1. Taustaa

Lukujärjestyssuunnittelu on prosessina hyvin erilainen riippuen koulutusohjelman luonteesta, tämä pätee sekä Metropoliaan että TAMKiin. Yleisesti ottaen kuitenkin yhtäläisyyksiä löytyy esimerkiksi siitä, että opetuksen suunnittelun tietyt vaiheet on suoritettu ennen kuin lukujärjestyssuunnittelu aloitetaan. Näiden aiempien suunnitteluvaiheiden perusteella saadaan tietoja, joita hyödynnetään lukujärjestyssuunnittelussa. Siksi on mahdollista (ja täytyy) asettaa tiettyjä vaatimuksia lukujärjestyssuunnittelua edeltäville vaiheille, jotta varsinainen suunnittelu on mahdollista.

Lukujärjestyssuunnittelu voidaan hoitaa keskitetysti (yksi tai vain muutama lukujärjestyssuunnittelija per koulutusohjelma) tai hajautetusti, jolloin opettajat ovat päävastuussa suunnittelusta. Myös yhdistetty malli on mahdollinen jossa alustavat lukujärjestykset suunnitellaan keskitetysti, mutta tämän jälkeen opettajat itse päivittävät lukujärjestyksiä.

Lähtökohtaisesti siis vaatuimuksien asettaminen sekä prosessille että lukujärjestyssuunnittelua tukevalle työkalulle on hyvin haastava koska toimintatavat ovat hyvin moninaiset. Siksi on järkevää eritellä vaatimukset kahteen päätasoon: 1. Vaatimukset, jotka ovat yhteisiä kaikille suunnittelutavoille 2. vaatimukset, jotka eroavat toisistaan riippuen suunnittelutavasta.

2 Suunnittelun aikatauluista

Ennen lukujärjestyssuunnittelua:

• OPS-suunnittelu sekä vuosisuunnittelu oltava valmiina
• Opettajan kommentit lukujärjestyssuunnittelijalle
• Muut alkutiedot kuten periodit ja muut päivämäärälliset rajoitteet

Lukujärjestyssuunnittelulle tulee antaa runsaasti aikaa eli toisin sanoen vuosisuunnittelun vaiheet tulee olla valmiina paljon ennen lukujärjestyssuunnittelua. Tarkemman ajoituksen määrä se, kuinka aikaisin lukujärjestykset halutaan opiskelijoiden nähtäville. Toisaalta vuosisuunnittelua ja alkutietojen keräys hankaloituu sitä mukaa mitä aiemmas sitä yritetään siirtää. Edelleen lukujärjestyssuunnittelussa tulee huomioida lukuvuoden aloitusta edeltävät kesälomat jolloin osa suunnittelijoista sekä opettajat (joilta lukujärjestyssuunnittelussa aina joudutaan kysymään tarkentavia kysymyksiä) ovat lomalla.

Miten pitkälle lukujärjestyksiä suunnitellaan

• Lukujärjestyksiä voidaan tehdä hyvin lyhyille aikajaksoille (viikko kerrallaan) tai
• periodi- lukukausi- ja jopa lukuvuosikohtaisesti.
• Lisäksi lukujärjestysmerkintöjä tehdään yksittäisinä ja toistuvina. Joissain koulutusohjelmissa tehdään ns. periodilukujärjestys, jossa opiskeljaryhmän lukujärjestys pysyy koko perioditason samana (ainakin lähestulkoon samana joka viikko). Toisissa koulutusohjelmissa puolestaanryhmälle tehdään joka viikolle eri lukujärjestys.

3. Suunnitteluprosessin vaiheet

Lukujärjestyssuunnittelu voidaan jakaa muutamaan karkeaan vaiheeseen

1. Alkutietojen keräys

2. Sijoittelu (ajoitukset)

3. Kommentoinnit / muutokset

4. Julkaisu

5. Ylläpito periodin aikana

3.1 Alkutietojen keräys

Lukujärjestyssuunnittelu lähtee liikkeelle lähtötiedoista, jotka toimivat rajoitteina suunnittelun sijoitusvaiheelle. Ajoitusrajoitteita tulee sekä organisatoriselta tasolta että toteutus-/ryhmä- sekä opettajakohtaisesti. Organisatoriset aikataulurajoitteet ovat koulun/klusterin/koulutsohjelman etukäteen asettamia päivämääriä, jolloin koulutusta ei pidetä, lisäksi tähän kategoriaan voidaan lukea myös pyhäpäivät. Lisäksi eri koulutusohjelmilla on tiettyjä päiviä, jotka on varattu esim. opettajien koulutuspäiviksi tms. Koulutusohjelmat jotka toimivat vuokralaisina toisen oppilaitoksen tiloissa (Metropolian musiikki ja pop/jazzmusiikki), käyvät joka kevät sopimusneuvottelun tilojen jaosta.  Tilaneuvottelussa sovitaan mitkä tilat Metropolialla on käytössään tiettyinä päivinä ja aikoina.

Muut ajoitusrajoitteet koskevat tiettyjä ryhmiä tai opettajia, mutta ne on otettava myös huomioon suunniteluvaiheessa ja nämä tiedot tulee pystyä syöttämään suunnittelutyökaluun ennen varsinaisen sijoittelun aloittamista.

3.1.1Yhteiset lähtötietovaatimukset lukujärjestyssuunnitteluun

Kalenterityyppisillä lähtötiedoilla tarkoitetaan tässä etukäteen määriteltyjä päivämääriä, joina opetusta ei järjestetä tain jolloin opetus on muulla tavalla rajoitettua. Muut lähtötiedot ovat aikamääreisesti epätarkkoja tai enemmän harkinnan varaisia. Lisäksi muihin lähtötietoihiin kuuluu tietoja, jotka vaikuttavat olennaisesti suunnittelutyöhön.

Kalenterityyppiset lähtötiedot

• Lukuvuoden (opetuksen) ajoitus, periodin ajoitus (pyhäpäivät sekä aattopäivät kuten vappuaatto)
• Käytettävissä olevat tilat ja ajat (tilaneuvottelut musiikkien ko:ien tilojen haltijan kanssa)
• Valmistumistiedot (kypsyysnäytteet sekä valmistumispäivät eli päivät jolloin tarvitaan tiettyjä tiloja.)
• Varatut ajat koulutusohjelmakohtaisesti / klusterikohtaisesti
• Harjoittelujaksot
• Tentti- ja kurssisuorituspäivät/viikot
• projekti- tms. viikot, jolloin rajoitetusti jotakin tiettyä opetusta
• Tapahtumat (mm. valintakoepäivät, MetroSport, konserttiviikot)
• opettajien työaikasuunnitelma (koskee sekä kalenterityyppisiä että opintoihin liittyviä)
• Opettajakohtaiset vapaajaksot, päivät yms (koskee sekä kalenterityyppisiä että opintoihin liittyviä)

