Insinööri (AMK) -tutkinto avaa sinulle uusia ovia ja tarjoaa mielenkiintoisia työ- ja uramahdollisuuksia.
Tieto- ja viestintätekniikka on kaikkialla.
Alan töitä on tarjolla paitsi tietotekniikan alan yrityksissä myös muiden alojen yrityksissä, julkisella sektorilla ja yhteisöissä.
Ala kehittyy ja kasvaa koko ajan.

Voit itse vaikuttaa siihen, miten opintosi etenevät

Kehityt alan osaajaksi tekemällä, yrittämällä ja satsaamalla opiskeluun aikaa	Insinööri (AMK) -tutkinto laajentaa työuralla etenemisen mahdollisuuksia. Tieto- ja viestintätekniikan alan ammatillinen perustutkinto tai ammattitutkinto on hyvä pohja insinööriopinnoille. Opintojen aloittamista tukee myös se, että alan käsitteet ovat jo osittain tuttuja. Kehitä pohjaosaamistasi jo väyläopintojen aikana tekemällä ammatillisen tutkintosi opinnot mahdollisimman hyvin. Insinööriopinnoissa korostuu tekemällä oppiminen: ensin pala teroriaa, ja sen jälkeen harjoitellaan ja sovelletaan sitä harjoitustehtävissä ja projekteissa. Korkeakouluopinnoissa vaativuustaso kasvaa. Asenne on tärkeä. Omaa osaamista ja taitoja voi kehittää monella tavalla. Käytä hyödyksesi kaikki oppimismahdollisuudet ja kehitä itseäsi tietoisesti, tavoitteellisesti ja oma-aloitteisesti. Kyse on sinun elämästäsi ja tulevaisuudestasi. Insinööriopintojen alkuvaihe on hyvin tärkeä opintoihin sitoutumisessa. Älä vertaa itseäsi muihin. Jollekin toiselle jonkin alueen oppiminen voi olla helpompaa, mutta älä lannistu, vaan satsaa aikaa oppimiseen ja tekemiseen. Jollakin toisella alueella sinä voit olla se, joka osaa enemmän. Toiminnallinen yhdessä tekemiseen perustuva opetustoiminta edistää ryhmäytymistä, yhteishenkeä ja toinen toisensa tukemista opinnoissa.
Priorisoi opiskelu sijalle 1 ja suunnittele ajankäyttösi sen ympärille	Haku Metropolian Avoimen amk:n opintojen perusteella -väylähaussa edellytettävät kurssit on suunniteltu niin, että ne tukevat opintojen aloittamista insinöörikoulutuksessa. Valmistaudu siihen, että korkeakouluopintojen vaativuustaso, etenemistahti kursseilla ja korkeakouluopinnoissa edellytettävä työmäärä on erilainen kuin ammatillisen perustutkinnon opinnoissa. Korkeakouluopinnot edellyttävät vahvaa sitoutumista. Päätoimisen työn tekeminen opintojen ohella ei ole mahdollista. Sinulta edellytetään aktiivista osallistumista opetukseen ja tiimityöskentelyyn kaikkina opetusviikkoina (ma - pe, klo 9 - 16). Ajankäytön suunnittelu on tärkeää. Valmistaudu siihen, että heti tutkinto-opintojen alkaessa opintojen tekeminen voi viedä sinulta paljon aikaa. Pelkät lukujärjestykseen merkityt opetustunnit eivät kata opiskeluun liittyvää työmäärää: korkeakouluopinnoissa edellytetään myös opetustuntien ulkopuolisen ajan käyttämistä opiskeluun. Vaikka korkeakouluopintojen tukena on valmista opiskelumateriaalia, kannattaa tehdä heti opintojen alusta lähtien opetustuntien aikana myös omia muistiinpanoja.
Kehitä kielitaitoasi oma-aloitteisesti ennen insinööriopintojen aloittamista ja insinööriopintojen aikana	Täällä on kerrottu kielitaitovaatimuksista: Miten voit kehittää kielitaitoasi väyläopintojen aikana Opiskelijalla on vastuu siitä, että hänellä on korkeakouluopinnoissa edellytettävä kielitaito (suomi, englanti). Insinööri (AMK) -tutkinnon opinnot edellyttävät suomen kielen taitotasoa, jolla pärjää korkeakouluopinnoissa. Täydellistä suomen kielen taitoa ei edellytetä. Tutkinnon opinnot alkavat suomenkielisillä opinnoilla. Pääaineopintoihin siirrytään puolen vuoden opintojen jälkeen. Osassa pääaineista opetus toteutetaan suomen kielellä, osassa englannin kielellä. Englanninkielistä opiskelumateriaalia käytetään myös suomenkielisillä kursseilla heti opintojen alusta lähtien. Insinööriopinnot on toteutettu niin, että kielitaito kehittyy myös tutkinnon ammatillisten opintosisältöjen, kieliopintojen ja opetuksen toteuttamistapojen avulla. Opintojen alkaessa suomen kielen taidon pitää kuitenkin olla sellaisella tasolla, että voi pärjätä korkeakouluopinnoissa. Insinööriopintoihin on integroitu sekä suomen että englannin kielen ja viestinnän opintoja. Osa tutkintoon sisältyvistä kieliopinnoista toteutetaan erillisinä kursseina (Tekniikan alan ruotsi 5 op sekä Suomi toisena kielenä: työelämän suomi 5 op; koulusivistyskieli määrittää, mikä opinto tutkintoon edellytetään). Tarjolla on myös Metropolian S2-klinikka Suomi toisena kielenä -taustaisille tekniikan opiskelijoille (henkilökohtainen tuki ja ohjaus, toiminta alkanut keväällä 2022).

