7. 6. 2011 Paikalla: Tanja, Tiina, Mara, Lea + opettajat
Lea liveraportoi
8 tekstiä valmiina, kehuja saatiin. Hyvä me! Ajankäyttöraportit pitää palauttaa. Huomio siis niille jotka eivät ole paikalla! Keskustellaan niistä ketkä ovat mahdollisesti lopettaneet. Heiltä siltikin pitäisi olla ajankäyttöraportit palautettuna.
Elokuussa on 15. ja 16. päivä on Kulttuurialan kehittämispäivät (Metropolian kultuurialan koko henkilökunta kokontuu), jossa erilaisia työpajoja ja ideariihiihia ja yksi aihe on kansainvälisestä toiminnasta. Haluttaisiin yksi tai kaksi puhujaa meistä opiskelijoista. Huhuu, ketä kiinnostaisi? Halutaan avointa mielipidettä eli ei tarvitse sensuroida ollenkaan mielipiteitään ja kokemuksiaan. Kurssi kuitenkin pilotti, joten tärketä tietää mitä hyvää ja kehitettävää? Tiina on kiinnostunut menemään ja Mara myös ja Henri mahdollisesti pakotetaan.
Lontoon (12.-14.9) ja Istanbulin (24.-27.10) tilanne. Lontoossa mahdollisesti ei opiskelijoita vai vaihtaako Henna Istanbulista Lontooseen, oli osoittanut kiinnostusta? Olympialaiset voi muuten vaikuttaa Lontoossa hotellihintoihin. Istanbuliin lähtijät säästää mahdollisesti lennoissa jos varaa ennakkoon ehdottaa Matti. Sannan kanssa Lea taas puhui että työtilannetta ei vaan pysty ennakoimaan vielä. Lennot joutuu ostamaan vasta elokuussa, vaikka sitten kalliimmalla.
Tehtävä 1:en läpi käynti. Kirjoittaja alustaa ensin ja sitten keskustellaan ko. aiheesta.
Tanja aloittaa: Valitsi henkilöbrändäyksen kun törmäsi ko. aiheeseen pinnallisesti Digital Media Culture -kurssilla ja kiinnostui, käynyt puhumassa mm. reitittimessä aiheesta. Muutenkin aihe on ollut esillä mediassa. Mm. Thinglink kiinnostava väline itsensä brändäykseen ja tarkoituksena artikkelissa käsitellä muitakin sosiaalisen median alustoja itsebrändäyksen välineenä. Onko paineita sosiaalisen median käyytöstä? putoaako kärryistä jos ei ole aktiivinen? Erilaiset käyttökanavat esim twitter vs. facebook. Joidenkin yliaktiivinen postaus ahdistaa. Tarvitseeko olla kaikkialla, vaan harkitusti valitsee kanavan kullekin sanomalle. Kannattanee tehdä itsebrändäykselle strategia. mitä, missä ja milloin? Ei kaikkien tarvitse kirjoittaa blogia, kiusallista jos on kerran kuussa merkintä. Toisaalta blogin kirjoittaminen kehittäisi kirjoittamistaitoa, eri asia kirjoittaa itselleen kuin julkaistavaksi. Osa bloggaajista ovat ikäänkuin vahingossa brändänneet itsensä. Verrattiin suosituimpia bloggaajia muinaisiin kansansaarnaajiin, toisaalta myös nykyajan idoleihin. Stefan Lindfors on hyvin brändännyt itsensä. Kuinka paljon pitäisi muilla kielillä tuoda itseään digitaalisissa verkostoissa? Koetaan että ammatillisissa kanavissa on yleistä ja ehkä hyväkin käyttää englantia. Takaisin artikkeliin, mm. lähteet tulevat ja muutenkin muto kehittyy siinä vaiheessa kun teksti muotoutuu tieteeliseksi. Helppolukuinen teksti ja mukaansa tempaava. Väliotsikointi hyvä, mikä on pääotsikko? Ylipäätään kaikkien kannattaa panostaa pääotsikkoon.
Mara: lähti kirjareferaatti näkökulmasta ja se toimii pohjatyönä artikkeliin. Kirja vaikutti nimeltään viihteellisestä ja helppolukuiselta. Ja näin osoittautuikin, vaikkakin ehkä hieman amerikkalaiseksi hutuksi. Hyvä kirja siitä kuinka vapautetaan voimavaroja ja kykyjä innovointiin. Kirjassa siis keinoja, miten poistaa esteet innovoimiselta. Seuraavaksi Mara keskittyy artikkelissaan itsensä presentoimiiseen ja kirjaa mahdollisesti käytetään n. 30% lähteenä lopullisessa artikkelissa. Ajatus epäonnistumisen kokemisesta hyvänä asiana koetaan moderniksi. Voidaanko puhua enemmänkin kokeilemista kun epäonnistumisesta? Maran teksti tiivistää hyvin kirjan, ei tarvitse siis lukea kirjaa välttämättä. Inovaatioihin pitää luottaa ja ideat toteuttaa, ja siihen kykyyn luottaa. Missä työtehtävissä luovuudesta ja innovaatioista on hyötyä? Jokaisessa duunissa on hyötyä luovuudesta ja innovaatioista. Usein se että joutuu tekemään asioita toisin johtaa johonkin uuteen innovattioon, ideaan. Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen voi tuntua vähän vaikealta jos ei ole yksittäistä tutkimusta takana, kuitenkin yhdistelemällä tunnettuja asioita hiukan uudella tavalla voidaan saada tieteellinen teksti.