Tiinan viikon reflektointi

Viikkoni Lyonissa www 2012 -konferenssissa

Konferenssi alkoi lupaavasti maanantaina, kun menimme ensimmäisille luennoille. Olin vähintäänkin pihalla, kun ensimmäiseen presentaatioon tulin myöhässä, koska oli merkitty alkavaksi klo 9.00, mutta oikeasti alkoi jo 8.45. Kuuntelin keskittyneenä ja sainkin jotain irti papereiden esittelyistä. Alkuvalmistautuminen oli mahdotonta, sillä paperit julkaistiin nettiin vasta presentaation jälkeen. Myöskään aikataulujen valmisteluihin ennen konferenssia ei ollut paljon aikaa, sillä virallinen ohjelma julkaistiin vasta viikkoa ennen. Maanantai-iltana kokoonnuimme yhdessä pohtimaan syömään maailman parhaita pizzoja ja pohtimaan päivän antia ja tulevaa viikkoa. Tiistaina emme kerenneet reflektoida, sillä minulla ja Villellä meni hotellinvaihdossa muutama tunti ylimääräistä aikaa ja kävimme vain kahdestaan syömässä vanhassa kaupungissa.

Vaihdoimmekin paljon ohjelmia vielä keskenämme, kun pääsimme tutustumaan tarkemmin osan sisältöön. Maantai ja tiistai oli pelkästään pre-konferenssia ja kaikissa työpajoissa ja tutoriaaleissa käsiteltiin näitä tieteellisiä papereita. Myös expoalue ja standit olivat vielä kesken alkuviikosta. Usein myös tutoriaalien ja työpajojen välillä ei ollut mitään eroa. Itse ymmärsin, että tutoriaaleissa olisi tarkoitus myös yleisön päästä kokeilemaan omalla koneella tehtäviä juttuja, mutta ne missä olin, keskittyivät vain luennoimaan. Teksti ja termit olivat erittäin kovaa kamaa ja oikeasti välillä oli erittäin vaikea ymmärtää edes se, mistä koko tutkimus kertoi. Itse turvauduin Googleen ja MOT-sanakirjaan luentojen ajan, kun etsin tietoa, jotta ymmärtäisin paremmin käsitellyt asiat ja teemat. Osakseen myös liveraportoinneissa jouduin ottamaan yhden näkökulman aiheeseen, koska koko esittely oli mahdotonta esim. puhujan hyppiessä aiheesta toiseen tai aihe oli niin laaja, että siihen olisi tarvinnut pohjalle monen vuoden yliopisto-opinnot. Kaikki luennoitsijat olivat vähintään tohtoritason opiskelijoita ja käytyäni keskustelua muiden kanssa, ihmettelivät he sitä, että olen vasta bachelor-tason opiskelija ja konferenssissa vieraana. Toisaalta itseäni ihmetyttää myös se, että miksi tämmöiset konferenssit pitäisi olla vain yliopistotason eliitille, onhan siellä paikalla myös työelämäedustajia ja muita sidosryhmiä. Itselläni on kokemusta nimenomaan erilaisista konferensseista, missä ei esitellä välttämättä pelkästään tutkimustietoa, vaan esimerkiksi työpaja on oikeasti työpaja, jossa ihmiset pohtivat yhdessä asioita jonkin teeman ympärillä. Toisaalta opiskelijakonferenssit voi myös laskea tietynlaiseksi koulutukseksi eikä niinkään konferenssiksi.

