HUOM!! TÄMÄ ON edellinen väliraportti, jonkä päälle juuri nyt tammikuussa 2011 kirjoitetaan 2/2010 väliraportti!! Jos teet muutoksia, korosta uusi teksti punaisella! (Yst. LM Hero 04.01.2011)
Väliraportissa kysytyt asiat
Projektin perustiedot
- Raportointikausi, projektin perustiedot, projektin toteuttajan tiedot, lomakkeen täyttäjän tiedot (valmiina)
- Projektin lähtökohta, kohderyhmä ja tavoitteet
Tuottaja 2020 -kehityshanke
Minkälainen on tapahtumatuottajan tuotantoverkosto vuonna 2020? Minkälaisia haasteita tuottaja kohtaa tulevaisuudessa? Minkälaista koulutusta tulevaisuuden tuottaja tarvitsee?
Tuottaja 2020 -kehityshankkeessa ennakoidaan tapahtumatuotantoklusterin tilaa vuonna 2020 tuottajan tulevaisuuden osaamishaasteiden tunnistamiseksi. Näkökulmina hankkeessa korostuvat sekä tuottajien näkemykset että tuottajia ympäröivän tapahtumatuotantoklusterin toimijakunnan näkemykset. Tutkimusprosessi tähtää kotimaisen AMK ja ylempi AMK -tasoisen kulttuurituottaja -koulutuksen kehittämiseen paikantamalla tulevaisuuden osaamistarpeita ja erilaisia osaajaprofiileja.
Projektin toteuttaa Metropolia ammattikorkeakoulu. Kumppaneina toimivat kulttuurituotannon koulutusohjelmat Humanistisesta ammattikorkeakoulusta (Humak), Yrkeshögskolan Noviasta ja Mikkelin ammattikorkeakoulusta sekä Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö Cupore. Lisäksi työelämää edustavana kumppanina toimii Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö Taku ry ja tiedottamiskumppanina Aalto-yliopiston hallinnoima Luova Suomi -hanke. Tuottaja 2020 on Euroopan sosiaalirahaston (ESR) osarahoittama valtakunnallinen hanke Opetushallituksen hallinnoiman Manner-Suomen ESR-ohjelman työmarkkinoiden toimintaa edistävien hankkeiden toimintalinjalla. Euroopan sosiaalirahastosta tuetaan muun muassa työelämän tarpeisiin vastaavan koulutuksen järjestämistä sekä opintojen jälkeen työelämään siirtymisen vauhdittamista. Tuen avulla suomalainen koulutusjärjestelmä voi vastata entistä paremmin työelämän tarpeisiin ja työvoiman kysyntään.
Tuottaja 2020 kohderyhmät \
- Ammattikorkeakoulujen kulttuurituotannon koulutusohjelmien kehitystyöstä vastaavat: koulutuspäälliköt, yliopettajat, lehtorit, hallintohenkilöstö jne.
- Alan opiskelijat
- Muu Arts management -sektorin kotimainen koulutus
- Tapahtumatuotantoklusterin toimijat
Välilliset kohderyhmät \
- Kulttuurialan ammattikorkeakoulutasoinen koulutus, etenkin estraditaiteet
- Luovan sektorin toimijakunta: kulttuurisisällön tekijät ja tapahtumatuotantojen toteuttamiseen osallistuvat
- alihankintaverkostot
- Tapahtumatuotantoklusterin keskeiset yhteistyöalat (mm. matkailu, IT, sosiaali- ja terveysala, media)
Tavoitteet
Selvityksen tehtävä on tarjota tuottajakoulutusta järjestäville tahoille tutkittua tietoa luovien alojen ammattikuvien muutoksista ja niistä aiheutuvista laadullisista ja määrällisistä tapahtumasektorilla toimiviin tuottajiin kohdistuvista osaamistarpeiden muutoksista. Tuotettava tieto tukee arts management- ja tuottaja-sektorien korkeakoulutasoisen koulutuksen kehittämistä ja profiloitumista Suomessa.
