Tässä väliraportin kaikki kysymykset ja vastausehdotukset. Lisäilkäähän osaprojektienne näkökulmasta tänne infoa jos tuntuu että jotain olennaista on jäänyt sanomatta. Huom kirjoitustila Eurassa ei ole järjettömän iso, joten romaania ei kannata alkaa kirjoittamaan.
2. Projektin lähtökohta, kohderyhmä ja tavoitteet
Kuinka hyvin lähtökohta ja kohderyhmien valinta ovat onnistuneet?
Lähtökohta ja kohderyhmien valinta on pääosin onnistunut. Digitarina-osaprojektissa kohderyhmää ei ole ollut tarvetta muuttaa, osa mukaan tulijoista on tosin koululaisia mutta hekin voivat olla kohderyhmää jatkotyöskentelyn ansiosta. Käsikirjoitus-osaprojektissa kohderyhmä tarkentui projektin rahoitushakuprosessin aikana; alkuvaiheessa mukaan haluttiin myös 15-vuotiaita nuoria, mutta rajoitusten takia kohderyhmän ikä nousi ja lukioikäisetkin piti karsia melkein kokonaan ryhmästä pois. FLOSS Manuals-osaprojektissa kohderyhmä on laajentunut alkuperäisestä. Koulutustoimijoiden ja kansalaisryhmien lisäksi mukaan wikin kehittämiseen pyritään saamaan avoimen lähdekoodin toimijat, joiden osallistuminen on keskeistä projektin kestävien tulosten kannalta.
Ovatko tavoitteet realistisesti asetettuja, onko tavoitteita tarpeen tarkistaa?
Halusimme projektissa kehittää menetelmiä ja työkaluja, joista on hyötyä työelämässä. Hankkeen aikana on arvioitu vastaako projektissa järjestetty koulutus työelämän muuttuneita tarpeita. Esimerkiksi digitarina-osaprojektia on testattu kolmessakin eri koulutusohjelmassa vuoden aikana, mutta en sanoisi että koulutus tämän jälkeen olennaisesti vastaa paremmin työelämän tarpeita. Toisaalta, esim. sosiaalialan koulutusohjelmissa, työkalu on kylläkin koettu hyödylliseksi ja suurin osa työpajoihin osallistuneista arvioi käyttävänsä menetelmää myöhemmin työelämässä. Noodin osalta sekä esittävän taiteen että elokuvan ja tv:n opiskelijat saivat konkreettista kokemusta ja koulutusta verkossa tapahtuvasta yhteisöllisestä käsikirjoittamisesta, mikä on uutta alan opinnoissa, ja voi näin ollen tuoda lisähyötyä opiskelijoille heidän siirtyessään työelämään. FLOSS Manuals -projektin osalta tavoitteet ovat edelleen realistiset: paljon uusia oppaita on julkaistu ja vuoden aikana järjestettyjen koulutusten ja työpajojen tavoite oli laajentaa oppaiden käyttäjäkuntaa ja soveltaa niitä uudenlaisissa yhteyksissä. Tavoite "kehittää osallistuvan median toiminta- ja tuotantomalleja, jotka edistävät uusien viestintäteknologisten innovaatioiden sosiaalista hyödyntämistä eri alojen koulutus- ja työelämäorganisaatioiden parissa" tuntuu edelleenkin realistiselta ja tähän on pyritty toiminnassa myös vuonna 2009. Toistaiseksi työelämäorganisaatioiden kanssa yhteistyö on tosin ollut helpompaa kuin koulutusorganisaatioiden kanssa.