Opintoihin/ryhmiin/opettajiin liittyvät

• Opinnäytetyöajoitukset
• Aikuiskoulutuksen opetuspäivät
• Opettajakoulutuksen opetuspäivät Haaga-Helia-ammattikorkeakoulussa
• Toteutusten edeltävyydet (jotain suoritettuna ennen seuraavaa)
• Koulutusohjelman ryhmätiedot (kaikki ryhmät, montako opiskelijaa/ryhmä)
• Opintojaksot ja niiden osat
• Tulevat (pakolliset) toteutukset, joille pitää tehdä lukujärjestys  (kuinka pitkälle asti nämä??, seuraava lukukausi?)
• Tulevat (vapaasti valittavat) toteutukset, joille pitää tehdä lukujärjestys  (kuinka pitkälle asti nämä??, seuraava lukukausi?)
• Toteutukset kullekin ryhmälle (edellisten yhdistelmä)
• Yksittäisiä toteutuksia koskevat tiedot:
  • Ajoitukset
  • Opettajat
  • Ryhmät
  • Yhteinen opetus toisen toteutuksen kanssa
  • Opettajan kirjaamat toiveet/tiedot toteutukselle, montako tuntia massaluentoa, montako labraa (ryhmäkoko?) ja millä periodeilla, rytmitykset, tilatoiveet
• Uusintatentit

Muut alkutiedot

• Luokkatilat

(Riikan lisäys 20.9.2010 tänne väliin liittyen tekniikan toimintatapaan:

1. Perustietoihin kuuluvat ryhmätiedot. Ryhmätietoon kirjataan ns. hallinnollinen Winhakoodi tai saapumisryhmäkoodi, mikäli ryhmää ei jaeta pienemmäksi. Painotan tätä siksi että tekniikassa opiskelijaryhmä on tärkein taso jolla suunnittelua tehdään.
2. Opettajatiedot kuuluvat perustietoihin. Niiden käsittely eri periodeilla on vaihtelee, joten rajoitukset tehdään periodikohtaisesti.
3. Luokkatilat on kolmas perustietoryhmä. Ne muodostavat vakiotiedon, jonka voi siirtää suunnittelukaudelta toiselle perustietona kun ne on kerran huolella tehty. Muutoksista käytävä keskustelua kiinteistöpalveluiden ja helpdeskin kanssa.)

3.1.2 Alkutietojen saatavuus

Alkutietojen kerätään eri lähteistä, alla kuvataan alkutietojen lähteet

Vuosikello

• Koko koulun tapahtumat
• Periodit

OPS-suunnittelu / vuosisuunnittelu

• Toteutukset, niiden alkamisajat/loppumisajat/periodiajoitus, opettajat, ryhmät
• Ryhmät
• Tekniikan keskitetyssä järjestemässä opintojakson tiedot haetaan Toisusta per ryhmä. Nykyinen Toisu tuottaa tiedon yleisellä tasolla, eli esimerkiksi intensiiviviikkojen toteuttamiseen liittyvä tieto on erittäin puutteelista. Toteutus tuottaa yleensä useamman opetustapahtuman, joten tietojen kokoamiseen lukujärjestyksen suunnittelujärjestelmässä liittyy paljon tiedon jalostamista ennen varsinaista sijoittelua. Onko vuosisuunnitteluvälineestä tarkoitus tehdä niin tarkalla tasolla tietoa tuottava järjestelmä, että tiedonsiirto aikatauluttavaan (lukujärjestys) järjestelmään on mahdollista? rv20.9.2010

Opettajan työaikasuunnitelma

• Vapaajaksot

Mistä tulee tenttipäivät, uusintatentit yms. Klusteri päättää yhteisistä tenttipäivistä.

3.2 Sijoittelu

Tähän voisitte kuvata sijoitteluprosessia ja perään sitten noita näkymiä ja muita järjestelmävaatimuksia... Nyt kuitenin alkuun pitäisi saada kuvattua tuon sijoittelun perusperiaattees

Sijoitteluvaihe voii olle hyvin erilainen riippuen koulutusalasta alla on kuvattu tiivistetysti muutama työryhmässä esille tullut sijoitteluprosessi sen mukaan kuka sijoittelun tekee.

3.2.1 Ketkä tekevät sijoittelun, suunnittelumallit

Keskitetty malli

Keskitetyssä mallissa sijoittelun tekee yksi tai vain muutama lukujärjestyssuunnittelija. Sijoittelu tehdään koulutusohjelmakohtaisesti. Tässä mallissa lukujärjestyssuunnittelija(t) kokoavat ensin koko koulutusohjelman tulevat toteutukset ja alkavat sijoitella niitä suoraan lukujärjestykseen. Tässä mallissa sijoittelu tehdään suoraan luokkatiloihin ja toteutuksille tehdään täydellinen sijoittelu. Täydellisellä sijoittelulla tarkoitetaan tässä sitä, että mahdolliset usean opettajan toteutukset on jaoteltu oikein, kuka opettaja opettaa minkäkin tunnin jne.

(Sijoittelu tehdään ryhmäkohtaisesti yksiköittäin. rv 20.9.2010)

Osittain keskitetty malli

Tässä mallissa lukujärjestyssuunnittelija(t) kokoavat koulutusohjelman toteutukset ja varaavat niille tilat. Useamman opettajan toteutuksilla opettajille jätetään keskenäisen sopimisen vara eli opettajat päättävät/sopivat lopulta mitkä tunnit kukakin pitää ja mahdollisesti voidaan sopia vielä joidenkin tuntien muuttamisesta esim. virtuaaliopetukseksi tms. Lukujärjestyssuunnittelija laatii ryhmäopetuksen lukujärjestyksen (kuullen kollegioiden toiveita), jota opettajat täydentävät lisäämällä lukujärjestykseensä oman henkilökohtaisen ja pienryhmäopetuksen (musiikki).

Hajautettu malli

Tässä mallissa ei ole varsinaisia lukujärjestyssuunnittelijoita vaan opettajat suunnittelevat itse (tai ryhmissä) opetuksen. Opettajat myös itse resursoivat sopivat tilat. Pop/jazzmusiikissa aineiden sijoittelun lukujärjestykseen aloittaa teoriaopettajien kollegio, seuraavaksi lukujärjestystä täydentää ensembleistä ja workshopeista vastaava kollegio jne. (tarkennuksia kiitos).

Yksilöopetukseen perustuva malli

Koulutusohjelmissa jossa on yksilöohjausta, suunnittelu aloitetaan koko (saapumis)ryhmää koskevan opetuksen sijoittelulla edeten kohti pienempiä opetusryhmiä.  Yksilöopetuksen sijoittelun lukujärjestykseen tekee opettaja yhteistyössä ohjattavan opiskelijan kanssa.  Lukujärjestysprosessi voi tässä tapauksessa olla osittain keskitetty (musiikki) tai hajautettu (pop/jazzmusiikki).

TÄHÄN KAIVATAAN ESIMERKKEJÄ KUKA TEKEE, MISSÄ JÄRJESTYKSESSÄ ja MITEN

Muita malleja????