Projektin toteutuksen ja yhteistyön onnistuneisuus
|
Osallistujien ja yritysten/organisaatioiden valinta. Projektin toteutus ja eri tahojen yhteistyö projektissa. Työn- ja vastuunjako yhteistyökumppaneiden kesken. |
Metropolia Ammattikorkeakoululla on vastuullaan projektin hallinnointi ja johtaminen ja vetovastuu projektin viestinnästä ja arvioinnista. Lisäksi Metropolia koordinoi tutkimusprosessia ja toimii tutkimuksen johtajana. Projekti toteutetaan prosessina, jossa Metropolia kantaa päävastuun, mutta valtakunnallisen vaikuttavuuden ja koko kulttuurituottannon alan koulutuksen sitoutumisen varmistamiseksi sovittiin jo hakuvaiheessa laajasta ammattikorkeakoulujen ja alan keskeisen tutkimusorganisaatio Cuporen välillä. Hankkeessa toteutettiin ensimmäinen sisäinen arviointi keväällä 2010. Arviointi suoritettiin nimettömällä kyselyllä tutkijaklubin jäsenille sekä Focus Group haastattelulla kyselyn jälkeen. Arvioinnin koonti suoritettiin kolmen ulkopuolisen arvioijan toimesta. Arvioinnin tulokset julkistettiin wikissä. Tiivistetysti hankkeen voidaan todeta toistaiseksi onnistuneet erittäin hyvin, ja voidaan todeta sen päässeen sille asetettuihin tavoitteisiin organisoitumisen, tiedottamisen ja tutkimusprosessin käynnistämisen osalta.
Kumppanuudet jakautuvat useille tasoille.
- Ohjausryhmäkumppanit ovat hankkeen kannalta strategisesti keskeisiä vaikuttajatahoja ja sidosryhmiä. Heidän näkemyksensä hankkeen tavoitteiden asettamisesta ja toimenpiteistä on ensiarvoisen tärkeitä hankkeen sisällöllisen kehittämisen näkökulmasta. Samalla on erittäin tärkeää, että kyseiset tahot sitoutuvat kulttuurituotannon alan kehittämiseen ja levittävät tietoisuutta hankkeesta omaan organisaatioonsa ja sen sidosryhmiin. Ohjausryhmä asetettiin marraskuun kokouksen yhteydessä.
- Tiedonlevittämisen varmistamiseksi hankkeessa on tiivis kumppanuus TKK:n / Aalto yliopiston hallinnoiman Luova Suomi -hankkeen kanssa, joka kokoaa kulttuurialan toimijoita yhteen ja hoitaa keskitettyä alan tiedottamista. Luovan Suomen kanssa suunniteltiin ja toteutettiin tiedottamista keväällä 2010.
- Tutkimusyhteistyö perustuu Metropolian, Novian, Mikkelin amk:n, HUMAKin ja Cuporen tutkijoiden yhteiseen työskentelyyn. He muodostavat ennakointiprosessin operationaalisen toimijajoukon, joka kerää aineistoa ja analysoi sitä. Tutkimusprosessin toiminnasta ja koordinoinnista vastaa Metropolian nimeämä tutkimusjohtaja. Lisäksi ryhmää seuraa läheltä alan työelämää edustavan ammattijärjestön edustaja
Työhön käytettävistä resursseista ja vastuista on sovittu kunkin tutkimusyhteistyöhön sitoutuneen kumppanin kanssa kirjallisissa sopimuksissa. Ennakointiprosessi etenee syklisesti ja työn- ja vastuunjakoa pohditaan tutkimusosioittain mikäli joku ohjausryhmän tai tutkijaryhmän jäsen sitä ehdottaa.
Julkisuus ja tiedottaminen - projektin mahdollinen internet-osoite
|
Ongelmat projektin toteutuksessa (esim. lähtökohdan tai kohderyhmän valinnan suhteen). Toimenpiteet projektin etenemisen parantamiseksi. |
Tuottaja2020 on julkinen projekti, josta on kenen tahansa helppo saada tietoa. Projektin Internet -osoite on tuottaja2020.metropolia.fi. Tätä osoitetta markkinoidaan mm. esitteellä ja miniflyerilla. Tämän lisäksi projektia hallinnoidaan julkisessa wikissä: wiki.metropolia.fi/display/tuottaja2020, josta on linkki Internet sivulle. Projektilla on Facebook ryhmä: Tuottaja2020, jonka faneiksi toivotaan ammattituottajia, kulttuurituotannon opiskelijoita eri ammattikorkeakouluista sekä hankkeen sidosryhmien edustajia. Ryhmän tavoitteena on saattaa kulttuurituotannon tulevaisuudesta kiinnostuneita keskustelemaan keskenään sekä keräämään heikkoja signaaleja kulttuurialalta. Wikin lisäksi hankkeen www-sivulle lisättiin keväällä 2010 uutiskirjeen tilaamiseen tarkoitettu funktio. Tarkoituksena on kerätä mahdollisimman paljon kiinnostuneiden sähköpostiosoitteita, ja aloittaa uutiskirjeen lähettäminen syksyllä 2010, kun ensimmäinen raportti saadaan julkaistuksi. WWW-sivuilla on julkaistu uutisia, joissa kerrotaan hankkeen etenemisestä.
