Python on tulkattava dynaaminen ohjelmointikieli.
Sillä on selkeä ja helppolukuinen syntaksi. Toisin kuin useimmissa ohjelmointi kielissä Pythonissa käytetään sisennystä lohkojen erottelussa. Dynaamisuus tarkoittaa, että erilaisia muuttuja tyyppejä voi sijoittaa muuttujiin ilman tyyppi määrittelyjä.
Tulkkaus tarkoittaa ohjelmointikielissä, että ohjelman koodia ei muunneta konekielisiksi käskyiksi suoraan prosessorin tms. suoritettavaksi, vaan koodi ajetaan erillisellä tulkiksi kutsutulla ohjelmalla. Tulkkaus on yleensä hitaampaa kuin käännetyn ohjelman suoritus. Silti Python ohjelmat ovat tarpeeksi nopeita useimmissa tapauksissa.
Pythonissa on mahdollisuus proseduraaliseen- ja olio-ohjelmointiin. Lisäksi siinä on mahdollisuus rajalliseen funktionaaliseen ohjelmointiin.
Kattavien perusominaisuuksien lisäksi standardikirjasto on Pythonissa hyvin laaja. Siitä löytyy mahdollisuudet mm. säkeistykselle, sqllite;lle ja säännöllisille lausekkeille (regular expression).
Python on sen sijaan nopea ohjelmien kehittämisessä ja protoilussa kielen ominaisuuksien takia. Esimerkiksi käännösvaihe voi joissain tapauksissa viedä paljon aikaa, mutta Python koodi ei tarvitse erillistä kääntämistä. Helpon syntaksin takia kieli on myös helppo oppia.
Python toimii lisäksi yleisimmillä käyttöjärjestelmillä. Ohjelmia ei tarvitse usein muuttaa siirrettäessä niitä käyttöjärjestelmältä toiselle.
Pythonilla on vielä avoinlähdekoodi joten sitä voi käyttää vapaasti ilman maksullisia lisenssejä.
Historia
Ohjelmointikieli Python kehitettiiin 80-luvun lopulla Guido Van Rossumin ideasta tuottaa silloisesta ABC-kielestä parannettu versio. Ensimmäinen versio ilmestyi 1994 eikä siinä ollut useimpia nykyisen Python kielen ominaisuuksia. Vasta kielen toinen julkaisu versio, joka julkaistiin vuonna 2000, sisälsi monet toiminnot, joista kieli parhaiten tunnetaan, kuten automaattiset muistinkäsittely toiminnot ja merkkijonojen käyttöä helpottavat ominaisuudet.
Vuonna 2008 kielestä ilmestyi kolmas versio. Siinä on paljon uudistuksia, minkä takia se ei ole yhteensopiva kakkosversioiden ja vanhempien kanssa. Kolmosversion keskeisiä ominaisuuksia on tosin lisätty 2.6 versioon, mikä on mahdollistanut niiden hyödyntämisen ilman uudenmpaan syntaksiin siirtymistä.
Käyttökohteita
Pythonilla on useita käyttökohteita. Yksinkertaisena ja dynaamisena se toimii hyvin mm. skriptikielenä. Python toimii hyvin myös ns. liimakoodina eli sen avulla pääsee käsittelemään muiden kielien ja ympäristöjen sisältöjä.
Pythonin kanssa usein mukana ladattavan tkinter kirjaston avulla Pythonilla voi tehdä monipuolisia graafisia käyttöliittymiä. Laajennusten (kuten NumPy ja SciPy) avulla Pythonin saa toimimaan myös raakaa laskentaa vaativissa tehtävissä tehokkaasti.
Python toimii niin Windowsissa, Linuxissa kuin Mac;ssä. Python toeteutuksia ja sovelluksia on kotikoneiden ja kannettavien lisäksi niin kännyköissä kuin supertietokoneissa.
Pythonia käytetään sellaisissa suurissa järjestöissä kuten NASA, Google ja CERN.
Ohjeita ja esimerkkejä
- IDLE-editori
- Yksinkertainen ohjelma
- Yleistä merkkijonoista
- Moduulit
- Numeeriset muuttujat
- Matemaattiset operaatiot
- Boolean muuttuja ja vertailu operaattorit
- Tyyppimuunnokset(Python)
- Valintarakenne
- Bittioperaatiot
- Sijoitus operaattorit
- Monikko ja merkkijono
- Toistorakenteet(Python)
- Lista, joukko ja hakurakenne
- Funktion määrittely
- Funktion parametrit ja paluuarvo
- Muuttujien näkyvyys
- Polymorfismi Pythonissa
- Tiedoston käsittely
- Lambda
- List comprehension
- [Generaattorit ja iteraattorit
pages/createpage.action?spaceKey=koneautomaatio&title=Yield&linkCreation=true&fromPageId=25395611]
- Tulosteen uudelleenohjaus
- Luokan määrittely
- Yksityiset jäsenmuuttujat
- [Luokkien erikoismetodit
pages/createpage.action?spaceKey=koneautomaatio&title=Operator+overloading&linkCreation=true&fromPageId=25395611]
- Poikkeuksien luonti ja käsittely
- Perintä
- Moniperintä