3. Projektin toteutuksen ja yhteistyön onnistuneisuus
Osallistujien ja yritysten/organisaatioiden valinta
Vuoden 2010 aikana uusina yhteistyökumppaneina tulivat mukaan digitarinaprojektiin pääkaupunkiseudun kirjastot aktiivisesti kouluttamalla henkilökuntaansa työpajoissamme, Kierrätyskeskuksen CobWeb-hanke, Myötätuulessa-hanke (Nuorisokeskus), Havukosken nuorisotalo Tikkurilan lukion ja Havurastin valmiiseen yhteistyöhön, Novia ammattikorkeakoulu ja Hyvinkään Way-hanke. Kolme hanketta oli meille uutta, mutta CobWeb sai pajasta idean toteuttaa loppunäyttelynsä digitarinan keinoin ja Hyvinkään Kierrätyskeskuksen tiloissa voidaan hyvinkin järjestää työmarkkinoille palaaville digitarinakoulutusta Wayn puitteissa. Myötätuulessa toimii Nuorisotalo Hapen tiloissa, ja heille järjestimme yhteistyöpajan, eli esittelimme kaikkia osaprojekteja. Novia tuli mukaan Metropolian Tuottaja 2020-projektin kautta, heidän opettajansa osallistui työpajaan itse aiemmin ja halusi nyt hänen kulttuurintuottaja-opiskelijoilleen saman hyödyn.
Käsikirjoitusprojektin uudet mukaan tulijat olivat pääasiassa uuteen Noodi-koulutukseen osallistuneita. Uusia osallistujia tuli lisää myös Metropoliasta, mm. Esittävän taiteen aikuisopiskelijoita. Harrastajateatteriliitto ja Teatteri Ilmiö tulivat myös uusina mukaan koulutuksen kautta.
FLOSS Manuals-osaprojektin yhteistyöllä oli v.2010 kaksi päätavoitetta: oppaiden kirjoittajaverkoston laajentaminen sekä oppaita ja open source -ohjelmia hyödyntävän työpajakoulutuksen käynnistäminen ja laajentaminen. Uusia yhteistyökumppaneita löytyi mm. ?? MISTÄ
Projektin toteutus ja eri tahojen yhteistyö projektissa
Suurimmalle osalle osallistujia järjestettiin yksi työpaja, paitsi jo alkuvaiheessa mukaan tulleille. Tikkurilan lukio/Havurasti, Mediakeskus, kirjastot ja Metropolian sosiaaliala ovat tahoja joissa digitarinapajoja on järjestetty vähintään kaksi kertaa. Heillä toiminta näillä näkymin jatkuu myös projektin päättymisen jälkeen. Muidenkin hakuvaiheessa sovittujen yhteistyökumppaneiden kanssa toiminta jatkui 2010: Laureassa yksi opettaja pilotoi digitarinamenetelmän omalle kurssilleen. Mediakeskuksessa järjestettiin uusi työpaja syksyllä, jossa yhdistettiin "perinteistä" digitarinaa ja kerro, kerro kuva -menetelmää: tuloksena voisi olla yhden tai kahden kuvan digitarina. Opettajille esiteltiin molemmat mahdollisuudet.
Noodin osalta yhteistyökumppanit olivat pääasiassa saavana osapuolena koulutukseen osallistujana, mutta heillä oli ajatuksia koulutuksen hyödyntämisestä omassa toiminnassaan.
FLOSS?
Työn- ja vastuunjako yhteistyökumppaneiden kesken
Noodi- ja digitarinakoulutusten osalta jako on selkeä: Metropolia toimittaa kouluttajan, tilaajalla on omat tietokoneet. CobWebin kanssa tehtiin poikkeus, sillä hankkeena heillä ei ollut omia tiloja ja kesäkuussa Metropolian atk-luokat olivat tyhjät.
FLOSSin osalta vaihtelua oli enemmän, osa työpajoista pidettiin m-cultin tiloissa, joihin hankittiin sopivat ohjelmat ja käyttöjärjestelmät. Osa pajoista oli muualla, esim. Kontupisteessä, joissa tarvittavat koneet ja ohjelmat olivat jo paikan päällä. Videokamerat ym. m-cult toimitti pajoihin.