Kulttuurituotannon alan ammattilehdessä (TAKU) julkaistiin hankkeen tutkimuspäällikön Katri Halosen artikkeli tammikuussa 2010: "Kurkista tapahtumatuotannon tulevaisuuteen!", jossa Tuottaja2020 sai paljon huomiota tuottaja-ammattilaisten keskuudessa. Lehti: http://issuu.com/taku.ry/docs/taku1-2010
Tuottaja2020 julisteet painatettiin ja levitettiin maaliskuussa 2010 oppilaitoksiin sekä Cuporeen. Lisäksi painatettiin ja levitettiin hankkeen miniflyeria, joka on käyntikortin tapainen ja markkinoi hankkeen www-sivustoa.
Tuottaja2020 -hankkeesta on julkaistu tietoa 1.1.2010-30.6.2010 seuraavissa medioissa:
http://www.teatteri.org/info/tinfotiedote34_09.html
http://www.cupore.fi/tuottaja2020.php
http://www.luovasuomi.fi/index.php/tietoa/uutiset/263-tuottaja2020
http://www.metropolia.fi/tutkimus-ja-kehitystoiminta/hankkeet/tuottaja-2020/
http://www.mamk.fi/ulkoiset/hanke/index.cfm?action=1&Hanke_ID=168
http://www.kulttuurivienti.fi/uutiset.php?aid=15394
http://www.humak.fi/humak_ja_kampukset/kampukset_ja_rehtorin_toimisto/joutsenon-kampus.html
http://issuu.com/taku.ry/docs/taku1-2010
Ongelmat ja suositukset
|
Ongelmat projektin toteutuksessa (esim. lähtökohdan tai kohderyhmän valinnan suhteen). Toimenpiteet projektin etenemisen parantamiseksi. |
Tapahtumatuotannon kenttä on erittäin laaja ja voimakkaasti muihin toimialoihin kiinnittynyt. Hankehakemuksessa oli kiinnitytty klusteri-käsitteeseen, joka oli kuitenkin osalla tutkijaryhmäläisistä erittäin vieras tutkimukonsepti. Syksyn aikana kului aiottua enemmän aikaa yhteisen perustan haarukoimiseen. Esimme yhteistä kieltä käsitteiden klusteri, verkosto, toimiala ja toimijaryhmä kautta. Lopulta päädyimme Tapahtumatuotannon ekosysteemiin (Hautamäki), jonka pohjalta työskentelymme alkoi jäsentyä yhteisemmäksi prosessiksi. Casejen valinta ja niistä nouseet seuraavat askeleet nousivat varsin luontevasti keskustelujen myötä. Tällä hetkellä ekosysteeminäkemyksen kautta yhteinen lähtökohta tuntuu löytyneen ja tutkimusprosessin eri vaiheista on päästy hyvään yhteisymmärrykseen keskustelujen kautta.
Projektin toinen ongelma on ollut Seinäjoen ammattikorkeakoulun kulttuurituotannon koulutusohjelman jättäytyminen ohjausryhmään. Jotta tutkijaryhmässä olisi kaikki Suomessa kulttuurituotannon koulutusta järjestävät tahot mukana, tulisi Seinäjoen edustaja saada mukaan prosessiin. Kyseisestä ammattikorkeakoulusta on löytynyt innostunut tutkijaryhmämme potentiaalinen jäsen. Parhaillaan selvitellään millaisella tämän hankkeen ulkopuolisella rahoituksella hänen osallistumisensa työskentelyymme saataisiin varmistettua.
