Vyyhti-projektista osallistutaan parhaillaan Creative Entrepreneurship Estonia -konferenssiin. Kahden ensimmäisen päivän puheenvuorojen viesti on selkeä: luovilla aloilla on mahdollisuus kasvattaa liiketoimintaa, mutta se vaatii toimia. Erilaisia julistuksia, selvityksiä ja papereita luovien alojen merkityksestä on julkaistu viime vuosina runsaasti eri puolilla maailmaa, mutta luovan alan kasvu edellyttää käytännön tekoja. Juhlapuheet on aika jättää taakse ja siirtyä seuraaviin kehitysvaiheisiin.
Osallistujat on haastettu myös uudentamaan Tallinn Manifesto -asiakirja konferenssin aikana, kohti toivottua pragmaattisempaa ajattelua.
Keskiviikon ja torstain puheenvuorot ovat paneutuneet määrittelemään "luovat alat", esittelemään eri maiden julkishallinnon, yhdistys- ja yksityissektorin yritystoiminnan tukimenetelmiä ja antamaan vaihtoehtoisia toimintamalleja.
Keskustelussa on todettu, että eri sektorien yhteistyö on haasteellista. On haastettu kyseenalaistamaan vallitsevat käytännöt, joissa aloittava taiteen tai kulttuurin yrittäjä jää yksin pakertamaan vaikeiden asioidensa kanssa. Talouskriisien vaikutus taiteiden julkisiin tukijärjestelmiin ja toisaalta yritystoiminnan edellytyksiin ovat myös olleet esillä.
Vyyhti-hankkeen kannalta mielenkiintoisimpia ovat olleet puheenvuorot, joissa on esitetty käytännön ratkaisuja: yrittämiseen tulisi kannustaa; epäonnistumisen pelko on esteenä alan kehittymiselle; aina ei tarvita taloudellista tukea, vaan valmentavaa tai mentoroivaa otetta; jokaisesta taiteilijasta ei tule yrittäjää; jokainen luovan alan yrittäjä ei ole taiteilija.
Tapahtumaa voi seurata Twitterissä #creativeestonia , Facebookissa ja Creative Estonia -nettisivuilla.
Mielenkiintoisia esimerkkejä käytännön toiminnasta ovat esimerkiksi Tallinnassa toimiva bisnesideoiden pusertaja Garage48 sekä Bristolin kulttuurin, elokuvan ja digitaalisen luovuuden keskus Watershed.