3.2.2 Priorisointi / sijoittelujärjestys

Kertokaa minkälaisista lähtökohdista joudutaan lähteä sijoittelemaa, mitkä ovat niitä kriteereitä mikä tekee joistain opintojen sijoitteluista "vaikeampia"

• Harjoittelun ajankohta, tarkemmin harjoitteluviikot (terveysala)
• Erityisluokat käytettävissä ryhmälle vain tiettyinä päivinä. Esim 1a ryhmä voi käyttää harjoitusluokkia vain maanantai iltapäivisin.
• Tuntiopettajien pakolliset varaukset
• Luokkahuoneeseen sijoitettavien tuntien iso määrä.
• Usean ryhmän yhtäaikainen opetus
• Opettaja opettaa useassa yksikössä, jolloin pitää huomioida siirtymisiin varattava aika.
• Iltaryhmien sijoittelu ja siitä johtuva opettajien tuntien päiväsijoittelu kohtuulliseen alkamisaikaan.
• Usealle vuosikurssille yhtä aikaa suunnattu opetus: yhteisen ajan löytämisen vaikeus

3.3 Kommenttikierros / korjaukset

Tähän tekstiä kiitos, kuinka etenee

Varauksilla tulee olla eri statuksia, jotta suunnittelu voidaan erottaa julkaisusta. Suunnitteluvaiheessa statusksen arvo on alhainen (esim. 1) joka tarkoittaa että varaukset (lukujärjestykset) näkyvät vain suunnittelijoille. Kommentointikierrosta varten lukujärjestyssuunnittelija klikkaa toteutuksen/ryhmän/opettajan varaukset uudelle statukselle (esim. 2), joka tässä tarkoittaisi sitä että ne näkyvät koulutuspäälliköille sekä opettajille. Opettajalle annetaan deadline kommentointia varten (näistä voisi tulla opettjille jokin ilmoitus). Tässä vaiheessa opettaja ehdottaa mahdollisia korjauksia. Korjauksien jälkeen varaukset siirtyvät seuraavalle statukselle (esim. 3), joka tarkoittaa samaa kuin "valmis julkaistavaksi". Koska tämä vaihe etenee vaiheittain ja lukujärjestykset halutaan julkaista yleensä kaikki kerralla, tarvitaan vielä ainakin yksi status joka tarkoittaa julkaistua varausta. Tämä voitaisiin hoitaa massana eli kaikki merkinnät siirretään koulutusohjelman kohdalla kerralla statukseen 4, joka olisi "julkaistu".

Statuksilla pystytään siis hallistemaan sitä, kenellä on oikeus nähdä tietoja.

Kommentti Riikka 20.9.2010: myös koulutussuunnittelijat, tutor-opettajat. Erityisesti pitäisi painottaa prosessin aikataulun tärkeyttä, jotta voidaan huomioida useiden eri resurssien optimaalinen käyttö.

3.4 Julkaisu

Tähän tekstiä kiitos, kuinka etenee

Kun kommenttikierros on käyty ja deadline kommentoinnille on ohi, lukujärjestyksien status muutetaan "julkaistu" -tilaan jonkä jälkeen lukujärjestykset näkyvät opiskelijoille valitussa julkaisuvälineissä (verkkopalvelut tms.)

Julkaisun deadline voisi olla automaattinen tai suunnittelijan antama (toteutuskohtaisesti?). Suunnittelijalla olisi hyvä olla joku listanäkymä toteutuksien tilasta josta näkisi nopeasti mitkä toteutukset on vielä luonnostilassa (pystyisi lähettämään massana tai valikoiden kommentointipyynnön ja asettaa deadlinen) tai vastaavasti mitkä odottavat opettjajan/koulutupäällikön vahvistusta ja edelleen mitkä toteutukset on vahvistettu/julkaistu.Julkaisun deadline voisi olla automaattinen tai suunnittelijan antama (toteutuskohtaisesti?). Suunnittelijalla olisi hyvä olla joku listanäkymä toteutuksien tilasta josta näkisi nopeasti mitkä toteutukset on vielä luonnostilassa (pystyisi lähettämään massana tai valikoiden kommentointipyynnön ja asettaa deadlinen) tai vastaavasti mitkä odottavat opettjajan/koulutupäällikön vahvistusta ja edelleen mitkä toteutukset on vahvistettu/julkaistu.

3.5 Ylläpito periodin aikana

Kommentti Riikka 20.9.2010: Koulutuspäälliköllä vastuu opiskelijoiden lukkareista, joten isommat muutokset hyväksytettävä heillä. Muuten ylläpito periodin aikana pääosin vakiopettajien vastuulla esimerkiksi tilan vaihto tarvittaessa jotain erityisluokkaa videoiden katseluun yms. Tuntiopettajien muutokset koulutussuunnittelijoiden kautta. Päämääränä se ettei muutoksia tarvitse tehdä kuin pakollisissa tapauksissa.

4. Järjestelmältä vaadittavia toimintoja

4.1 Näkymät

Näkymät toimivat lukujärjestyssuunnittelijan perustyökaluina. Näkymillä koostetaan suunnittelijalle tietoa resurssien käytettävyydestä ja suunnittelija käyttää resurssinäkymiä suunnittelun toteuttamiseen (sijoitteluun). Näkymnien avulla suunnittelija saa kaikki suunnitteluun tarvittavat tiedot koostettuna ja jäsenneltynä

• Mitä pitää suunnitella (esim. lukujärjetykset tietyn kolutusohjelman ryhmille/toteutuksille)
• Mitä resursseja tiettyyn suunnittelun osaan vaaditaan (esim. toteutustiedot/ryhmätiedot yms)
• Suunnittelun seuranta, mitä on jo suunniteltu ja mitä on vielä suunnittelematta
• Muutoksien/korjauksien hallinta

4.1.1 Listanäkymät

Listanäkymillä saadaan paljon jäsenneltyä tietoa yhdelle näytölle.

Toteutukset (listanäkymä)

Lukujärjestyssuunnittelijan tulee saada ajoissa lista tulevan lukukauden toteutuksista sisältäen toteutukseen liittyvistä erityisehdoista (opettajat, opettajan rytmitys-/tilatoiveet, toteutuksen ajoitus, ryhmät, massatunnit + pienryhmä-/labraryhmätunnit jne). Toteutuksien listanäkymä sisältää kaikki kyseisen koulutusohjelman tulevat/meneillään olevat totetusukset, tässä näkymässä suunnittelijan tulee pystyä rajaamaan alkavien toteutusten ajanjakso eli halutessaan suunnittelija pystyy listaamaan vaikkapa meneillään oleva toteutukset tai elokuussa alkavat toteutukset. Listaa pitää pystyä myös sorttaamaan eri ehdoin: alku- tai loppupäivämäärä, opettaja, vuosikurssi, eri suuntautumisten opinnot, ops-jäsentely (esim. onko kyse teoria- tai pedagogiikkaopinnosta musiikissa). TÄHÄN NÄKYMÄÄN KAIVATAAN ESIMERKKIÄ.

Listanäkymä vastaa nykyisiä TOISUsta saatavia Excel-listoja. Listanäkymä pitää saada esim. koulutusohjelmakohtaisesti eli listataan kyseisen koulutusohjelman toteutukset (mahdollisin aikakriteerein). Toinen listaesimerkki on hakea toteutukset koulutusohjelman saapumis- tai hallinnollisen ryhmän mukaan tai opettajan nimellä. Toteutusta tai ryhmää klikkaamalla pitäisi päästä valitun objektin sijoittelunäkymään (lukujärjestysnäkymään).