Eurooppalainen taso: kielitaidon itsearviointitaulukko

Korkeakouluopinnoissa edellytetään B2-tason kielitaitoa.

A1 alkeistaso
A2 selviytyjän taso
B1 kynnystaso
B2 osaajan taso
C1 taitajan taso
C2 mestarin taso

Ymmärtäminen

Kuullun ymmärtäminen

A1	Tunnistan tuttuja sanoja ja kaikkein tavallisimpia sanontoja, jotka koskevat minua itseäni, perhettäni ja lähiympäristöäni, kun minulle puhutaan hitaasti ja selvästi.
A2	Ymmärrän muutamia sanontoja ja kaikkein tavallisinta sanastoa, joka liittyy läheisesti omaan elämääni; esimerkiksi aivan keskeinen tieto itsestäni ja perheestäni, ostosten tekeminen, asuinpaikka ja työpaikka. Ymmärrän lyhyiden, selkeiden, yksinkertaisten viestien ja kuulutusten ydinsisällön.
B1	Ymmärrän pääkohdat selkeästä yleiskielisestä puheesta, jossa käsitellään esimerkiksi työssä, koulussa tai vapaa-aikana säännöllisesti esiintyviä ja minulle tuttuja aiheita. Tavoitan pääkohdat tv-ohjelmista, joissa käsitellään ajankohtaisia tai minua henkilökohtaisesti tai ammatillisesti kiinnostavia asioita, kun puhe on melko hidasta ja selvää.
B2	Ymmärrän pitkähköä puhetta ja luentoja. Pystyn seuraamaan monipolvista perustelua, jos aihe on suhteellisen tuttu. Ymmärrän useimmat tv-uutiset ja ajankohtaisohjelmat. Ymmärrän useimmat yleispuhekielellä esitetyt elokuvat.
C1	Ymmärrän pitkähköä puhetta silloinkin, kun sitä ei ole muotoiltu selkeästi ja kun asioiden välisiin suhteisiin vain viitataan eikä niitä ilmaista täsmällisesti. Ymmärrän tv-ohjelmia ja elokuvia ilman erityisiä ponnistuksia
C2	Ymmärrän vaikeuksitta kaikenlaista elävää ja nauhoitettua puhetta silloinkin, kun on kyse syntyperäisen kielenpuhujan nopeasta puheesta, jos minulla on hiukan aikaa tutustua puhetapaan.