Projekti käyttää laajasti wikiä toiminnassaan. Tutkijaryhmä koordinoi työskentelyään wikissä, projektihallinto toteutetaan avoimesti ja myös osittaista ennakointiaineiston keruuta tehdään wikipohjaisesti. Tutkijaryhmän osalta on avoimuuden osalta rajoituksia raakadatojen osalta. Vaikka raakadatoja ei ole avattu suurelle yleisölle, on wiki toiminut kuitenkin yhteisöllisenä työstö- ja keskustelualueena. Aineiston keräämisen ympäristöksi wiki vaikuttaa kömpelöltä. Sen graafinen ulkoasu ja käytettävyys eivät ole tällä hetkellä suurta yleisöä palvelevia. Wikin rinnalle lanseerattiinkin tuottaja2020.metropolia.fi -internetsivustolla uusi signaalienkeräyspalvelu http://tuottaja2020.metropolia.fi/signaalit/, johon kuka tahansa voi laittaa heikkoja signaaleja.
Projektin toiminta ja tavoitteiden saavuttaminen
|
Kuvaus projektin toiminnasta ja arvio siitä, miten projektin tavoitteet tullaan saavuttamaan. |
Kevään 2010 aikana on keskitytty ensimmäisen raportin kirjoittamiseen ja loppuunsaattamiseen, Oppimateriaalit -wikin kehittämiseen sekä skenaariopajatoiminnan käynnistämiseen.
Ensimmäinen raportti saatiin kirjoitettua toukokuun 2010 loppuun mennessä (julkaistaan taittoprosessin jälkeen syyskuussa 2010)
Raportti ”Kulttuuri kokoaa. Kulttuuritapahtumien muuttuvat verkostot” (Toim. Katri Halonen, julkastaan vain pdf:nä tuottaja2020.metropolia.fi syyskuussa 2010). Tuottaja 2020 hankkeen päämääränä on ennakoida kulttuuritapahtumien tuotannon muutosta ja muutoksen myötä tulevia haasteita kulttuurituottajan osaamiseen. Näkökulmina hankkeessa korostuu sekä kulttuurituottajien näkemykset että tuottajia ympäröivän toimijakunnan näkemykset. Tutkimusprosessi tähtää kotimaisen kulttuurituottajien ammattikorkeakoulupohjaisen koulutuksen kehittämiseen. Tämä julkaisu on ensimmäinen raportti syksyllä 2009 alkaneesta Tuottaja2020 hankkeesta. Sen on työstänyt hankkeen tutkijaklubi, jossa on edustettuna suurin osa kulttuurituottajia kouluttavista ammattikorkeakouluista sekä Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö Cuporen tutkijoita. Työelämän kaikuja prosessiin on jakanut Taide ja kulttuurialan ammattijärjestö Taku ry.
Kartoituksen päämääränä on ollut paikantaa tapahtumatuotantotoiminnan kanssa risteäviä muita toimialoja ja niiden osia, joiden näkemykset otetaan huomioon tulevaisuuden suuntaviivoja paikannettaessa. Kartoituksessa mukana olleiden eri tapahtumatuotantojen ympärille on rakentunut sidossuhteiltaan monisäikeinen ja -tasoinen toimijaverkosto, jonka toimijakunnassa ja toimijoiden funktioissa on suuria tapahtumakohtaisia eroja. Pääpiirteittäin kuitenkin voidaan tiivistää, että tapahtumatuotannon kannalta keskeisiä yhteistyötahoja ovat julkinen sektori, kolmas sektori, yritys- ja alihankintaverkostot, vapaaehtoiset ja etenkin mediasta, oman alan toimijoista ja koulutuskentästä rakentuvat sidosryhmät. Kartoitus toi mukanaan useita uusia kysymyksiä. Keskeisiksi jatkotutkimuksen kohteiksi nousivat mm. matkailuklusterin ja kulttuuriklusterin yhteistyö, vapaaehtoistyön muuttuvat roolit, kulttuurituotantoalan koulutustoiminnan perustiedon kerääminen ammattikorkeakoulusektorin ohella yliopistojen, ammatillisten oppilaitosten ja erilaisten luovan alan hanke- ja projektiomijoiden näkökulmia huomioivaksi, tuottajien muodostamat tuotantoklusterit,tapahtumatuotannon operationaalisen verkoston muutosnäkemysten syventäminen. Tuottaja2020 Tutkijaklubi on jatkanut näiden teemojen ympärillä työskentelyä kevään ja kesän 2010 aikana.
