Opetussuunnittelu - asiantuntijaryhmä 2011-04-26

1. Avaus

Puheenjohtaja avasi kokouksen klo 10.04

2. Ilmoitettavat asiat

• Katselmuksen (vertailun) lopputulema tässä palaverissä

3. Toiminnallinen vaatimusmäärittely - täsmennystä

• Osmo esitteli kohtaa 5.2.1.3 Tulevaisuuden tuomat vaatimukset opetussunnitteluvälineelle
• Mikä on laajin yksikkö, jolla Ops voidaan laatia
  • Korkein taso on tutkinnon taso?
  • Amk:n oma Ops on "hassu", on iso opintokokonaisuus
  • Hakuprosessi määrittelisi myös Ops:n periaatteita. Hakuvaiheen määrittely määrittää, mille tasolle Ops laaditaan
• Osaamisen hallinta 
  • Kaikki organisaation yksiköt ja OKM:n muodostamat ovat yksiköitä (kts.alla - Liite Osaamisen hallinta)
  • Tarvitaan kahdentyyppistä luokittelua - osaamisen hallintaa ja aineen hallintaa
  • Osaamisessa keskeistä on, mitä osaamista opiskelijan tulee missäkin tutkinnossa saada
  • Tavoitteena: Osaamisia voidaan kirjata ylös ja millaista osaamista tähän tutkintoon liittyy. Millä opintojaksolla tämä osaaminen tuotetaan (olemassa olevat opintojaksot - tehdään tarvittaessa uusia)
  • Miten saadaan Ops:n ja yksiköiden suhteet ilmaistua, sekä sisäkkäisyydet ja peräkkäisyydet
• Opintopolkujen hallinta (kts. alla - Opintopolkujen hallinta)
  • Eli miten määritellään useita eri opintopolkuja, esim. Medianomin tutkintonimikkeeseen voidaan pästä useiden opintopolkujen kautta. Jonkun on kerrottava/määriteltävä mitä nämä ovat?
  • Tutkinnot ovat hyvin erityyyppisiä, tiukasti säädeltyjä (esim. kätilötyö) - vapaammin säädeltyjä (esim. medianomi)
  • On "peruspolut" ja "spesiaalipolkuja" (opiskelija on tehnyt omia valintoja)
    • Ops-suunnittelija määrittää peruspolut
    • Opiskelijan valinnat tuottaa spesiaalipolkuja etenemisen suhteen
    • Jos näin määritellään, niin eHops on välttämätön, kuten myös hyväksymismenettely
  • On ehdollisia ja ehdottomia opintopolkuja (säännöt)
    • Tietyt valinnat aiheuttaa ehdottomuuden
  • Ilmoittautuminen opintojaksolle nousee tärkeään roolin (tulee sitova)
    • Vaikuttaa mm. vuosisuunnitteluun
    • Opiskelijan on suunnitelta seuraavaa lukuvuotta ennen vuosisuunnitelman laadintaa
  • Osaamisen määrittelyssä tulee olla mukana se, kuinka paljon ko. osaamisalueita tulee olla mukana, jotta tutkintotavoitteet täyttyvät (siis vähimmäisvaatimukset - minimi opintopistemäärä on määritelty)?
  • OPS-vaiheessa määritellään kuinka paljon ko. osaamista tulee olla
    • Laajuudet sidottu opintopolkuihin
• Sääntömoottori
  • Tullaan tarvitsemaan
  • Säännöt liittyvät opetussuunnitelmaan, periytyy hops:hin (valinnat -> opintopolut)
  • Lainataan Kualin sääntömottoria (erinomainen esimerkki)
  • Winha toimii tulevaisuudessa opintorekisterinä (suoritusrekisteri)
  • Opiskelija ja hänen ohjaajansa näkee ko. valinnat/vaihtoehdot
  • Auttaa näkemään, ettei opiskelija voi edetä esim. harjoitteluun, jos ei ole suorittanut esim. lääkehoidon opintoja, jotka ovat edellytys harjoitteluun etenemisellä
• Organisaatiotiedon hallinta

4. Opetussuunnittelu - määrittelyä

• Tällä hetkellä määrittelyssä s. 17 ("Koulutuksen opetussuunnittelun tuloksena.....")
• Esim. OKM:n ja amk:n koulutusohjelma voivat tarkoittaa eri asioita

Päätös: Molemmat toimijat tarkastavat käytetyt käsitteet, mitä tässä kontekstissa tarkoitetaan. Lisätään nämä toiminnalliseen määrittelyyn.