Toteutuksien listanäkymä antaa suunnittelijalle kokonaiskuvan toteutuksista, opettajista tai ryhmistä, joille suunnittelija rakentaa lukujärjestystä.

!! Heikki pystytkö laittamaan jonkun screenshotin Untiksesta tuohon esimerkiksi -Mika !!

Kommenttia edelliseen (Heikki Visti):  En oikein tiedä minkä välineen näkymiä edellä tarkoitetaan.  Oletan nyt, että se on se väline, jota lukujärjestysten laatija käyttää, eli joka esimerkiksi allekirjoittaneelle tällä hetkellä on Untis.  Siinä työssä tärkein ja mielestäni melkein ainoa tarvittava listamuotoinen näkymä on näkymä opetusjaksoista.  Vastaa Untiksen Oppitunnit-näkymää.  Siinä pitäisi olla sarakkeet ainakin seuraaville asioille:  viikkotuntimäärä, opettaja(t), ryhmä(t), tila, toteutus, oppiaineen nimi, alkamispäivämäärä, päättymispäivämäärä, lisätietoa.  Joku muu keksii ehkä lisää. Kaikissa kohdissa ei välttämättä tarvitse mitään olla. Yksi rivi yhtä opetusjaksoa kohti.  Rivejä pitää voida vaivattomasti lisätä ja niillä olevia tietoja pitää voida suoraan muokata ja kopioida.  Listanäkymä pitää voida hakea ensisijaisesti ryhmätunnuksella ja opettajatunnuksella, lisäksi myös opintojakson tunnuksella (ehkä tässä hyödyllisempi kuin yksittäisen toteutuksen tunnus) ja miksei myös tilan tunnuksella.  Tästä listanäkymästä pitää suoraan voida laittaa tavaraa lukujärjestykseen.  Ihan suoraan hiirellä kalenteriin.  Ja pitää voida liikutella siellä paikasta toiseen. Ja nimenomaan kalenteriin, ei tilaan. Tilatietoa ei edes tarvitse siinä vaiheessa olla. Näitä opetusjaksoja esimerkiksi minulle tulee tuhansia. Jos kaikkia kalenterivarauksia varten pitää jotain kellonaikoja näpytellä, niin siinä nyt varmasti menee ikä ja terveys.

Kyllä tähän näkymään jonkinlaiset pohjatiedot voi tulla suoraan jostakin suunnitteluvälineestä.  Lukujärjestysten laatijan pitää niitä tietoja voida vaivattomasti muokata.  Ei kaikkea tietoa tarvitse tähän tunkea, kyllä esimerkiksi opetusjärjestelyjä koskevat tiedot voi olla kerrottu jossain muualla.  Olettakaamme esimerkiksi, että periodilla 3 on toteutus XXYYZZ/2000, johon on laitettu opettajat Kalle Karttakeppi ja Lasse Laskutikku ja johon on liitetty ryhmät Lu1 ja Lu2.  Tästä toteutuksesta voisi suunnitteluväline antaa kaksi riviä, joissa kummassakin on sama toteutus ja opintojakson nimi sekä ryhmät-kohdassa molemmat ryhmät Lu1,Lu2.  Toisella rivillä on opettaja Karttakeppi ja toisella opettaja Laskutikku.  Toteutus-kohdassa voi olla joku hipsukka, josta pääsee katsomaan toteutuksen tarkempia tietoja.  Siellä voi olla esimerkiksi kerrottu, että Kalle Karttakeppi pitää 4 viikkotuntia luentoja yhdessä kummallekin ryhmälle jossakin luokkahuoneessa ja Lasse Laskutikku 3 viikkotuntia labroja tilassa Lab1 kummallekin ryhmälle erikseen.  Lukujärjestysten laatijan pitää sitten voida täydentää ja muokata näitä tietoja vaivattomasti.

Minulle tulee tämän tapaisia ajatuksia mieleen omien tarpeitteni ja tähänastisten kokemusteni perusteella, joku muu voi keksiä jotain parempaa tai ihan toisenlaista, kun on erilaiset käytännöt.  Pitää kyllä miettiä ettei yritetä haukata liian suurta palaa, ei tuollaisen työvälineen rakentaminen ihan helppoa ole.  Ainakaan jos siitä halutaan myös käyttökelpoinen.

Kommentteja Riikka 20.9.2010. Eli tässä Heikin versiossa toteutuksen tarkempi tieto tulee lisätietona muusta järjestelmästä. Tällöin tieto pitää purkaa useammaksi tapahtumaksi, jolloin kyseinen tapahtuma muodostaa usean rivin aikataulutettuna kalenteriin. Esimerkiksi Talotekniikan orientoivien opintojen osalta tämä tarkoittaa 16 eri riviä periodilla 1. Toinen ongelma muodostuu intensiiviopetuksesta. Kolmanneksi pitää miettiä kenen vastuulla on tietojen täydennys sillä roolit voivat olla nyt kovin erilaiset. Pelkästään opettajien varaan tätä ei voida jättää tai tietoja ei synny ajoissa.

Mika 20.9 - Tämä näkymä ei ole vielä sijoittelunäkymä. Haluatte siis että voisitte tässä näkymässä täydentää vuosisuunnittelusta tulleita tietoja (jakaa toteutuskohtaisiin aliryhmiin jne?) Mitä nuo 16 riviä tarkoittaa, voitko tarkentaa miten ne eroavat toisistaan (jos kyseessä on yksi toteutus, miksi 16 riviä?)