Luetun ymmärtäminen

A1	Ymmärrän tuttuja nimiä, sanoja ja hyvin yksinkertaisia lauseita esimerkiksi ilmoituksissa, julisteissa ja luetteloissa.
A2	Pystyn lukemaan hyvin lyhyitä, yksinkertaisia tekstejä. Pystyn löytämään tiettyä, ennustettavissa olevaa tietoa jokapäiväisistä yksinkertaisista teksteistä, esimerkiksi mainoksista, esitteistä, ruokalistoista ja aikatauluista. Ymmärrän lyhyitä, yksinkertaisia henkilökohtaisia viestejä ja tekstejä.
B1	Ymmärrän tekstejä, joissa on pääasiassa hyvin tavallista arkipäivän kieltä tai työhön liittyvää kieltä. Ymmärrän tapahtumien, tunteiden ja toiveiden kuvaukset henkilökohtaisissa viesteissä.
B2	Pystyn lukemaan ajankohtaisia asioita käsitteleviä artikkeleita ja raportteja ja havaitsemaan niissä kirjoittajien näkökulmat ja kannanotot. Ymmärrän asiatekstejä.
C1	Ymmärrän pitkiä ja monipolvisia tekstejä ja huomaan tyylieroja. Ymmärrän erityisalojen artikkeleita ja melko pitkiä teknisiä ohjeita silloinkin, kun ne eivät liity omaan alaani.
C2	Pystyn lukemaan vaivatta käytännöllisesti katsoen kaikenlaista kirjoitettua kieltä, myös abstrakteja, rakenteellisesti tai kielellisesti monimutkaisia tekstejä, kuten ohjekirjoja, erityisalojen artikkeleita ja kirjallisuutta.

Puhuminen

Suullinen vuorovaikutus

A1	Selviydyn kaikkein yksinkertaisimmista keskusteluista, jos puhekumppanini on valmis toistamaan sanottavansa tai ilmaisemaan asian toisin, puhumaan tavallista hitaammin ja auttamaan minua muotoilemaan sen, mitä yritän sanoa. Pystyn esittämään yksinkertaisia kysymyksiä ja vastaamaan sellaisiin arkisia tarpeita tai hyvin tuttuja aiheita käsittelevissä keskusteluissa.
A2	Pystyn kommunikoimaan yksinkertaisissa ja rutiininomaisissa tehtävissä, jotka edellyttävät yksinkertaista ja suoraa tiedonvaihtoa tutuista aiheista ja toiminnoista. Selviydyn hyvin lyhyistä keskusteluista, mutta ymmärrän harvoin riittävästi pitääkseni keskustelua itse yllä.
B1	Selviydyn useimmista tilanteista, joita syntyy kohdekielisillä alueilla matkustettaessa. Pystyn osallistumaan valmistautumatta keskusteluun aiheista, jotka ovat tuttuja, itseäni kiinnostavia tai jotka liittyvät arkielämään, esimerkiksi perheeseen, harrastuksiin, työhön, matkustamiseen ja ajankohtaisiin asioihin.
B2	Pystyn viestimään niin sujuvasti ja spontaanisti, että säännöllinen yhteydenpito syntyperäisten puhujien kanssa on mahdollista ilman että kumpikaan osapuoli kokee sen hankalaksi. Pystyn osallistumaan aktiivisesti tutuista aihepiireistä käytävään keskusteluun, esittämään näkemyksiäni ja ja perustelemaan niitä.
C1	Pystyn ilmaisemaan ajatuksiani sujuvasti ja spontaanisti ilman että minun juurikaan tarvitsee hakea ilmauksia. Osaan käyttää kieltä joustavasti ja tehokkaasti sosiaalisiin ja ammatillisiin tarkoituksiin. Osaan muotoilla ajatuksia ja mielipiteitä täsmällisesti ja liittää oman puheenvuoroni taitavasti muiden puhujien puheenvuoroihin.
C2	Pystyn ottamaan vaivatta osaa asioiden käsittelyyn ja kaikkiin keskusteluihin. Tunnen hyvin kielelle tyypilliset ilmaukset. Pystyn tuomaan esille ajatuksiani sujuvasti ja välittämään täsmällisesti merkitysvivahteita.