• Opetussuunnittelu
• Opetuksen suunnittelu
• Opetussuunnitelma
• Yksikkö
• yms.

5. Keskustelua

• Vaikka järjestelmien määrä vähenee, niin ylläpitotyö lisääntyy, esim. osaamiset ja opintopolut
  • Opetussuunnittelun tallentamisvaiheessa lisätyö merkittävä
  • On vaikea arvioida, millaisista työmääristä puhutaan, toiminnan raamit vielä auki yms.
  • Voisi ajatella, että opetussuunnitelmia ei tehdä enään vuosittain
    • Yksi jäsentelyn taso olisi aloitusjankohta
    • Ops:n muutokset esim. viiden vuoden välein, kaikki muu on tavallaan tarkennuksia voimassa olevaan Ops:aan

Keskusteltiin Opetussunnittelu-prosessikaaviosta

• Työelämäyhteistyöstä keskusteltiin
  • Opiskelijat kritisoineet, että palautetta kerätään opintojakson toteutuksesta. Pitäisi kerätä palautetta laajemmista kokonaisuuksista, osaamisesta ym.
  • Lähestyminen taphtuu useimmiten osaamisten kautta, mennään hierarkisesti tarkemmalle tasolle (tällaisista opintojaksoista ko. osaaminen muodostuu)
    • Kommentteja tulisi tarkastella eri tasoilla -> Tehdäänkö muutoksia tms.
    • Voitaisiin kerätä palautetta, mitä osaamista tämä opintojakso tuotti.
• Koulutuksen kuvaus
  • Tarvitaanko koulutusala-nimet
  • Eri tasojen kompetenssit ja osaaminen (Osaaminen jäsentelyiden kautta, jäsentelyn voi liittää eri tasoille)
  • Osaaminen tulisi näkyä myös tavalla tai toisella tässä
• Koulutuksen opetussunnittelu
  • Kun sääntöjä ei vielä ole, ajoitussuunnitelman avulla on suunniteltu opintojen peräkkäisyydet
  • Tulevaisuudessa "ajoitussuunnitelma" lienee siirtymässä Vuosisuunnittelu-tasolle
  • OPS-editori, tulee tarkentaa (mm. opintopolut)
• Ops-hyväksymisprosessi

6. Jatkotoimenpiteet

xx

7. Seuraava kokous

Seuraava kokous pidetään

Aika:

Paikka:

8. Kokouksen päättäminen

Puheenjohtaja päätti kokouksen klo

LIITTEET

Vaatimusmäärittelyssä "5.2.1.3. Tulevaisuuden tuomat vaatimukset opetussuunnitteluvälineelle".

Lisäykset: Osaamisen hallinta, opintopolkujen hallinta

Osaamisen hallinta

1. Tehdään muutos editorin nykyiseen toimintatapaan siten että  jäsennyksen voi  tallentaa  "irrallaan".  Osaamiset ovat yksikkökohtaisia. Palvelu "osaamisen määrittelyn hallinta". Yhtä osaamista voi käyttää usea yksikkö

• yksikkö kirjoittaa osaamiset ja määrittelee osaamisalueet "osaamisen määrittely" palveluun

• opetussuunnitelman opintojakso kiinnitetään osaamisen määrittelyihin

• jos yksi opintojakso liittyy eri osaamisalueisiin eri yksikön opetussuunnitelmissa; silloin opintojakso voi olla usean osaamisalueen opintojakso

• voiko siis yksi opintojakso yhdessä tutkinnossa liittyä useaan osaamisalueeseen - voiko yksi opintojakso liittyä useassa tutkinnossa samassa yksikössä eri osaamisalueille?

