valmistautumatta keskusteluun aiheista, jotka ovat tuttuja, itseäni kiinnostavia tai jotka liittyvät arkielämään, esimerkiksi perheeseen,  harrastuksiin, työhön, matkustamiseen ja ajankohtaisiin asioihin.

Pystyn ilmaisemaan ajatuksiani sujuvasti ja spontaanisti ilman että minun juurikaan tarvitsee hakea ilmauksia. Osaan käyttää kieltä joustavasti ja tehokkaasti sosiaalisiin ja ammatillisiin tarkoituksiin. Osaan muotoilla ajatuksia ja mielipiteitä täsmällisesti ja liittää oman puheenvuoroni taitavasti muiden puhujien puheenvuoroihin.

Pystyn ottamaan vaivatta osaa asioiden käsittelyyn ja kaikkiin keskusteluihin. Tunnen hyvin kielelle tyypilliset, idiomaattiset ilmaukset ja puhekieliset ilmaukset. Pystyn tuomaan esille ajatuksiani sujuvasti ja välittämään täsmällisesti hienojakin merkitysvivahteita. Osaan perääntyä ja kiertää mahdolliset ongelmat niin sujuvasti, että muut tuskin havaitsevat olleenkaan ongelmia.

Pystyn kirjoittamaan lyhyen,  yksinkertaisen postikortin, esimerkiksi lomaterveiset. Pystyn täyttämään  lomakkeita, joissa kysytään henkilötietoa, esimerkiksi kirjoittamaan nimeni, kansallisuuteni ja osoitteeni hotellin majoittumislomakkeeseen.

Pystyn kirjoittamaan lyhyitä, yksinkertaisia muistiinpanoja ja viestejä asioista, jotka liittyvät arkisiin tarpeisiini. Pystyn kirjoittamaan hyvin yksinkertaisen henkilökohtaisen kirjeen esimerkiksi kiittääkseni jotakuta jostakin.

Pystyn kirjoittamaan yksinkertaista, yhtenäistä tekstiä aiheista, jotka ovat tuttuja tai itseäni kiinnostavia. Pystyn kirjoittamaan henkilökohtaisia kirjeitä, joissa kuvailen kokemuksia ja vaikutelmia.

Pystyn ilmaisemaan ajatuksiani ja näkökantojani varsin laajasti selkeässä, hyvin jäsennetyssä tekstissä. Pystyn kirjoittamaan yksityiskohtaisia selvityksiä monipolvisista aiheista kirjeessä, esseessä/kirjoitelmassa tai raportissa sekä korostamaan tärkeimpinä pitämiäni seikkoja. Osaan valita oletetulle lukijalle sopivan tyylin.

Osaan kirjoittaa selkeää, sujuvaa tekstiä asiaankuuluvalla tyylillä. Pystyn kirjoittamaan monimutkaisia kirjeitä, raportteja tai artikkeleita, jotka esittelevät jonkin yksittäisen tapauksen. Käytän tehokkaasti loogisia rakenteita, jotka auttavat vastaanottajaa löytämään ja muistamaan keskeiset seikat. Pystyn kirjoittamaan koosteita ja katsauksia ammattiin tai kaunokirjallisuuteen liittyvistä julkaisuista.

• Ajankäytön suunnittelu on olennaista opintojen edistymisessä. 
• Ajankäytön suunnittelussa voi käyttää esim. excel-taulukoita tai netistä löytyviä ajanhallintaa tukevia sovelluksia.
• Priorisoi opiskelu sijalle 1 ja suunnittele ajankäyttösi sen ympärille.

• Onko ajankäyttösi tehokasta?
• Jääkö opiskelulle riittävästi aikaa? Tukeeko ajankäyttösi tavoitteellista opiskelua?
• Mitä priorisoitavaa ajankäytössäsi on? Mikä on oma prioriteettijärjestyksesi? Tukeeko priorisointisi  opintojen tekemistä?
• Onko kaikki ajankäytön seurantalistassa näykyvä olennaista?
• Onko osa-alueiden suhde tasapainossa?
• Mitä on mahdollista jättää pois, kun kaikki ei mahdu? Mistä voit luopua?
• Osaatko sanoa ei?
• Nukutko tarpeeksi?
• Onko sinulla säännöllinen vuorokausirytmi?
• Mitä hyvä elämä mielestäsi sisältää?
• Mikä motivoi sinua?
• Oletko multitaskaaja eli monta asiaa tekeillä samaan aikaan? Tuottaako se tulosta?
• Minkälainen keskittymiskyky sinulla on?
• Houkuttelevatko muut virikkeet, kun yrität keskittyä opiskeluun? Mitä tälle ongelmalle voisi tehdä?
• Mistä saat energiaa? Mikä kuluttaa voimiasi?
• Miten huolehdit omasta hyvinvoinnistasi?
• Osaatko rentoutua? Onko sinulla aikaa siihen?
• Kuinka paljon tarvitset aikaa palautumiseen? Onko sinulla siihen riittävästi aikaa?
• Mitä korjausliikkeitä sinun pitäisi tehdä?

• Tarkkaile, toimiiko aikataulutuksesi: tukeeko se elämäntilannettasi ja opintojen tekemistä.
• Tee korjauksia, jos aikataulu ei ole realistinen.