MIKROMAKSAMINEN

tekijöinä Laura ja Urte

Mikromaksaminen ja pelit!!

Mistä on kysymys? Missä tätä käytetään? Miten sai alkunsa? Miten tämä on muuttanut mirkorahoitusta käyttävien tahojen liiketoimintaa? Vaikuttaako tuotesuunnitteluun - miten? Muuttaako tämä suunnittelijan työtä tai yritysmaailmaa? Miten? Hyödyt ja haitat?

- mitä se tarkoittaa kun tuote monistetaan ilmaiseksi?

koko esitys pohjautuu oman yhtiön perustukseen ?

Työn jako:

Laura: termit, nykyhetki (+ mitä se tarkoittaa kun tuote monistetaan ilmaiseksi?), kuvat

Urte: hyödyt Ja haitat (uhat), tausta (joelin esimerkki?), kuvat

Presiksen sisältö:

Hyödyt:

1. Mikrorahoitus

Aloittelevien yrittäjien voi olla vaikea saada lainarahoitusta oman pääoman puutteen, työttömyyden tai luottotiedoissa olevan merkinnän vuoksi (pankkien ulkopuoliset)--> mikrorahoituksen avulla heilläkin on mahdollisuus joko perustaa oma yritys tai laajentaa jo olemassa oleva yritys
köyhille ihmisille annetaan mahdollisuus nostaa itsensä köyhyydestä mikrorahoituksen avulla
pienempi rahasumma --> pienempi riski sijoittajille
pienempi rahasumma --> parempi mikrorahoituksen saajalle (todennäköisemmin pystyy maksamaan takaisin, lisäksi vähävaraiselle saajalle pienemmät paineet, vähävarainen epätodennäköisesti kaipaa huimia summia vaan mahdollisuuden aloitukseen)
rahoituksen sijoituskohteet ei ole määritelty etukäteen
kehittyvissä maissa mahdollistaa palveluiden saannin myös vähävaraisille
miljoonat ihmiset osallistuvat järjestelmään vapaaehtoisesti

2. Mikromaksu

ei ole pakko maksaa
esim. pelin tuottajan tarvitsee kehittää tuotetta vain kerran mutta voi tienata sillä moninkertaisesti (monistaminen)
tuotteen kehittäjän ja kuluttajan välillä on enemmäm vuorovaikutusta
helpottaa maksamista netissä
helpottaa toimintaa myös asiakkaalle (esim. musiikin lataus)
helpotusta hyväntekeväisyysjärjestöille (esim. nälkäpäiväkeräys)

Haitat/uhat:

1. Mikrorahoitus

etenkin kehitysmaissa mikrolainan ottajien riistoa:
- mikrolainan korkoprosenttia ei ole rajoitettu ja se nousee monesti yli sataan prosenttiin
- ei kuluttajasuojaa
- rahoituksen sijoituskohteet ei ole määritelty etukäteen --> kouluttautumattomat saattavat helposti ajautua sellaiseen velankierteeseen, jonka laajuutta he eivät itse ymmärrä
- laaja rahoitus kasvattaa kuplia
- ylivelkaantuminen

2. Mikromaksu

rahan väärentäminen, rahan kopioiminen ja uudelleen käyttö
rahan häviäminen
rahaliikenteen tarkkailu ja häirintä
rahan varastaminen
myyjäpuolen tuomat riskit (myyjä ei toimita maksettua hyödykettä)
luottoriski (asiakas ei maksa samaansa hyödykettä)
turvallisuuden takaaminen maksaa palveluntarjoajalle (maksa sentti tuotteesta ja sentti palvelusta :D)
kuluttajan on hankala seurata omaa kulutustaan
informaatio löytyy monesti ilmaiseksikin

Tiivistys:

"luotto on hyväksi kohtuudella ja huonoksi liiallisuuksiin mennessään"

Tausta:

