2. Projektin lähtökohta, kohderyhmä ja tavoitteet
Kuinka hyvin lähtökohta ja kohderyhmien valinta ovat onnistuneet?
Lähtökohta ja kohderyhmien valinta on pääosin onnistunut. Alkuvuonna 2011 ei ole ollut epäselvyyksiä kohderyhmien valinnan kanssa.
Ovatko tavoitteet realistisesti asetettuja, onko tavoitteita tarpeen tarkistaa?
Olemme pysyneet alkuperäisissä tavoitteissa, jotka ovat tuntuneet edelleen realistisilta.
3. Projektin toteutuksen ja yhteistyön onnistuneisuus
Osallistujien ja yritysten/organisaatioiden valinta
Uusia osallistujia / yhteistyökumppaneita tuli digitarina-osaprojektiin vielä alkuvuodesta. Yksi työpaja järjestettiin Metropolian Voimaa-hankkeen opintoihin valmentavan koulutuksen maahanmuuttajaopiskelijoille. Sijaitsemme fyysisesti samassa talossa Voimaan projektihenkilöstön kanssa, ja yhteistyöstä oli puhuttu jo pitkään. Nyt heiltä löytyi sopiva ryhmä, jolle työpaja voitiin järjestää. Toinen työpaja järjestyi myös pitkäaikaisten kontaktien kautta: Medioksen ohjausryhmän jäsen SOCCAsta sai innostuneen ryhmän kasaan ja työpaja vedettiin heille maaliskuussa. Alkuvuoden tiedotustilaisuuksien / messunäkyvyyden kautta tuli myös lisää digitarinapajapyyntöjä. HUMAK ja Roihuvuoren palvelukeskus ottivat yhteyttä ja pyysivät työpajamahdollisuutta: ne järjestettiin maaliskuussa. Roihuvuoren pajaan osallistui lisäksi kaupunginmuseon henkilökuntaa, HUMAKin pajaan opettajia ja pari loppuvaiheen opiskelijaa. Tammikuussa vedettiin myös toinen työpaja Kulttuurintuottaja-koulutusohjelman kautta Tuottaja 2020-projektiin osallistujille, ensimmäinen oli toukokuussa 2010. Osallistujat eivät olleet samoja kuin viimeksi.
Noodi-koulutuksia järjestettiin vuonna 2011 vielä useita. Harrastajateatteriliiton koulutus jatkui tammikuulle ja neljän uusmaalaisen koulun kanssa toteutettiin laajamittainen opettajien syventävä koulutus yhteistyössä Helsingin Kaupunginteatterin kanssa. Myös sanataideohjaajille järjestettiin koulutus. Noodia esiteltiin myös mm. Tampereen filmifestivaaleilla sekä Kirjan talolla.
FLOSS manuals osaprojektissa on luotu projektin tulosten sovelluksia aiempien kumppaneiden kanssa.
Projektin toteutus ja eri tahojen yhteistyö projektissa
Ks. "Osallistujien ja yritysten/organisaatioiden valinta"
Työn- ja vastuunjako yhteistyökumppaneiden kesken
Noodi- ja digitarinakoulutusten osalta jako oli selkeä: Metropolia/HKT toimittaa kouluttajan, tilaajalla on omat tietokoneet ja tilat. Digitarinapajoissa käytimme projektille hankittua äänitallenninta spiikkien tekemiseen.
Kansainvälinen yhteistyö
HKT:lla jatkui yhteistyö berliiniläisen teatterin kanssa, tarkoituksena on kirjoittaa yhteinen käsikirjoitus Noodilla. Tämä yhteistyö jatkuu vielä projektin jälkeen. m-cult toteutti alkuvuodesta kansainvälisen FLOSS Manuals -verkoston kehittämästä Booki-julkaisualustasta suomenkielisen lokalisaation yhteistyössä verkoston teknisten pääkehittäjien kanssa.
4. Julkisuus ja tiedottaminen
Julkisuuden ja tiedotuksen toteutuminen suunnitelmaan verrattuna
Alkuperäisessä projektisuunnitelmassa oli varattu rahaa digitarinoiden ja FLOSS manuals-verkostojen kansainvälisiin tapaamisiin osallistumiseksi. Tällaisia tapaamisia ei vaikuttanut joka vuosi olevan, mutta projektipäällikkö kävi helmikuun alussa Norjassa kansainvälisessä digitaalisen tarinankerronnan konferenssissa. Myöhäisestä ilmoittautumisajankohdasta johtuen ei esitystilaa enää löytynyt, mutta vapaamuotoisten keskustelujen kautta Medios tuli esiteltyä monelle vieraalle. Varsinaista yhteistyötä tästä ei poikinut, sillä projekti oli jo lopuillaan. m-cult lähetti ohjelmistosuunnittelija Tuukka Hastrupin Zagrebiin työskentelemään Booki-julkaisualustan lokalisoimiseksi, ja työn tuloksena suomenkielinen opaskirjasto siirrettiin uudelle alustalle maaliskuussa.