Heikki 22.9: Vaan mikä näkymä? Yritän vielä selventää ajatuksiani lähettämällä Mikalle yhtäältä Toisusta (vihreästä) otetun Excel-tulosteen ryhmän K10A kaikista toteutuksista ja toisaalta Untiksesta otetun tulosteen ryhmän K10A kaikista oppitunneista , kumpikin koko lukuvuodelta 2010-2011.  En niitä saa tähän suoraan liitettyä, lähetän sähköpostin liitteenä, Mika voi tallentaa ne sopivaan paikkaan muidenkin tarkasteltaviksi.  Toisusta otettuun tulosteeseen tulee yksi rivi jokaista toteutukseen laitettua tehtävää kohti.  (Tästä seuraa myös se, että jos tehtävät on unohdettu laittaa, kuten joskus on käynyt, niin en näe tätä kautta koko toteutusta laisinkaan, siksi minun pitäisi päästä myös vuosisuunnittelun puolelle.)  Sarakkeita tässä on pilvin pimein enkä kaikkien sisältöä ymmärrä eikä kaikilla ole minulle mitään merkitystä.  Siellä on muun muassa sinänsä tärkeä sarake h/vko, jossa kuitenkin on ihan kummallisia lukuja joilla ei todellisen lukujärjestykseen tulevan viikkotuntimäärän kanssa ole mitään tekemistä.  Se ilmeisesti jakaa vuosisuunnittelusta tulevan lähiopetustuntimäärän periodi(e)n viikkojen määrällä.  Mutta kun esimerkiksi periodi 3 on 1.1. - 11.3. ja periodi 4 on 14.3. - 31.7. eikä kesä-heinäkuun viikoilla mitään opeteta, niin ei tuosta voikaan tulla oikeita tuntimääriä.  Sarakkeeseen Tiedoksi muille suunnittelijoille on laitettu opetusjärjestelyjä koskevia lisätietoja.  Tähän tietoja on laitettu kohtalaisesti, joihinkin niitä laitetaan yksityiskohtaisemmin, joihinkin ei juuri mitään.  Saan opettajilta myös erikseen sähköpostitse opetusjärjestelyjä ja opetusaikoja koskevia toiveita. Näiden pohjalta teen Untikseen oppituntitiedot.  Esimerkiksi toteutuksessa TM00AA03/2008 (Matematiikka 1) on vain yksi tehtävä ja Toisu näyttää siitä yhden rivin.  Opettajan toive oli, että varataan 6 tuntia/viikko.  Se toive tuli muuta kautta.  Lukujärjestysteknisesti osoittautui parhaaksi tehdä kolme kaksoistuntia. Ne näkyvät Untiksesta oppituntinumeroina 5015, 3020 ja 3024. Tässä ei siis ole mitään kellonaikoja eikä tarkkoja päivämääriä, ainoastaan opetusjakson alkamis- ja päättymispäivämäärät.  Kukin näistä kolmesta oppitunnista voidaan sijoittaa suoraan kalenteriin haluttuun kohtaan viikkoon.  Ja ilman että siinä edes on kaikkia tietoja, edes tilaa ei tarvitse olla merkitty.  Kalenterivaraus tulee kaikille viikoille alkamis- ja päättymispäivän välissä kaikille niille objekteille (tila, opettaja, ryhmä), joista tieto on olemassa.  Tämän kaltaista oppituntinäkymää minä perään, se on se millä lukujärjestysten laatija operoi.  Saa systeemi sallia senkin, että tiedot voivat tulla suunnitteluvälineestä tähän ihan yksityiskohtaisesti eikä tarvitse tehdä mitään muuta kuin laittaa tunteja kalenteriin.  En kyllä usko että se on edes teoriassa mahdollista.  Enhän edes minä voinut etukäteen tietää kannattiko tuo Matematiikka 1 jakaa kolmeksi kaksoistunniksi vaiko kahdeksi kolmoistunniksi.  Eikä sopivia luokkatiloja voi mitenkään etukäteen lopullisesti merkitä.

Mika 22.9 Jep, jos ymmärsin oikein niin tarvitaan suunnittelijalle oma muistilista mihin noita voi jaotella toteutuskohtaisesti. Lisäksi tarvitaan toteutuslistauksia yms.. Näiden lisäksi tarvitaan vielä tilavarauslistauksia (käytetään sitten kun varauksia on jo tehty) jossa pystyään tekemään muutoksia yksittäisiin toteutustapahtumiin tai moneen tapahtumaan kerralla.. Eli nuo ensimmäiset listaukset ovat informatiivisia listoja ja jälkimmäisessä voisi suoraan käsitellä myös tilavarauksia. Olenko yhtään oikeilla jäljillä?

Miten järjestelmä tuo tiettäväksi ketjun alkupäässä syntyneet muutokset sen jälkeen kun lukujärjestyksen laatija on vienyt tarkemmat tiedot järjestelmään? Nyt ongelmana on se että tietoa muutoksesta ei synny kun järjestelmässä ei ole logia tällaiselle. Tähän pitäisi saada jokin automaattinen huomautus ja kommentti miten tieto on muuttunut edelliseen vaiheeseen verraten.

Heikki 23.9: Minun nähdäkseni lukujärjestysten laatija tarvitsee juuri nuo kaksi listausta jotka edellä on mainittu.  Tai niitä vastaavat, ei niiden ulkonäöt juuri tuollaiset tarvitse olla.  Vuosisuunnittelun puolelta pitää tulla lista toteutuksista. Eli se mikä vastaa tuota edellä mainittua Toisusta saatavaa. Toteutukset pitää voida rajata tietylle aikavälille ja pitää voida hakea ryhmätunnuksella tiettyä ryhmää tai tiettyja ryhmiä koskevat, opettajatunnuksella tiettyä opettajaa tai tiettyjä opettajia koskevat, opintojakson koodin perusteella tai yksittäinen toteutus. Varmaan joissakin tapauksissa on syytä voida hakea myös tilan tunnuksella, mikäli opetus pitää olla tietyssä tilassa ja tila jo suunnitteluvaiheessa merkitään. Ja haku pitää voida tehdä niin vähillä hiiren klinksautuksilla kuin vain mahdollista.  Ja haki listan millä kriteerillä tahansa, niin se voi periaatteessa näyttää ihan samanlaiselta.  Tämän listan tietoja ei lukujärjestyssuunnittelija muuttele, sitä editoivat vain suunnittelijat, mahdollisesti myös opettajat omien toteutustensa osalta.  En osaa tarkasti sanoa mitä kaikkea tietoa tähän halutaan tunkea, kuitenkin sellaista mikä on järkeenkäypää, nykytoisun kaikista otsikoista minä en ainakaan ymmärrä mitään.  Esimerkiksi opettajien aikatoiveiden yms. sijaintipaikkaa voi miettiä.

Sitten on erikseen varsinainen lukujärjestystyökalu eli Untiksen vastine, jossa toteutukset puretaan yksittäisiksi opetustapahtumiksi.  Siellä näistä opetustapahtumista syntyy oma lista, joka vastaa tuota Untiksesta saatua, ja jonka tietoja pitää voida hakea samoilla edellä mainituilla kriteereillä.  Sitä lukujärjestyssuunnittelijan taas pitää voida muokata hyvin helposti ja vaivattomasti.  Pitää voida lisätä, poistaa ja kopioida rivejä ja muuttaa niiden tietoja kuten Excelissä ikään. Niitä pitää voida sijoittaa kalenteriin.  Lukujärjestys rakentuu periaatteessa aina tällaisista opetustapahtumista ihan riippumatta siitä tehdäänkö ne keskitetysti tai hajautetusti tai millä työkalulla tai missä yksikössä tahansa, se on kyllä ymmärtääkseni absoluuttinen fakta.  Tähän työkaluun voi olla suora tiedonsiirto suunnittelutyökalusta.  Se millä tarkkuudella sinne oppituntitietoja tulee, voi riippua siitä miten tarkasti tietoja suunnittelutyökaluun laitetaan.  Minimivaatimus on, että kun suunnittelutyökaluun tehdään toteutus, niin lukujärjestystyökaluun tulee tästä automaattisesti ainakin yksi rivi eli yksi oppituntitieto, joka sisältää toteutuksen tunnuksen, oppiaineen nimen, ryhmän tai ryhmät, joita opetus koskee ja opettajan, jos sellainen on tiedossa. Jos opettajia on useita, voi tulla rivi kutakin opettajaa kohti.  Voi tulla muitakin tietoja, esimerkiksi viikkotuntimäärä, opetusjakson alkamis- ja päättymispäivä (näiden pitää silloin olla todellisia eikä esimerksi periodien alkamis- ja päättymispäiviä), tila, tietoa ryhmäjaosta tai opetustavasta (esim. teoria/labra) jne, mitä tarpeelliseksi katsotaan.  Tätä riviä suunnittelijan tulee voida kopioida ja monistaa vapaasti eli jakaa niin moneksi opetustapahtumaksi kuin on tarpeen.  Saa kaikki tulla jo valmiiksi jaoteltuna niin että ei tarvitse muuta kuin laittaa kalenteriin.  En kyllä itse näe niin tärkeäksi sitä, että se pitäisi tulla näin valmiina. 