Skenaariopajat
Hanke aloitti tulevaisuuden ennakointiin keskittyvien skenaariopajojen pitämisen kulttuurialan ammattilaisille keväällä 2010. Tutkijaklubille pidettiin tulevaisuuspyörä -menetelmällä skenaariopaja vuoden 2010 alussa, lisäksi ohjausryhmälle pidettiin tulevaisuuden tapahtuman luonteen selvittämiseen sekä tuottajan osaamishaasteisiin liittyvä paja toukokuussa 2010. Tutkijaklubin skenaroinnin pohjalta toteutettiin Tuottajan osaamistarpeita selvittävä multimediapaja, jonka lopputuotteena saatiin aikaiseksi audiovisuaalisia skenaarioelokuvia. Elokuvat on julkaistu tuottaja2020 wikissä hyödynnettäväksi opetuksen suunnittelussa sekä ennakointiprosessin edetessä myös hankkeen digitaalisissa julkaisuissa.
Opetuskseen integrointi: oppimateriaalit wiki
Toukokuussa 2010 keskityttiin myös Tulevaisuuden tuottaja -opintojaksojen suunnitteluun sekä tuotettiin oppimateriaalia opintojaksojen toteuttamiseen. Lisäksi kehitettiin lyhyempien työpajojen suunnitteluun tarvittavia välineitä: ennakointipajamenetelmiä, aineistoja, sopivia kysymyksen asetteluja sekä julkaistiin wikialusta, jossa opetushenkilöstö oppilaistoksesta riippumatta osallistua voi kanssamme kehitystyöhön.
Tuottaja2020 -hankkeessa tutkimukseen liittyvää aineistoa kerätään siis myös opiskelijoille suunnatuissa (jotka ovat työssäkäyviä kulttuurialan ammattilaisia) skenaariopajoissa, joita tullaan lukuvuoden 2010-2011 aikana vetämään opiskelijoille kaikissa hankkeeseen osallistuvissa AMKeissa. Nämä skenaariopajat vedetään osana Tuottajan tulevaisuus -opintojaksoa. Tälle opintojaksolle Tuottaja2020 tarjoaa www -sivuillaan valmiit opetussuunnitelmat, toteutussuunnitelmat, opettajan kalvot, teknologiabirefit sekä sparrausta opettajille. Ensimmäinen opettajien sparraussessio pidettiin AMK lehtoreille 24.-25.5.2010.
Tutkimusprosessi on edennyt hankesuunnitelman mukaisessa aikataulussa.
Projektin innovatiivisuus
|
Uudet menetelmät ja sisällöt projektin toimeenpanossa, uudet yhteistyörakenteet jne. Mitä uutta on kehitetty, esim. tuotteet, toimintatavat, palvelut? |
Projektilla on useita innovaatioihin tähtääviä elementtejä, joista tässä alkuvaiheessa on toteutettu organisatorinen järjestäytyminen, avoin projektihallinto sekä ennakointimenetelmällinen toiminta.
Ennakointitoiminnan yksi haaste on ollut hankkeen tulosten jalkauttaminen esimerkiksi koulutusalalle opetussuunnitelmiin. Tässä hankkeessa pyrittiin välttämään potentiaalinen ongelma suunnittelemalla ja toteuttamalla hanke alusta alkaen kulttuurituotannon alan opetusta antavien kotimaisten ammattikorkeakoulujen yhteishankkena. Omissa oppilaitoksissa opetussuunnitelmatyöstä vastaavat asiantuntijat ovat hyvä perusta yhteiselle ennakointiprosessille. Samalla se on haastava: koulutusalan ihmiset eivät välttämätä primaaristi ole tutkimusorientoituneita. Tutkimuksellista näkökulmaa pyritään tukemaan aktiivisella wiki-työskentelyllä, jossa osallistujat kehittävät yhteisten keskustelujen kautta ennakointiajatteluaan. Lisäksi valtakunnallisessa hankkeessa on päädytty säännöllisiin tapaamisiin, joista osa toteutetaan Skypen välityksellä ja osa ryhmätapaamisina. Eri toimijat yhdistävän tutkijatriangluaation myötä pyritään löytämään innovatiivinen menetelmä yhden koulutusalan proaktiiviseen kehittämiseen ja toimijoiden väliseen profilointiin,
Projektissa testataan laajasti wiki-ympäristön käyttöä. Hankkeen hallinnointi on avointa, tutkijaryhmän toiminta ja eri paperien työversiot ovat avoimia ja myös aineiston keruu on SignaaliWiki:n puitteissa avointa. Wiki-ympäristön testaus erilaisten toimintojen tukijana on keskeinen osa projektihallinnon avoimuuten tähtäävämän menetelmäinnovaatiotavoitteen toteutumista.