Kansainvälinen yhteistyö
HKT:n Kari Rentola kävi esittelemässä Noodia Shanghain maailmannäyttelyssä, esittelyaikaa oli vähän, mutta yleisö kiinnostunutta. Varsinainen yhteistyökuvio HKT:lla alkaa berliiniläisen teatterin kanssa. Noodilla on tarkoitus kirjoittaa käsikirjoitus, joka lähtee kiertämään esityksenä sekä Saksaan että Suomeen.??? MUISTINKO TÄMÄN IHAN PIELEEN?
4. Julkisuus ja tiedottaminen
Julkisuuden ja tiedotuksen toteutuminen suunnitelmaan verrattuna
Vuonna 2010 Medios osallistui ITK-päiville Aulangolla sekä standipaikalla että digitarina-osaprojekti myös foorumiesityksellä. Standilla sai katsoa digitarinoita, kirjoittaa Noodilla ja tutustua avoimen lähdekoodien oppaisiin. Foorumiesityksen tuloksena projektipäällikkö kävi esittelemässä digitarina-menetelmää Hämeen kirjastojen henkilökunnalle Hämeenlinnassa ja Kouvolassa syksyllä 2010.
Syyskuussa Metropolian Kulttuuri ja luova ala järjesti kaikille avoimen ja maksuttoman "Luovuus syttyy yhteisöissä" seminaarin talon omissa tiloissa Hämeentiellä. Aamupäiväksi kutsuttiin ulkopuolisia puhujia, iltapäivällä hankkeet esittäytyivät omissa työpajoissaan. Medios järjesti yhteistyöpajan, jossa tutustuttiin lyhyesti Noodiin, FLOSS manualsiin ja digitarinaan. Projektin esitteitä oli jaossa auditorion aulassa koko päivän.
Projektipäällikkö osallistui myös Nuoret ja Media-seminaariin syyskuussa, jossa hän kertoi osaprojekteista niin monelle kanssaosallistujalle kuin ehti. Saman kuukauden aikana uusi yhteisöllisen käsikirjoittamisen kouluttaja esitteli Noodia Teatterilaivalla ja myöhemmin syksyllä monessa muussakin tapahtumassa ja paikassa.
Noodi sai huomattavasti julkisuutta niin lehdistössä, verkossa kuin tv:ssäkin elokuussa, jolloin oli Free Hugsin ensi-ilta Studio Pasilassa. Ennen esityksen alkua järjestimme lehdistötilaisuuden ja samalla Noodi julkaistiin suuren yleisön käyttöön.
M2Hz ja Stadi-tv toimivat alustoina sekä m-cultin omille tuotoksille ja julkaisuille että digitarinoille. VOIMA-LEHDEN LIITTEESTÄ PARI SANAA.
Vuoden aikana avattiin myös Medioksen uudet sivut, jotka ovat entistä wiki-sivua esteettisemmät ja helppokäyttöisemmät ja sisältävät vain ulkopuolisia kiinnostavaa materiaalia ja linkkejä. Wiki-sivu toimii edelleen projektihenkilöstön omassa tiedonvaihdossa.
Hankehakemuksesta poiketen emme ole julkaisseet kuukausittaista tiedotuskirjettä emmekä järjestäneet projektin omia seminaareja aloitusseminaaria lukuun ottamatta. Ensimmäiseen meillä ei henkilöstöresurssit riittäneet, sillä projektissa ei ole tiedottajaa. Jälkimmäiseen emme nähneet syytä, sillä on helpompaa mennä mukaan muiden järjestämiin tilaisuuksiin ja tapahtumiin ja markkinoida siellä projektiamme. Tällöin paikalla on jo valmiiksi aiheesta kiinnostuneita ihmisiä.
5. Ongelmat ja suositukset
Ongelmat projektin toteutuksessa (esim. lähtökohdan tai kohderyhmän valinnan suhteen)
Toimenpiteet projektin etenemisen parantamiseksi
6. Projektin toiminta ja tavoitteiden saavuttaminen
Kuvaus projektin toiminnasta ja arvio siitä, miten projektin tavoitteet tullaan saavuttamaan
7. Projektin innovatiivisuus
Uudet menetelmät ja sisällöt projektin toimeenpanossa, uudet yhteistyörakenteet jne.