Mikan yllä olevaan kysymykseen "Miten järjestelmä tuo tiettäväksi ketjun alkupäässä syntyneet muutokset sen jälkeen kun lukujärjestyksen laatija on vienyt tarkemmat tiedot järjestelmään?" vastaisin, että onhan tässä lukujärjestystyökalussakin tietoja, jotka ovat suunnittelijan vastuulla ja joita lukujärjestysten tekijän ei tarvitse muuttaa.  Tällaisia ovat tietysti itse toteutuksen tunnus ja oppiaineen nimi, mutta myös toteutuksen opettajat, kaiketi myös joissain tapauksissa ajoitus ainakin periodin tarkkuudella. Tarkkaa ajoitusta tosin pitää voida muuttaa. Jos näitä tietoja muutetaan toteutuksessa, niin kyllä tiedonsiirto lukujärjestystyökaluun saa säilyä niin, että tiedot muuttuvat automaattisesti myös siellä. Nämä ovat mielestäni tärkeimmät oleellisesti lukujärjestyksiin vaikuttavat muutokset.  Otan esimerkin: Ryhmille Lu1 ja Lu2 on tehty aikaisemmassa kommentissa mainittu toteutus XXYYZZ / 2000, opettajina Lasse Laskutikku ja Kalle Karttakeppi, periodilla 3.  Minimissään tästä tulee suunnittelutyökaluun kaksi riviä, joista kumpikin sisältää toteutuksen tunnuksen ja oppiaineen nimen (sanokaamme Pontikankeiton perusteet). Toiseen riviin tulee opettaja Laskutikku ja toiseen Karttakeppi. Suotavaa kai olisi, että kumpaankin riviin tulee myös periodin 3 opetuksen alkamispäivämäärä ja päättymispäivämäärä, näiden tosin pitää olla muokattavissa.  Lukujärjestysten laatija tietää, että Kalle Karttakeppi pitää luentoja kummallekin ryhmälle 4 viikkotuntia, ja myös, että hän haluaa opettaa sen kahtena kaksoistuntina eri päivinä.  Siispä hän laittaa Karttakepille viikkotuntimääräksi 2 ja tekee kopion tästä rivistä.  Silloin on kaksi opetustapahtumaa valmiina sijoitettavksi kalenteriin. Opetustilan voi laittaa tai olla laittamatta tässä vaiheessa.  Se voi olla sama tila kummassakin tai sitten eri tila.  Lasse Laskutikun tiedetään pitävän 3 viikkotuntia labroja kummallekin ryhmälle erikseen labrassa Lab1.  Lukujärjestysten laatija siis laittaa Laskutikulle viikkotuntimääräksi 3, tekee kopion tästä rivistä ja muuttaa toiseen ryhmän Lu1 ja toiseen ryhmän Lu2 sekä laittaa tilaksi Lab1.  Silloin on tämän toteutuksen kaikki opetustapahtumat valmiina kalenteriin sijoitettavaksi.  Ei minulla ole mitään sitä vastaan, että tiedot voivat tulla suunnitteluvälineestä jo valmiiksi näin yksityiskohtaisesti jaoteltuina. Mutta kuinka ollakaan, koulutuspäällikkö ykskaks päättää, että koko opintojakso siirretään periodille 4 ja labroja tuleekin Lasse Laskutikun asemesta pitämään Matti Vanhanen.  Hän siis muuttaa toteutuksessa ajoituksen periodille 4 ja vaihtaa Lasse Laskutikun Matti Vanhaseksi.  Tiedonsiirto toimii niin, että kaikissa kyseisen toteutuksen opetustapahtumissa ajoitus vaihtuu periodin 4 alkamis- ja päättymispäiviksi ja Lasse Laskutikku vaihtuu Matti Vanhaseksi. Jos muutos tehdään niin myöhään, että tunteja on jo ehditty sijoitella kalenteriin, niin tässä tapauksessa ne kai poistuvat automaattisesti sieltä.  Jos ajoitus säilyy periodilla 3 ja vain opettaja vaihtuu, niin kalenteriin sijoitetut tunnit säilyvät, vain opettaja muuttuu. Jos opetus silloin menee päällekkäin Matti Vanhasen muun jo kalenteriin sijoitetun opetuksen kanssa, olisi suotavaa, että myös muutoksen tekijälle välittyy varoitus, että muutokset enää tässä vaiheessa noin vain käy.  Voi toteutuksessa tietysti muutua muutkin tiedot, esimerkiksi ryhmiä voidaan poistaa tai lisätä.  En tiedä miten paljon pitää automaattisesti siirtyä lukujärjestyssysteemiin.  Kyllä suunnittelijoillakin pitäisi olla velvollisuus informoida ainakin kovin myöhään tehtävistä muutoksista, ei kaikkea automaattikseksi kuitenkaan saada.

Tuo on yksi tapa mikä minulle tulee mieleen, voi olla että homman saa muullakin tavalla toimimaan.  Minä tietysti olen jo lähes 10 vuotta tottunut Untiksen käyttöön ja minun ajattelumallini perustuu ainakin osaksi siihen miten homma siellä toimii.  Onhan sitä pitkään kehitetty ja mietitty tarpeita nimenomaan lukujärjestysten laadinnan kannalta.  Ei siellä tehtyjä ratkaisuja missään nimessä väheksyä kannata, pikemminkin niistä pitäisi ottaa oppia.  Jos joku arvelee keksivänsä parempaa ruutia kuin on jo keksitty, niin voihan sitä yrittää.  Kelvotonta työkalua en kyllä hyväksy, jos koen tästä tulevan sellaisen ja minut velvoitetaan sitä käyttämään, tulen keskittymään ainoastaan siihen, miten pääsen koko hommasta eroon.

On kyllä sitten vielä kolmaskin työkalu eli se paikka missä lukujärjestykset lopullisesti julkaistaan.  Siis se mikä tällä hetkellä on tilanvarausjärjestelmä. Ei se ihan sellaisenaan voi olla edellä mainittu lukujärjestystyökalu, ainakaan silloin kun lukujärjestykset tehdään keskitetysti.  Sehän elää työskenneltäessä koko ajan, ei sitä voi silloin julkisena pitää.  Kyllä se ehkä suunnilleen yksi ja sama järjestelmä voi olla, mutta lukujärjestyssuunnittelijalla pitää olla aivan erityisokeudet siellä työskentelyyn.  Hänen pitäisi sen kautta nähdä kaikki julkaisujärjestelmään tehdyt varaukset ja työskennellä siellä kenenkään näkemättä, tehdä ja muutella kalenterivarauksia mielin määrin ja sitten sopivalla hetkellä julkistaa muutokset.  En tiedä miten tuo pystytään toteuttamaan, voi olla todella suuri haaste.