Kolmas innovaatioalue liittyy ennakointialan menetelmälliseen kehittämiseen. Hankkeen aikana pyritään löytämään uusia keinoja hyödyntää taidesektorilla toimivien menetelmällisiä näkökulmia osana ennakointiprosessia. Ensimmäisessä raportissa on keskitytty ns. perinteisten laadullisten menetelmien käyttöön aineiston keruussa, mutta keväällä 2010 päästiin jo testaamaan skenarointimenetelmiä. Tutkijaklubille pidettiin tulevaisuuspyörä -menetelmällä skenaariopaja vuoden 2010 alussa, lisäksi ohjausryhälle pidettiin tulevaisuuden tapahtuman luonteen selvittämiseen sekä tuottajan osaamishaasteisiin liittyvä paja toukokuussa 2010. Tutkijaklubin skenaroinnin pohjalta toteutettiin Tuottajan osaamistarpeita selvittävä multimediapaja, jonka lopputuotteena saatiin aikaiseksi audiovisuaalisia skenaarioelokuvia. Elokuvat on julkaistu tuottaja2020 wikissä hyödynnettäväksi opetuksen suunnittelussa sekä ennakointiprosessin edetessä myös hankkeen digitaalisissa julkaisuissa. Prosessin integroituminen opetukseen takaa uudentyyppisen menetelmäkokeilujen sarjan, jossa opiskelijat pääsevät kehittämään menetelmiä hankkeen mukana. Innovaatiopyrkimys on siis keskeisellä sijalla vuoden 2010 aikana, jolloin keskitytään skenaariopajoihin, joiden lopputulemana on asiantuntijakeskustelu tulevaisuuskäsikirjoituksen tai -kirjoitusten rakentamisesta sekä konkretisoimisesta scifi-tyyppisen DigiTails-prosessiin vuonna 2011.
Projektin tasa-arvovaikutukset
Projektissa kiinnitetään erityistä huomiota tasa-arvoiseen osallistumisen mahdollisuuteen sekä sitä tukevaan tiedon ja hankeprosessin avoimuuteen. Syksyn aikana on rakennettu wiki-ympäristö, joka mahdollistaa avoimuuden. Ympäristöön on myös laitettu avoimesti materiaaleja ja myös osallistumiseen kutsuvia toimintoja. Seuraavaksi keskiöön nousee potentiaalisten vieraiden haaliminen sivustolle ja sen jälkeen innostaminen osallistumaan ennakointiprosessiin.
Hanke on auki wiki-ympäristössä, missä kuka tahansa mistä päin maapalloa tahansa saa tietoa ja voi halutessaan osallistua hankkeeseen. Hankkeeseen osallstuminen tapahtuu anonyymisti, jolloin henkilö voi itse halutessaan ilmoittaa persoonansa. Kuitenkin käytettävä wiki-confluence-ympäristö on käytettävissä myös ympäristöön kirjautuneille käyttäjille. Tämä ei lisää käyttäjävaltuuksia, mutta potentiaalisen osallistujan kannalta voisi olla motivoivaa toimia identifoituna henkilönä. Tällä hetkellä tämä edellyttää manuaalista käyttäjätunnuksen luomista, joka ei suurempien massojen osalta olisi mahdollista. Suoran tasa-arvoisen osallistumismahdollisuuden näkökulmasta tämä on kuitenkin toissijaista, sillä anonyymisti wiki-ympäristö on täysin auki.
