2. Projektin lähtökohta, kohderyhmä ja tavoitteet
Kuinka hyvin lähtökohta ja kohderyhmien valinta ovat onnistuneet?
Lähtökohta ja kohderyhmien valinta on pääosin onnistunut. Alkuvuonna 2011 ei ole ollut epäselvyyksiä kohderyhmien valinnan kanssa.
Ovatko tavoitteet realistisesti asetettuja, onko tavoitteita tarpeen tarkistaa?
Olemme pysyneet alkuperäisissä tavoitteissa, jotka ovat tuntuneet edelleen realistisilta.
3. Projektin toteutuksen ja yhteistyön onnistuneisuus
Osallistujien ja yritysten/organisaatioiden valinta
Uusia osallistujia / yhteistyökumppaneita tuli digitarina-osaprojektiin vielä alkuvuodesta. Yksi työpaja järjestettiin Metropolian Voimaa-hankkeen opintoihin valmentavan koulutuksen maahanmuuttajaopiskelijoille. Sijaitsemme fyysisesti samassa talossa Voimaan projektihenkilöstön kanssa, ja yhteistyöstä oli puhuttu jo pitkään. Nyt heiltä löytyi sopiva ryhmä, jolle työpaja voitiin järjestää. Toinen työpaja järjestyi myös pitkäaikaisten kontaktien kautta: Medioksen ohjausryhmän jäsen SOCCAsta sai innostuneen ryhmän kasaan ja työpaja vedettiin heille maaliskuussa. Alkuvuoden tiedotustilaisuuksien / messunäkyvyyden kautta tuli myös lisää digitarinapajapyyntöjä. HUMAK ja Roihuvuoren palvelukeskus ottivat yhteyttä ja pyysivät työpajamahdollisuutta: ne järjestettiin maaliskuussa. Roihuvuoren pajaan osallistui lisäksi kaupunginmuseon henkilökuntaa, HUMAKin pajaan opettajia ja pari loppuvaiheen opiskelijaa. Tammikuussa vedettiin myös toinen työpaja Kulttuurintuottaja-koulutusohjelman kautta Tuottaja 2020-projektiin osallistujille, ensimmäinen oli toukokuussa 2010. Osallistujat eivät olleet samoja kuin viimeksi.
Projektin toteutus ja eri tahojen yhteistyö projektissa
Ks. "Osallistujien ja yritysten/organisaatioiden valinta"
Työn- ja vastuunjako yhteistyökumppaneiden kesken
Noodi- ja digitarinakoulutusten osalta jako oli selkeä: Metropolia/HKT toimittaa kouluttajan, tilaajalla on omat tietokoneet ja tilat. Digitarinapajoissa käytimme projektille hankittua äänitallenninta spiikkien tekemiseen.
Kansainvälinen yhteistyö
HKT:lla jatkui yhteistyö berliiniläisen teatterin kanssa, tarkoituksena on kirjoittaa yhteinen käsikirjoitus Noodilla. Tämä yhteistyö jatkuu vielä projektin jälkeen.
4. Julkisuus ja tiedottaminen
Julkisuuden ja tiedotuksen toteutuminen suunnitelmaan verrattuna
Alkuperäisessä projektisuunnitelmassa oli varattu rahaa digitarinoiden ja FLOSS manuals-verkostojen kansainvälisiin tapaamisiin osallistumiseksi. Tällaisia tapaamisia ei vaikuttanut joka vuosi olevan, mutta projektipäällikkö kävi helmikuun alussa Norjassa kansainvälisessä digitaalisen tarinankerronnan konferenssissa. Myöhäisestä ilmoittautumisajankohdasta johtuen ei esitystilaa enää löytynyt, mutta vapaamuotoisten keskustelujen kautta Medios tuli esiteltyä monelle vieraalle. Varsinaista yhteistyötä tästä ei poikinut, sillä projekti oli jo lopuillaan. Myös m-cult lähetti työntekijänsä Zagrebiin KERROTKO MINNA LISÄÄ!
Loppuseminaarin pitämisen päätimme jättää väliin. Totesimme ohjausryhmän kokouksessa, että monet loppuseminaarit ovat aika kuivia ja osallistujia on vaikea saada. Emme myöskään nähneet siinä lisäarvoa projektillemme. Olemme sen sijaan osallistuneet mm. Educa-messuille Mediakasvatuksen torilla (messuilla kävi lähes 13.000 ihmistä)
5. Ongelmat ja suositukset
Ongelmat projektin toteutuksessa (esim. lähtökohdan tai kohderyhmän valinnan suhteen)
Toimenpiteet projektin etenemisen parantamiseksi
6. Projektin toiminta ja tavoitteiden saavuttaminen
Kuvaus projektin toiminnasta ja arvio siitä, miten projektin tavoitteet tullaan saavuttamaan
7. Projektin innovatiivisuus
Uudet menetelmät ja sisällöt projektin toimeenpanossa, uudet yhteistyörakenteet jne.
Mitä uutta on kehitetty, esim. tuotteet, toimintatavat, palvelut
8. Projektin tasa-arvovaikutukset
Esim. tasa-arvon edistyminen mukana olevissa organisaatioissa
Uusia menetelmiä tai muita tasa-arvoa edistäviä tuloksia
9. Hyvät käytännöt
Mitä hyviä käytäntöjä projektissa on mahdollisesti kehitetty
Miten hyviä käytäntöjä on levitetty tai aiottu levittää
10. Toiminnan jatkuvuus
Mitä pysyvää on saatu aikaan ja kuka vastaa uudesta tai pysyvästä toiminnasta projektin päättymisen jälkeen
Mitä voidaan siirtää tai saattaa muiden toimijoiden, esim. pk-yritysten, oppilaitosten tai viranomaisten käyttöön
Suunnitelmat tulosten hyödyntämiseksi, onko jo hyödynnetty