Keskiviikko ja konferenssin startti

Keskiviikkona konfenssi sai startin mahtavassa auditoriossa, jossa oli varmaan 3000 paikkaa. Pääpuhujat ja esittelijät johdattivat viikon aiheisiin, joista eniten pinnalla olivat avoin data / avoimen tiedon politiikka sekä intenetin saavutettavuus. Huomasi myös, että nyt paikalle oli saapunut paljon enemmän väkeä ja konferenssi saattoi alkaa. Myös expo-alue alkoi olla täydessä valmiudessaan ja suurin kuhina taisi tapahtua Googlen standilla. Keskiviikko jatkui konferenssikeskuksessa iltaan asti coctail-tilaisuudella. Parkkeerasimme Googlen ja coctail-pöydän väliin Markuksen ja Villen kanssa ja saimme pöytäämme myös muuta suomalaisvahvistusta. Aalto-Yliopistosta oli tohtori-opiskelija ja professori sekä Euroopan komission alaisena työskentelevä mies ja hänen vaimonsa. (Olen pahoillani, nimet ovat jääneet muistamatta ja tietenkään emme ottaneet kortteja heiltä, d'oh!). Vietimme kuitenkin suuren osan ajasta yhdessä nauttien viiniä ja juustoja, joista parhain oli Lyonin oma valkohomejuusto. Myös suklaafondue sai meidän innostumaan dippailemaan hedelmävartaita ja macaroneja suklaaseen! Tuntui ehkä hassulta, että olimme vain suomalaisten kanssa koko coctail-tilaisuuden, mutta myös monet muut olivat omissa oloissaan ja toisaalta koin sen myös verkostumiseksi, koska tulimme suhteellisen eri aloilta. Törmäsin suomalaispariskuntaan viikon aikana eri puolilla Lyonia monta kertaa, mikä oli hauskaa. Hauskaa on myös se, miten suomalaisista tulee keskenään puheliaita ulkomailla, kun taas Suomessa konferensseissa puhuminen keskenään voi olla haastavaa. Kävelimme puiston Tete D'orin kautta keskustaan vievälle bussile ja kävimme kolmistaan keskustassa istumassa juomassa oluet ja viinit samalla käyden läpi päivän ohjelmaa ja teemoja.

Torstai

Torstai oli meille kaikille jostain syystä haastava päivä, olimme kaikki hieman nuutuneita, ja viikko alkoi painaa päälle. Itse olin aamusta hyvin innokas ja raportointi keynotesta sujui hyvin, olin kuitenkin valinnut aivan väärän ohjelman iltapäiväksi ja se meni osittain pilalle, kun vaihdoin paikkoja. Olin erittäin innoissaan kuunnellessani Neelia Kroesia, Euroopan komission varapuheenjohtajaa! Puheen teemat olivat semmoisia, joista olen kiinnostunut, netin avoimuus, valtiovallan avoimuus netissä, oikeus nettiin jne. Tiedän, että harahdan usein poliittisiin puheisiin, mutta mielestäni Kroesin puhe ei ollut niin poliittinen ja tyhjä sisällöltään kuin olisi voinut olla. Päivä jatkui konferenssin jälkeen reklektoinnilla terassilla. Kävimme läpi viikkoa, sillä Markus ja Ville lähtivät jo perjantaina aamupäivällä pois. Itselläni oli hieman haikea olo, sillä jäisin yksin viimeiseksi päiväksi ja muutenkin Lyoniin yksin viikonlopuksi. Ville ja minä päätimme kiivetä vielä hostellin vieressä olevalle mäen huipulle katselemaan maisemia.

Lounasaika ja kahvitauot

Torstaina lounaalla löysimme vihdoin kasvispöydän ja saimme Markuksen kanssa vedettyä navat täyteen. Oli lounaalla ollut muutenkin meille sopivaa ruokaa, mutta niiden etsiminen oli aika haasteellista liharuokien keskeltä. Onneksi söimme molemmat kalaa. Vähän harmitti, että kasvispöydän löytämiseen meni kolme päivää! Lounasseura vaihtui aina päivittäin ja esim. keskiviikkona keskustelimme pitkään miehen kanssa, joka oli kotoisin Kanadan Montrealista. Samoin Markus tutustui myös vapaaehtoiseen, joka antoi meille yhteystiedot vapaaehtoiskoordinaattoriin, jos haluaisimme Villen kanssa hakea vapaaehtoisiksi seuraavan vuoden www-konferensiin (Rioon!) Minä ainakin päätin hakea ja aionkin laittaa viestiä heti kotiin päästyäni. Lounaan yhteydessä tarjottiin aina taivaalliset leivokset jälkiruoaksi ja nautimmekin ne usein auringonpaisteessa ulkona. Käytimme myös kahvitauot usein expoalueelle kiertäen tutkien standeja ja postereita. Ihmiset kävivät keskustelua kahvittelun lomassa ja tauoilla oli mukava tunnelma.