Hyvät käytännöt
|
Mitä hyviä käytäntöjä projektissa on mahdollisesti kehitetty? Miten hyviä käytäntöjä on levitetty tai aiottu levittää? |
Wikityöskentely. Wikityöskentely on tarjonnut hankkeessa toimiville tutkijoille mahdollisuuden työskennellä reaaliaikaisesti yhdessä. Hankehallinnointiin on voinut osallistua useampi henkilö, koska keskeneräisiä materiaaleja voi editoida useampi henkilö. Muistiot on kirjoitettu suoraan wikiin ja ne ovat heti kaikkien nähtävissä. Wiki on vähentänyt sähköpostiliikennettä huomattavasti. Koska yhteistyötahot ovat olleet kiinnostuneita wikialustojen perustamisesta omissa organisaatioissa, olemme hankkeessa päättäneet tukea heidän wikiensä perustamista. Lisäksi opetamme hankkeeseen osallistuvat opiskelijat wikin tehokäyttäjiksi vuonna 2010.
Taloushallinto. Hankkeeseen on perustettu taloustiimi, jonka jäsenet ovat taloussuunnittelijoita kumppaniorganisaatioista. Talousasioiden vastuuttaminen laajemmalle ryhmälle on toiminut hyvin ja yhteistyöorganisaatiot tietävät mitä pitää tehdä. Lisäksi taloushallinnossa ollaan ottamassa käyttöön EditGrit työkalu vuoden alusta 2010. Seuraavassa seurantaraportissa voimme raportoida sen toimivuutta, jonka jälkeen voimme jakaa tämän hyvän käytännön uusille, aloittaville hankkeille.
Ennakointimenetelmät: heikot signaalit. Hankkessa kerätään heikkoja signaaleja Signaalialustalla tuottaja2020.metropolia.fi. Kuka tahansa voi lisätä
signaalin hankkeen www-sivuilla. Signaalialusta siirrettiin wikistä julkisen internetin www-sivulle, koska wikiin olisi suositeltavaa kirjautua ennen signaalin syöttöä, ja se koettiin hankalaksi. Signaalien kerääminen on ollut pakollista joillakin hankkeen lanseeraamilla opintojaksoilla, kuten Novian tulevaisuus-kurssilla ja Metropolian Tulevaisuuden tutkimuksen menetelmät -opintojaksolla.
Toiminnan jatkuvuus
|
Mitä pysyvää on saatu aikaan ja kuka vastaa uudesta tai pysyvästä toiminnasta projektin päättymisen jälkeen? |
Hankkeeseen osallistuvat AMKt ovat olleet erittäin kiinnostuneita tulevaisuus -teemasta, ja oletamme teeman jäävän pysyväksi osaksi kulttuurituotannon koulutusta. Opetussuunnitelmiin integroiminen tapahtuu hankkeessa vasta loppumetreillä (aikaisintaan vuonna 2011).
Hankkeessa on toistaiseksi saatu aikaan pysyvä kiinnostus avoimiin verkkotyöskentely-ympäristöihin. Hankkeen sidosryhmät ovat ilmaisseet kiinnostuksensa wiki-työympäristön perustamiseen omissa organisaatioissaan. Opiskelijoiden keskuudessa on herännyt kiinnostus Kulttuurituottajan tulevaisuus -opintojaksoihin ja signaalien keräykseen. Hankkeen tarjoamia oppimateriaaleja ja menetelmiä on hyödynnetty jokaisen AMKn opetussuunnittelussa.
Suunnitelmat tulosten hyödyntämiseksi.
Viranomaiset ja oppilaitokset voivat käyttää ensimmäisen tutkimusraportin tietoja hyväkseen. Keskeisin tulosten hyödyntämisen reitti on tutkijaryhmän jäsenten valinta. Kukin heistä on omassa organisaatiossaan kulttuurituotannon opetussuunnittelun kannalta keskeinen avainhenkilö. Täten yhteiset löydökset vaikuttavat suoraan prosessiin sitoutuneiden tutkijoiden kautta heidän oppilaitostensa toimintaan. Esimerkiksi Noviassa on jo käynnistetty laajamittainen proaktiivinen opetussuunnitelman uudistamistyö, jossa hyödynnetään laajasti hankkeen tuloksia.
Skenaariopajoissa tuotettuja videoita voivat oppilaitokset käyttää hyväkseen omissa opetuskokonaisuuksissaan.