Mika 5.10. Tuon pitäisi hoitua statuksilla eli esim. opettaja ei näe varauksia joiden status on esim 1 joka voisi tarkoittaa samaa kuin "luonnos" tms.. Jos joku keksii yleispätevän säännön milloin joku muu kuin suunnittelija saa päästä muokkaamaan/lisäämään/säätämään merkintöjä niin tänne vaan ehdotusta. Tulevassakin järjestelmässä niin suunnitellut kuin julkaistutkin varaukset on hyvä tallentaa yhteen paikkaan ja työkaluissa/julkaisujärjestelmässä yms. kontrolloidaan noiden statuksian ja muiden sääntöjen avulla sitä kuka niitä pääsee katsomaan/muokkaamaan. Säännöilllä tarkoitan esim. päivämääräsääntöjä eli päivän X jälkeen voidaan olettaa että suunnittelu on tehty ja muillakin on oikeus mennä muuttamaan/tekemään varauksia vaikkapa toimipisteessä Y.  Näissä tulee tosin se ongelma että kuka ne päivämäärät milloinkin määrittää (ja muistaako/osaako määrittää kaikissa toimipisteissä)...

Lukujärjestykset (listanäkymä)

Tässä näkymässä listataan tehdyt resurssoinnit listamuodossa. Resurssoinnin (listauksen) perusteena voi olla:

• Opettaja
• Tila
• Toteutus
• Ryhmä

Näkymässä tulee näkyä sarakkeina ainakin

• Alku- ja loppupäivämäärä
• Aika
• Tila (myös jos tilaa ei ole vielä resurssoitu)
• Opettaja(t)
• Käytettävissä olevat tuntiresurssit (lähiopetus)
• Ryhmä(t)
• Toteutuskoodi
• Toteutuksen nimi (sillä kielellä millä toteutus pidetään)
• Varauksen lisätieto opiskelijalle
• Suunnittelija (joka resurssoinut varauksen)
• Tallennusaika

Listaa pitää pystyä sorttaamaan em. ehtojen avulla. Alla karkea esimerkki

Näillä näkymillä voidaan helposti listata esim. yhden toteutuksen varaukset tai vaikkapa tilan varaukset. Listalta on pästävä muuttamaan varauksen tietoja, esimerkissä on monivalintatyyppinen vaihtoehto eli voidaan klikata X määrä toteutuksia muutettavaksi. Tällä tavalla voidaan muuttaa usean varauksen tietoja nopeasti (esim. tilan vaihto tms.). Varsinainen muutosnäkymä riippuu siitä mitä tietoja ollaan muuttamassa eli esim. jos em. varauksille halutaan tila-, päivämäärä- tai kellonaikamuutos niin se voisi olla kalenterinäkymänä tai vaikkapa taulukkotyyppisenä näkymänä.

4.2 Aikaan sidotut (resurssi) näkymät

Aikaan sidotuilla näymillä tarkoitetaan tässä yhteydessä eri resurssien näkymiä. Näkymät voivat olla esimerkiksi kalenterinäkymiä tai taulukkomuotoisia GANTT-näkymiä. Suunnittelija hyödyntää aikaan sidottuja näkymiä sijoitellessaan uusia varauksia resursseile. Lukujärjestyssuunnittelu on tietyllä tavalla resurssien varaamista ja tietyt resurssit kytketään yhteen suunnittelussa esim. ryhmä on resurssi (se on varattu / ei varattu tiettynä aikana), tila on toinen resurssi,  toteutus kolmas resurssi ja opettaja neljäs -> nämä kaikki kytketään yhteen tiettynä aikana josta syntyy lukujärjestystieto tiettyyn tilaan johon on silloin kytketty ryhmä,tila,toteutus ja opettaja.

Resursseja ovat mm.

• Tila
• Opettajat
• Ryhmä
• Toteutus
• (Opiskelija) tietyissä tapauksessa vaihtoehtona ryhmälle
• Opintojaksolle resurssoidut lähiopetustunnit

Tässä dokumentissa aikaan sidottuja näkymiä kutsutaan myös sijoittelunäkymiksi. Sijoittelunäkymien avulla resursseja sidotaan johonkin aikaan ja mahdollisesti paikkaan (paikkatieto voi olla myös tyhjä). Resursseja pitää pystyä varaamaan mm. alkutietoja varten samoin kuin sellaisia toteutuksia varten, joiden paikkaa ei tiedetä. Alkutietoja varten resursseja pitää pystyä varaamaan mm.

• yleisellä tasolla (esim. periodit, lomat)
• koulutusohjelmatasolla (koulutusohjleman opettajat, koulutusohjleman ryhmät),
  • resurssivaraus voi koskea esimerkiksi vain opettajia, listaa pitää pystyä tarkentamaan
  • resurssivaraus voi koskea vain esim. 4. vuoden ryhmiä, listaa pitää pystyä tarkentamaan

Nämä seikat huomioon ottaen olisi hyvä jos suunnittelija voisi luoda omia "tapahtumia" tai suosikkilistoja sidottavista henkilö/ryhmäresursseista esim. viimeisen vuoden opiskelijaryhmät tai talotekniikan opettajat. Listojen tekemistä varten erilaiset hakutoiminnot olisi hyvä olla olemassa.

4.2.1 Kalenterinäkymät

Kalenterinäkymillä visualisoidaan vapaiden ja varattujen aikojen yhdistelmiä kalenterimuodossa (esim. viikkokalenteri). Yhdistelmällä tarkoitetaan sitä, että samassa kalenterinäkymässä voi olla useita aikaan sidottuja resursseja, joita voidaan näyttää yhdessä näkymässä päällekäin esim. Rymän näkymä, toteutuksen näkymä, opettajan näkymä ja tietyn tilan näkymä.

Kommentti Riikka 20.9.2010: Tällainen näkymä on vaikea hahmoittaa kun ruudulla on paljon tavaraa eli jos ryhmiä on useita, johon tapahtuma kytkeytyy niin riittääkö tällainen näyttö? Periaatteessa tämä tarkoittaa samaa kuin Untiksen sijoittelunäkymä, mutta siinä näytössä sijoitettava toteutus kertoo sopivuudesta koko sijoitettavalle ajankohdalle. Jos tässä on vielä tarjontakori esillä, josta pitäisi nähdä mahdutettavat toteutukset niin riittäkö visuaalinen näkymä ruudulle? Näkymään pitää pystyä tuottamaan aikataulu ma-la kello 8-21. 
Esimerkki kalenterinäkymästä.
Ylläolevassa kalenterinäkymässä ollaan tekemässä varausta toteutukselle. Kalenterinäkymään on kytketty samaan näkymään taustalle ryhmä,opettajan sekä tilan kalenteri -> suunnittelija näkee heti missä kohdin kaikilla resursseilla on vapaata ja pystyy sijoittamaan varauksen tyhjään tilaan. Järkevää olisi näyttää "taustaresurssit" kuten valitun tilan varaukset taustalla ja korostaa nyt tehtävää varausta - tässä tapauksessa siis oletetaan että ollaan tekemässä varausta toteutukselle, johon liittyy ryhmä ja opettaja (nämä kuuluvat automaattisesti toteutukseen). Toteutuksella voi olla varauksia myös muissa luokkahuoneissa eli ne näytetään edelleen taustalla. Aktiivisena näkyy toteutus/aktiivinen tila -yhdistelmä. Käyttäjä pystyy vaihtamaan tilaa "lennosta" eli selailemaan missä tilassa olisi vielä vapaata sellaiseen aikaan kun myös ryhmällä/opettajalla on tilaa kalenterissa.