Mitä uutta on kehitetty, esim. tuotteet, toimintatavat, palvelut
8. Projektin tasa-arvovaikutukset
Esim. tasa-arvon edistyminen mukana olevissa organisaatioissa
Uusia menetelmiä tai muita tasa-arvoa edistäviä tuloksia
Kaikki toimet ja työkalut ovat sukupuolineutraaleja, mikä sinänsä lisää pohjoismaista tasa-arvoa. Kaikkiin projektin toimiin on valittu ilmoittautumisjärjestyksessä ja osallistujien oman kiinnostuksen mukaan molempia sukupuolia.
Kaikilla erityisryhmillä on pääsy projektin toimenpiteisiin, menetelmät ovat tasa-arvoistavia eikä mukaan tulevien valintoja tehdä muuta kuin rahoittajien määrittelemien rajoitusten puitteissa.
9. Hyvät käytännöt
Mitä hyviä käytäntöjä projektissa on mahdollisesti kehitetty
Miten hyviä käytäntöjä on levitetty tai aiottu levittää
Hyviä käytänteitä hallinnon kannalta ovat muun muassa seuraavat:
Päätoteuttajan T&K-tiimin toimesta on kehitetty tietynlaista tiimitoimintaa projekteissa työskenteleville. Tämä TosiPro:n nimellä kulkeva ryhmittymä kokoustaa noin kerran kuussa tai vähän harvemmin ja käsittelee kaikkea projekteihin liittyvää. Varsinkin aluksi tapaamisista sai hyvin apua ja neuvoja oman projektin käynnistämiseen. Kokouksissa kävi sekä organisaation T&K-vastaava että eri projektien projektihenkilöstö. Se oli siis tietynlaista vertaistukitoimintaa myöskin. TosiPro-ryhmä kirjoitti ja julkaisi myös vuoden 2010 aikana oman Metropolian sisäisen projektikäsikirjan, josta on hyötyä kaikille talon uusille projektityöntekijöille.
Digitarina-osaprojektissa oli käytössä palautelomakkeet työpajojen arviointiin. Menetelmän voimaannuttavaa vaikutusta ja hyödyllisyyttä mitattiin lomakkeilla; sekä alku- että loppupalautteella. Palautteet laitettiin myös wikisivulle kaikkien nähtäville. Vaikka projektin uudet sivut valmistuivatkin vuoden aikana, pysyi vanha wiki-sivu käytössä. Wiki todettiin erittäin toimivaksi yhteiseksi työalustaksi, joka on kaiken lisäksi helppokäyttöinen. Wikissä kuka tahansa projektihenkilöstöstä voi muokata muistioita, tiedotteita ym. eikä niitä tarvitse lähetellä erikseen sähköpostilla kaikille. Sivuilla lähes kaikki projektin paperit ovat kaikkien, myös ulkopuolisten nähtävillä. Ainoastaan jotkut arkaluontoiset asiat (palkkaukset ym.) on suojattu, joten vain tietty rajattu käyttäjäkunta pääsee katsomaan niitä. Toiminta on siis hyvin avointa ja wikin käyttö säästää aikaa.
Hyviä käytäntöjä ei ole ollut ensisijaisesti tarkoitus levittää eteenpäin vaan parantaa niillä projektin laatua ja kehittää toimintaa.
10. Toiminnan jatkuvuus
Mitä pysyvää on saatu aikaan ja kuka vastaa uudesta tai pysyvästä toiminnasta projektin päättymisen jälkeen
Noodi valmistui vuoden 2010 aikana, se julkistettiin elokuussa Studio Pasilassa Free Hugsin ensi-illan yhteydessä. Noodi jää verkkoon kaikkien käyttöön ilmaiseksi.
Mitä voidaan siirtää tai saattaa muiden toimijoiden, esim. pk-yritysten, oppilaitosten tai viranomaisten käyttöön
Suunnitelmat tulosten hyödyntämiseksi, onko jo hyödynnetty