Puheen tuottaminen

A1	Osaan käyttää yksinkertaisia sanontoja ja lauseita kuvaamaan esimerkiksi, missä asun ja keitä tunnen.
A2	Pystyn kuvaamaan perhettäni ja muita ihmisiä, elinolojani, koulutustaustaani ja nykyistä tai edellistä työpaikkaani käyttäen yksinkertaisia ilmauksia ja lauseita.
B1	Osaan liittää yhteen ilmauksia yksinkertaisella tavalla, kun kuvaan kokemuksia, tapahtumia ja pyrkimyksiäni. Pystyn perustelemaan ja selittämään lyhyesti mielipiteitäni ja suunnitelmiani.
B2	Pystyn esittämään selkeitä, yksityiskohtaisia kuvauksia monenlaisista minua kiinnostavista aiheista. Pystyn selittämään näkökantani johonkin ajankohtaiseen kysymykseen ja esittämään eri vaihtoehtojen edut ja haitat.
C1	Pystyn esittämään selkeitä ja yksityiskohtaisia kuvauksia monipolvisista aiheista ja kehittelemään keskeisiä näkökohtia sekä päättämään esitykseni sopivaan lopetukseen.
C2	Pystyn esittämään selkeän ja sujuvan kuvauksen tai perustelun asiayhteyteen sopivalla tyylillä. Esityksessäni on looginen rakenne.

Kirjoittaminen

A1	Pystyn kirjoittamaan lyhyen, yksinkertaisen tekstin, esimerkiksi lomaterveiset. Pystyn täyttämään lomakkeita, joissa kysytään henkilötietoja, esimerkiksi kirjoittamaan nimeni, kansallisuuteni ja osoitteeni.
A2	Pystyn kirjoittamaan lyhyitä, yksinkertaisia muistiinpanoja ja viestejä asioista, jotka liittyvät arkisiin tarpeisiini. Pystyn kirjoittamaan hyvin yksinkertaisen henkilökohtaisen viestin.
B1	Pystyn kirjoittamaan yksinkertaista, yhtenäistä tekstiä aiheista, jotka ovat tuttuja tai itseäni kiinnostavia. Pystyn kirjoittamaan viestejä, joissa kuvailen kokemuksia ja vaikutelmia.
B2	Pystyn kirjoittamaan selkeitä, yksityiskohtia sisältäviä selvityksiä erilaisista aiheista. Pystyn laatimaan kirjoitelman tai raportin, jossa välitän tietoa tai esitän perusteluja jonkin tietyn näkökannan puolesta tai sitä vastaan. Pystyn kirjoittamaan viestejä, joissa korostan tapahtumien tai kokemusten henkilökohtaista merkitystä.
C1	Pystyn ilmaisemaan ajatuksiani ja näkökantojani laajasti selkeässä, hyvin jäsennetyssä tekstissä. Pystyn kirjoittamaan yksityiskohtaisia selvityksiä monipolvisista aiheista viestissä, kirjoitelmassa tai raportissa sekä korostamaan tärkeimpinä pitämiäni seikkoja. Osaan valita oletetulle lukijalle sopivan tyylin.
C2	Osaan kirjoittaa selkeää, sujuvaa tekstiä asiaankuuluvalla tyylillä. Pystyn kirjoittamaan monimutkaisia viestejä, raportteja tai artikkeleita, jotka esittelevät jonkin yksittäisen tapauksen. Käytän tehokkaasti loogisia rakenteita, jotka auttavat vastaanottajaa löytämään ja muistamaan keskeiset seikat. Pystyn kirjoittamaan koosteita ja katsauksia ammattiin liittyvistä asioista.