• riipu siitä miten yksiköitä on rakennettu - vrt. jos yksikkö on esim. rakennustekniikka ja vaatetusala

• yksikön osaamisalueiden hallinta 

• on olemassa historiatieto siitä millä toteutuksilla yksittäinen opettaja on ollut opettajana. Ts. tiedetään kuka on opettanut mitäkin opintojaksoa. Opintojakso on liitetty opetussuunnittelussa yksikön osaamisalueelle. Tiedetään opintojakson osaamisalue ja opettajan toteutukset.

Tästä voidaan päätellä opettajan osaaminen

• osaamisalueiden lisäksi tarvitaan informaatiota "aineesta" (aine ei tallennu mihinkään). Tästä puutteesta seuraa ettei voida löytää aiheen mukaista -  esim. "javaohjelmointi", "kiinan kieli" tai "kieliopinto"  - opintojaksoja tai toteutuksia

• korjataan niin että toteutusten tallennuksen yhteydessä toteutuksen opettaja voi tallentaa toteutuksille artribuutteja toteutuksesta  "java - kiina  - kieliopinto"

• kun kysytään osaamista niin vastausta voidaan hakea sekä opetussuunnittelun osaamisalueista että opettajan määrittelemistä toteutusten (aine) tageistä. Tagit luodaan käyttämän UDK luokituksen mukaista jäsennystä

• UDK, koska toteutuksen oppimateriaali liittyy kirjaston tuottamiin palveluihin ja UDK vakiintunut ja ylläpidettävä luokittelu

• toteutuksen opettaja voi luoda myös omia tagejä

• syntyy samasta aineesta useita tagejä -  kopioista ei välitetä koska oletetaan että kun tagejä on useita samasta opintojaksosta (yhden  opintojakson usealla toteutuksella) niin että virheet voidaan ohittaa koska "oikeita" määrittelyjä on virheellisten joukossa enemmän

Opintopolkujen hallinta opetussuunnittelussa

1

• yksikköön liittyy mm. tutkintoja ja tutkintonimkkeitä. Yksikön tutkintoihin ja/tai tutkintonimikkeisiin liitetään osaamisia. Tutkinnon osaamisiin liittyy opintojen opintopolkuja (oltava tämä osaaminen ennen kuin tullaan tällä opintojaksolle)

• opiskelija näkee suunnitellut peruspolut HOPS:n sisällössä

• opiskelija voi itse muokata oman HOPS:sa sisältöä siten että voi muokata tarvittaessa myös ehdotettuja polkuja. Ts. suuntaa tutkinnon opintoja

• HOPS:n sisällön rakentamiseen ja hyväksymismenettelyyn liittyy omia sääntöjä joita ei käsitellä tässä

• koska usea opiskelija on valinnut eri polkuja (muitakin kuin suunniteltuja) niin voidaan tarvittaessa esittää "kaikki" vaihtoehtoiset valinnat

2

• opintopolut: ehdollisia ja ehdottomia polkuja. Ehdollinen: "tässä järjestyksessä suositellaan mentävän"; ehdoton: "tässä järjestyksessä on pakko mennä"

• kun opintopolkuja suunnitellaan on oltava huolellinen jotta säännöt eivät estä etenemistä koko vuoden aikana (puuttuu ehdon X opintojakso - seuraava toteutus opintojaksosta on vuoden päässä)

• onko tämä aito ongelma - jos opiskelijan on suunniteltava opintonsa HOPS:n sisältöön tiettyyn päivään mennessä, syntyy tieto siitä kuka EI ole suunnitellut (syntyykö riittävän tarkka tieto - "suunnittelin mutta haluaisin muuttaa suunnitelmaa uuteen muotoon)

• saattaa olla että opintojen suunnittelun asema ja erityisesti ilmoittautuminen tulee nousemaan tärkeäksi tapahtumaksi

• ilmoittautumisesta tulee sitova? - sitova siinä mielessä että opiskelijan ilmoittautuminen synnyttää taloudelliset kustannukset