. Ihminen houkutellaan mukaan ilmaiseen peliin. Mutta jos pelissä haluaa edetä nopeammin/haluaa koristaa pelihahmoaan voi mikromaksulla hankkia sitä. --> pelaaja voi maksaa nin paljon kuin haluaa7 tai olla maksamatta:

esim. league of legends

--> ilmaiseksi monistaminen = tuote tehdään vaon yhden kerran, eli sen kehittämiseen ja valmistamiseen käytetään rahaa vain yhden kerran sen jälkeen kopio tuotteesta lähetetään aina maksajille

http://www.kaleva.fi/uutiset/talous/nain-mikromaksaminen-toimii/169495/

http://www.tietokone.fi/lehti/tietokone_4_2004/mikromaksaminen_webissa_3081

Nykyhetki & TULEVAISUUS

f2p = free-to-play = tai osa siitä tarjotaan pelaajille ilmaiseksi.

http://www.iltasanomat.fi/digi/art-1288499286467.html

-Uusimmat trendit globaalissa peliteollisuudessa osoittavat, että digitaaliset pelit muuttuvat kertakäyttöisistä tuotteista kuluttajaa ja tekijää hyödyttäviksi pitkäkestoisiksi palveluiksi.

(Asia selviää Tampereen yliopiston ja Tietotekniikan tutkimuslaitos HIIT:n toteuttaman Games as Services -projektin loppuraportista.)

-Digitaalisen jakelun yleistyessä peleihin voidaan lisätä sisältöä julkaisun jälkeen. Ladattavat laajennukset, pelikentät ja -hahmot pidentävät pelin elinkaarta. Kuukausimaksuun ja virtuaalihyödykkeiden kauppaan perustuvat ansaintamallit yleistyvät.

- Verrattuna perinteisiin jakelumalleihin digitaaliset kanavat mahdollistavat tiiviimmän vuorovaikutuksen pelaajien ja pelinkehittäjien välillä, toteaa projektipäällikkö Olli Sotamaa Tampereen yliopistosta.

http://www.pelaajalehti.com/uutiset/ea-pomo-ilmaispelit-ja-mikromaksut-ovat-tulevaisuus

Electronic Artsin operatiivinen johtaja Peter Moore maalailee Kotakun haastattelussa tulevaisuutta, jota hallitsevat ilmaispelit ja mikromaksut.

Moore viittaa tietenkin niin kutsuttuun free-to-play-malliin, jossa peli tai osa siitä tarjotaan pelaajille ilmaiseksi. Rahaa kerätään myymällä erilaista sisältöä, kuten lisää kenttiä tai uusia asusteita hahmoille.

– Uskon, että loppujen lopuksi nuo mikromaksut ovat jokaisessa pelissä, mutta peli itsessään on ilmainen. Minun lopullinen tavoitteeni on... minä mittaan liiketoimintaamme miljoonissa ihmisissä, jotka ovat ostaneet pelimme. Ehkä kun minä olen eläkkeellä, kun ala porskuttaa eteenpäin, sadat miljoonat ihmiset pelaavat peliä. Nolla osti sen. Sadat miljoonat pelaavat. Saamme viisi, kuusi senttiä liikevaihtoa pelaajaa kohti päivässä näistä ihmisistä, Moore maalailee.

Hän vertaa mallia farkkukaupassa käymiseen: Liikkeessä vieraileminen, housujen katseleminen ja kokeileminen tai musiikin kuunteleminen ei maksa mitään. Varsinaisen sisällön ostaminen maksaa kuitenkin.

((Farmville?)

Vaikka FarmVille onkin käytännössä ilmainen, voi pelaaja ostaa esimerkiksi PayPalin kautta Farm Cashia

[5]

, jolla voi lunastaa erilaisia lisäominaisuuksia, kuten traktorin, siemeniä tai lehmiä. Näitä virtuaalisia tuotteita Zynga myy nykyisin jopa yli miljoonalla dollarilla päivässä.

[6]

Mikromaksamisen suosion myötä Zyngan vuotuinen liikevaihto on noussut yli 150 miljoonan dollarin.

[6])

-aiheen hahmottelu

-esityksen runko

1. Mistä on kysymys, termien selitykset, missä käytetään, miten saanut alkunsa

video(?) http://www.youtube.com/watch?v=bpSNM625LFU

2. Malliesimerkki

- http://www.kickstarter.com/discover

3. Hyödyt haitat

-lähteet:

http://ec.europa.eu/news/business/110325_fi.htm