Ajankäytön suunnittelu

Tavoitteellinen opiskelu edellyttää ajankäytön suunnittelua	Ajankäytön suunnittelu on olennaista opintojen edistymisessä. Ajankäytön suunnittelussa voi käyttää esim. excel-taulukoita tai netistä löytyviä ajanhallintaa tukevia sovelluksia. Priorisoi opiskelu sijalle 1 ja suunnittele ajankäyttösi sen ympärille.
Seuraa yhden viikon ajan, mihin aikasi kuluu	Merkitse taulukkoon tarkoilla kellonajoilla 24/7 kaikki, mitä päiviisi sisältyy. Samalla pidät kirjaa myös yöunen määrästä ja siitä, kuinka säännöllinen vuorokausirytmi sinulla on. Tarkka seuranta voi avata silmiäsi monella tavalla, kun näet konkreettisesti, mihin kaikkeen aikaa kuluu.
Tarkastele kriittisesti ajankäytön seurantaasi	Onko ajankäyttösi tehokasta? Jääkö opiskelulle riittävästi aikaa? Tukeeko ajankäyttösi tavoitteellista opiskelua? Mitä priorisoitavaa ajankäytössäsi on? Mikä on oma prioriteettijärjestyksesi? Tukeeko priorisointisi opintojen tekemistä? Onko kaikki ajankäytön seurantalistassa näykyvä olennaista? Onko osa-alueiden suhde tasapainossa? Mitä on mahdollista jättää pois, kun kaikki ei mahdu? Mistä voit luopua? Osaatko sanoa ei? Nukutko tarpeeksi? Onko sinulla säännöllinen vuorokausirytmi? Mitä hyvä elämä mielestäsi sisältää? Mikä motivoi sinua? Oletko multitaskaaja eli monta asiaa tekeillä samaan aikaan? Tuottaako se tulosta? Minkälainen keskittymiskyky sinulla on? Houkuttelevatko muut virikkeet, kun yrität keskittyä opiskeluun? Mitä tälle ongelmalle voisi tehdä? Mistä saat energiaa? Mikä kuluttaa voimiasi? Miten huolehdit omasta hyvinvoinnistasi? Osaatko rentoutua? Onko sinulla aikaa siihen? Kuinka paljon tarvitset aikaa palautumiseen? Onko sinulla siihen riittävästi aikaa? Mitä korjausliikkeitä sinun pitäisi tehdä?
Laadi itsellesi viikkoaikataulu	Sovita ajankäytön suunnitteluaikatauluun kaikki olennaiset elämäntilanteeseesi liittyvät asiat. Merkitse aikatauluusi, minä ajankohtina keskityt opiskeluun. Varaa opiskeluaikaa myös opetustuntien ulkopuolisiin ajankohtiin. Tee opintoja niinä ajankohtina, joihin olet suunnitellut opiskelua. Älä tee aikataulusta liian tiukkaa: yllätyksiä voi tulla. Jätä aikaa myös rentoutumiseen ja palautumiseen ja muista riittävien yöunien merkitys jaksamisessa. Noudata laatimaasi aikataulua.
Seuraa ajankäyttöäsi ja tee korjauksia, jos niihin on tarvetta	Tarkkaile, toimiiko aikataulutuksesi: tukeeko se elämäntilannettasi ja opintojen tekemistä. Tee korjauksia, jos aikataulu ei ole realistinen.

Space shortcuts

Child pages

Voit itse vaikuttaa siihen, miten opintosi etenevät

Eurooppalainen taso: kielitaidon itsearviointitaulukko

Ymmärtäminen

Puhuminen

Kirjoittaminen

Ajankäytön suunnittelu

Space shortcuts

Child pages

Minkälaisia opiskeluvalmiuksia korkeakouluopinnoissa edellytetään

Voit itse vaikuttaa siihen, miten opintosi etenevät

Eurooppalainen taso: kielitaidon itsearviointitaulukko

Ymmärtäminen

Puhuminen

Kirjoittaminen

Ajankäytön suunnittelu