Loppuseminaarin pitämisen päätimme jättää väliin. Totesimme ohjausryhmän kokouksessa, että monet loppuseminaarit ovat aika kuivia ja osallistujia on vaikea saada. Emme myöskään nähneet siinä lisäarvoa projektillemme. Olemme sen sijaan osallistuneet mm. Educa-messuille Mediakasvatuksen torilla (messuilla kävi lähes 13.000 ihmistä).
Projektin loppujulkaisu valmistui tammikuussa juuri ennen Educa-messuja. Kirjoja jaettiin messuilla noin 100 kpl. Loppujulkaisu "medios - osallistumisen ja tarinankerronnan työkaluja" sisältää tekstiosuuden ja DVD:n, jossa on sekä haastatteluja että projektin tuotoksia.
Noodista julkaistiin Noodi-yhteisön sisältävä uusi versio 17.3.2011, jonka yhteydessä Noodista tiedotettiin laajasti tiedotusvälineille sekä yhteistyötahoille.
Myös FLOSS manuals lähetti maaliskuussa lehdistö- ja sidosryhmätiedotteen osaprojektituloksista.
5. Ongelmat ja suositukset
Ongelmat projektin toteutuksessa (esim. lähtökohdan tai kohderyhmän valinnan suhteen)
2011 ei ole todettu uusia ongelmia. Digitarina- ja Noodipajoja toivottiin jonkun verran Uudenmaan ulkopuolelle, mutta jouduimme toteamaan ettei tämä ole sallittua.
Toimenpiteet projektin etenemisen parantamiseksi
Ei ehdotuksia
6. Projektin toiminta ja tavoitteiden saavuttaminen
Kuvaus projektin toiminnasta ja arvio siitä, miten projektin tavoitteet tullaan saavuttamaan
2011 ensimmäiset kuukaudet projekti eteni vielä rivakasti huomioiden sen seikan, että olimme jo lähestymässä lopetusvaihetta. Tammi-helmikuussa buukattiin vielä uusia digitarinapajoja maaliskuulle, HKT järjesti Noodi-koulutuksia ja infoja pitkin Uuttamaata ja Noodin kehitystoiminta jatkui aktiivisesti. Noodiin avattiin myös uusi yhteisö-sivusto. Suomen FLOSS manuals -sivuston uuden Booki-alustan käyttöönotto tapahtui vielä maaliskuussa. Sivua koodaamaan palkattiin pariksi kuukaudeksi uusi henkilö. Näin m-cult voi järjestää sekä uuden alustan että Avoin media-oppaan pienimuotoisen julkistamistilaisuuden juuri ennen projektin päättymistä.
Todetaan, että kaikki alkuvuoden toimenpiteet ovat tähdänneet projektin tavoitteiden toteutumiseen.
7. Projektin innovatiivisuus
Uudet- menetelmät ja sisällöt projektin toimeenpanossa, uudet yhteistyörakenteet jne.
Mitä uutta on kehitetty, esim. tuotteet, toimintatavat, palvelut
Vuonna 2011 ei ole kehitetty uusia innovatiivisia menetelmiä tai tuotteita.
8. Projektin tasa-arvovaikutukset
Esim. tasa-arvon edistyminen mukana olevissa organisaatioissa
Uusia menetelmiä tai muita tasa-arvoa edistäviä tuloksia
Kaikkiin projektin toimiin on valittu ilmoittautumisjärjestyksessä ja osallistujien oman kiinnostuksen mukaan molempia sukupuolia.
Kaikilla erityisryhmillä on pääsy projektin toimenpiteisiin, menetelmät ovat tasa-arvoistavia eikä mukaan tulevien valintoja ole tehty muuta kuin rahoittajien määrittelemien rajoitusten puitteissa.
9. Hyvät käytännöt
Mitä hyviä käytäntöjä projektissa on mahdollisesti kehitetty
Miten hyviä käytäntöjä on levitetty tai aiottu levittää
Vuonna 2011 ei ole kehitetty uusia hyviä käytäntöjä. Sen sijaan wikisivun käyttö sisäiseen tiedottamiseen on levinnyt projektipäällikön toimesta myös Suomen ympäristökasvatuksen seuraan, hän kävi paikan päällä esittelemässä Medioksen sivuja ja kertoi wikin mahdollisuuksista.
10. Toiminnan jatkuvuus
Mitä pysyvää on saatu aikaan ja kuka vastaa uudesta tai pysyvästä toiminnasta projektin päättymisen jälkeen
Mitä voidaan siirtää tai saattaa muiden toimijoiden, esim. pk-yritysten, oppilaitosten tai viranomaisten käyttöön
Suunnitelmat tulosten hyödyntämiseksi, onko jo hyödynnetty
Alkuvuodesta ei ole luotu sellaista uutta, jonka jatkuvuuteen pitäisi kiinnittää erityistä huomiota. Koko projektin ajan kehitettyjen menetelmien ja työkalujen jatkuvuudesta on yhteenveto loppuraportissa.