Varaukset saattavat olla toisiinsa liittyviä eli esimerkiksi toistuva varaus maanantaisin klo 10-12 viikoille 1,3,5,7. Eli toistuvuudet pitää pystyä tallentamaan varauksen yhteydessä. Vastaavasti kun tällaista varausta mennään muuttamaan niin järjestelmän pitäisi kysyä käyttäjältä haluaako hän muuttaa vain kyseistä instanssia vai kaikkia em. varauksia.

4.2.2 Taulukkonäkymät (resursseista)

Taulukkonäkymillä tarkoitetaan näkymää, jossa X-akselilla on aikajana ja Y-akselilla listana eri resurssien varauksia aikajanalla. Tämän näkymän avulla voidaan helposti visualisoida useamman resurssin varaustilannetta yhtäaikaisesti (enemmän kuin kalenterinäkymässä).

Yllä esimerkinomainen taulukkonäkymä. Valittuna on toteutus XXYYZZ/1234 ja sen alla automaattisesti listatut ko. toteutukseen liitetyt resurssit "Opettaja1" sekä Ryhmä 1 ja Ryhmä 2. Lisäksi käyttäjä on valinnut neljä tilaa listaan, joita hän haluaisi käyttää toteutuksen tilavarauksiin. Punaisella on merkitty tämän toteutukset varaukset. Vihreällä näkyy "vapaat ajat". Käyttäjä pystyisi suoraan siirtymään tilavaraukseen klikkaamalla esim tiistan klo 11.30 "Tila 2" -kohdasta ja tehdä varauksen vaikka klo 14 asti. Kuvasta huomataan että toteutukselle on tehty varauksia näihin tiloihin ma,to ja pe (punaiset).

Haasteena taulukkonäkymän toteutuksessa on se, että siinä pitäisi näkyä koko viikon varaukset eri resursseille ja tästä johtuen näkymästä tulee väkisinkin melko leveä. Käyttäjän pitää pystyä asettamaan rajauksia viikonpäiville, jotta näkymä ei laajene liikaa esim. näytä yhdeltä päivältä vain klo 8-16. Lisäksi käyttäjän pitää pystyä lisäämään vapaasti eri resursseja näkymään. Oletuksena kuitenkin voisi olla esimerkiksi toteutuksen taulukkonäkymä jossa toteutukseen sidotut resurssit tulevat automaattisesti listaan (Ryhmät, opettajat totetusuksella) ja tilat, joita toteutus käyttää. Tästä näkymästä pitää pystyä suoraan tekemään varauksia (valittu toteutus -> yksi listatuista tiloista, jonka käyttäjä valitsee).

4.3 Viestimet

Suunnittelujärjestelmään halutaan sisäinen viestitysominaisuus, jolla esimerkiksi lukujärjestyssuunnittelija voi lähettää järjestelmän sisältä viestejä suoraan esim. opettajalle tai koulutussuunnittelijalle. Tätä tarvitaan mm. tilanteissa joissa halutaan tarkennuksia tuntien jaksottamiseen tai muutoin tietojen tarkentamiseen. Vastaavasti viestitys voisi toimia toisinpäin eli opettaja voi viestittää toiveitaan suunnittelijalle (esim. muutoksista toteutukseen tms.). Avoimet viestit tulee olla selkeästi näkyvillä käyttäjälle esim. heti järjestelmään kirjauduttaessa.

5. Opetustapahtumien tallentamiseen liittyviä asioita

Tässä yhteydessä opetustapahtumalla tarkoitetaan yksittäistä opetustapahtumaa kuten yhden luentotunnin tai harjoitustunnin pitämistä.

5.1 Opetustapahtuman sitominen

• Opetustapahtuma pitää pystyä sitomaan useampaan
  • opettajaan / muuhun henkilöön
  • toteutukseen, eli yhteen opetustapahtumaan voi sisältyä useampi toteutus
  • tilaan, eli voi olla esim. väliverholla eritelty tila joka tilakoodituksen mukaan esitetään kahtena tilana, mutta joskus tila yhdistetään yhdeksi isommaksi tilaksi
• Opetustapahtuma pitää pystyä tekemään ulkopuoliseen tilaan tai paikkaan
• Opetustapahtuma pitää pystyä sitomaan toisiinsa esim. toistuvuuden perusteella, joten jälkeenpäin muutoksia pystytään kohdistamaan suoraan toistuviin opetustapahtumiin
• Opetustapahtumat ei aina ole sidottavissa edes ulkopuoliseen tilaan esim. harjoittelujaksot jne. kuitenkinkin niitä pitää pystyä merkitsemään ryhmien/opettajien kalenteriin koska ne ovat samalla tavalla aikaa rajoittavia tekijöitä kuin normaalit opetustapahtumat.

5.2 Käyttötapauksia opetustapahtuman tallentamisesta

• Yleensä opetustapahtuma kohdistuu opintojaksototeutukseen, mutta ei aina. Tästä esimerkkinä esimerkiksi opettajapalaverit, jotka sitovat opettajat (ei voida heillä merkitä opetusta samaan aikaan).
• Yksittäinen opetustapahtuma toteutukselle - käyttäjä hakee valikoiden tai hakutoiminnon kautta koulutusohjelman -> ryhmän -> ryhmän toteutukset -> valitsee yhden toteutuksen (sisältään toteutuksen opettajat, toteutuksen ryhmät ja pienryhmät) -> valitsee tietyn tilan -> valitsee kalenterinäkymästä em. resursseille vapaan ajan ja merkitsee sen kalenteriin.
• Edellä mainittu tapaus voitaisiin tehdä myös niin että valitaan toteutus samalla tavalla kuin edellisessä, mutta ei vielä valita tilaa vaan klikataan kalenterista opettajille ja ryhmille sopiva tyhjä aika ja etsitään sille sopiva tila eli merkitään esim to 1.1 klo 8-10 ja sen jälkeen "etsi tyhjä tila", jossa kriteereinä voisi olla toimipiste sekä tilan tyyppi esim. ATK-luokka ja lisäksi voisi olla minimipaikkamäärä minkä toteutus vaatisi.
• Toistuva varaus: sama kuin edelle, mutta valitaan päivämääräväli esim. 1.1 - 1.3 ja klikataan tuo to klo 8-10 niin varaus tehdään tässä tapauksessa kaikille torstaille klo 8-10 päivämäärävälillä 1.1 - 1.3.
• Toistuva varaus joka toinen viikko. Voisi mennä samoin kuin edellisessä mutta edellä mainitulla systeemillä voisi järjestelmä antaa vielä varmistuksen että tehdään varaukset to 1.1, to 8.1, to 15.1 jne ja käyttäjä voisi vielä rastia pois osan varauksista esimerkiksi joka toisen.
• Järjestelmän pitäisi ilmoittaa selkeästi aina jos varauksia ollaan tekemässä esimerkiksi pyhäpäiville, käyttäjän pitää tuolloin valita haluaako todella tehdä varauksen pyhäpäivälle (oletuksena ei tehdä).