Kypsyysnäyte

Tutkintoa varten opiskelija kirjoittaa opinnäytetyönsä alalta kypsyysnäytteen, jonka kysymykset liittyvät opinnäytetyöprosessiin. Kypsyysnäyte mittaa paitsi opinnäytetyön aihepiirin hallintaa myös kielen hallintaa.

Kypsyysnäyte suoritetaan opinnäytetyön loppuvaiheessa. Ellei oma koulutusohjelmasi järjestä erillistä kypsyysnäytetilaisuutta, kypsyysnäytteeseen ilmoittaudutaan tenttikuorella viimeistään 10 päivää aikaisemmin. Koe suoritetaan valvotussa tilassa, vastausaikaa on kolme tuntia ja arvostelu on hylätty/hyväksytty. Kypsyysnäytteen kielen arvioi kielenopettaja ja asiasisällön opinnäytetyön ohjaaja.

Kypsyysnäytteen kieli

Suomenkieliset koulutusohjelmat

Englanninkieliset koulutusohjelmat

Kypsyysnäytteen kieliasun arvioi kielenopettaja (ks. arviointikriteerit). Hyväksytty kypsyysnäyte on osoitus suomen tai ruotsin kielen taidosta, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) mukaan vaaditaan korkeakoulututkintoa edellyttävään virkaan kaksikielisellä virka-alueella ja joka ammatin harjoittamisen ja ammatillisen kehityksen kannalta on tarpeellinen.

Kypsyysnäytteen arviointi

Kypsyysnäytteen kieliasun arviointi kohdistuu seuraaviin asioihin:

• jäsentely (mm. tekstin kokonaisrakenne, kappalejako, otsikointi)
• ymmärrettävyys (mm. tekstin itsenäisyys, argumentointi, väitteet ja niiden perustelut)
• selkeys (mm. virkerakenne, ammattitermien käyttö, sanavalinnat)
• tyyli (asiatyyli) ja kieli (mm. oikeakielisyys, oikeinkirjoitus, ohjeiden mukainen ulkoasu).

Hyväksytyn kypsyysnäytteen ominaispiirteitä:

• Kypsyysnäyteteksti vastaa tehtävänantoa, jossa on määritelty tekstilaji ja tekstin laajuus (pituus). Pituussuositus on sidoksissa tekstilajiin: esimerkiksi esseetyyppisen kypsyysnäytteen pituus on 400–600 sanaa.
• Tekstin rakenne ja otsikointi ovat tekstilajille ominaiset ja vastaavat sisältöä. Esimerkiksi asiatyylinen essee noudattaa esseen perusrakennetta, jossa johdanto, varsinainen käsittelyosuus ja lopetus voidaan selvästi erottaa toisistaan. Kappalejako on tarkoituksenmukainen ja looginen. Se on selkeästi osoitettu.
• Teksti on asiatyylinen – muita tyylejä voidaan käyttää tekstilajin käytänteiden mukaisesti.
• Teksti muodostaa itsenäisesti ymmärrettävän, selkeän ja johdonmukaisen kokonaisuuden.
• Tekstin virke- ja lauserakenteet ovat tarkoituksenmukaisia, monipuolisia ja sujuvia.
• Tekstin kieli on viimeisteltyä, eikä siinä ole yksittäisiä virheitä enempää poikkeamia kielenkäyttösuosituksista seuraavissa asioissa: välimerkit, yhdyssanat, iso ja pieni alkukirjain, numerot, lyhenteet ja muut merkit, viittaussuhteet, kongruenssi, rektio lauseenvastikkeiden käyttö, vierassanat, muotisanat, substantiivityyli ja muu kapulakielisyys, sanajärjestys sekä oikeinkirjoitus

Hylätyn kypsyysnäytteen ominaispiirteitä:

• Teksti ei vastaa tehtävänantoa.
• Tekstin sisältö ei vastaa otsikkoa tai otsikko puuttuu kokonaan.
• Tekstin rakenne on hajanainen, ja kokonaiskuvan muodostaminen käsitellystä asiasta on tekstin perusteella vaikeaa tai mahdotonta. Esimerkiksi esseetyyppisessä tekstissä yhden rakenneosan puuttuminen ei välttämättä johda hylkäykseen. Mikäli sekä johdanto että lopetus puuttuvat, teksti hylätään.
• Kappalejako on rikkonainen tai epälooginen tai sitä ei ole lainkaan. Jos kappalejako on toimiva, mutta teksti muuten on luonteeltaan luettelomaista ilman asianmukaisia sidoksia, luettelomaisuus yksin harvoin johtaa hylkäämiseen.
• Tekstin tyylissä on tekstilajiin kuulumattomia poikkeamia.
• Teksti ei ole ymmärrettävissä itsenäisenä tekstinä, vaan edellyttää tekstin ulkopuolista tietoa.
• Virke- ja lauserakenteissa on ongelmia (esim. sivulause virkkeenä, liian pitkät virkkeet, sivulauseketjut, pelkkien päälauseiden käyttö, ontuvat lauserakenteet).
• Kielivirheitä on runsaasti (esimerkiksi esseessä 20–30 esiintymää) seuraavissa asioissa: välimerkit, yhdyssanat, iso ja pieni alkukirjain, numerot, lyhenteet ja muut merkit, viittaussuhteet, kongruenssi, rektio, lauseenvastikkeiden käyttö, vierassanat, muotisanat, substantiivityyli ja muu kapulakielisyys, sanajärjestys sekä oikeinkirjoitus. Jos virheet vaikeuttavat tekstin ymmärtämistä, vähäisempikin kielivirheiden määrä on peruste hylkäämiselle.

Opiskelijat, joilla on lukivaikeus

Kypsyysnäytteen tasovaatimukset ovat samat myös opiskelijoille, joilla on lukivaikeus, mutta kirjoitusolosuhteita voidaan heidän kohdallaan helpottaa. Jos opiskelijalla on lukivaikeus, hän voi lukivaikeuslausuntonsa perusteella

• kirjoittaa kypsyysnäytettä pidempään kuin muut
• kirjoittaa sen tietokoneella
• täydentää suoritustaan suullisesti.

Jos opiskelijalla ei ole lukivaikeuslausuntoa, hän voi osallistua Metropolian järjestämään lukiseulaan ja tarvittaessa yksilötestiin, joiden perusteella Metropolian erityisopettaja laatii lukiyhteenvedon (ks. Lukivaikeus ja kieliopinnoista vapauttaminen).

Opiskelija toimittaa lukivaikeuslausunnon tai lukiyhteenvedon opinnäytetyön ohjaajalle ennen kypsyyskoetta, jotta mahdollisista poikkeusjärjestelyistä voidaan sopia.