Briiffi 3: Semioottinen kuva-analyysi
Tarkastelkaa (kaikkia) tämän tehtävänannon yhteydessä ilmoitettuja kuvia semioottisina merkkeinä (semioottinen merkki Piercen ja Saussuren + Barthesin mukaan). Voitte rajata käsittelyä myös muutamiin kuvassa näkyviin keskeisiin elementteihin (ilmoittakaa tällöin vastauksessanne selvästi valitsemanne rajaus).
Voitte laatia myös havainnollistavan piirroksen (vrt. Hatvan ”kissanvihaajan” merkkifunktion suhde aistittavaan maailmaan) kuvien tarkasteluun. Apuna voi käyttää myös lopussa olevaa kuva-analyysimallia. Malli on eritoten mainoskuvan analysointia varten, mutta on hyödynnettävissä myös muuntyyppisiin kuviin.
Kuva 1: https://docs.google.com/open?id=0BxRyncsEha6pTEVSTjZsYl8zR0k
Kuva 2: https://docs.google.com/open?id=0BxRyncsEha6pcExWNVRVa2JJQ2s
Kuva 3: https://docs.google.com/open?id=0BxRyncsEha6pQW1wQ0k0MzYyaUE
Tehtävän toteutus:
- toteutus pienryhmissä
- toteutetaan kahdessa vaiheessa:
vaihe 1:
* ryhmät valmistelevat aiheestaan yhteisen kirjallisen työn annettuja materiaaleja hyödyntäen
* kirjallisen tehtävän laajuus 4-6 sivua tekstiä (fontti 11, riviväli 1,5) + mahdolliset liitteet
* käyttäkää työssä ainakin yhtä lähdettä
* tehtävän kirjallinen osio tulee palauttaa opintojakson wiki-sivulle 26.11. klo 16 mennessä
* ryhmän kirjallisessa työssä voi pohtia lyhyesti myös pienryhmän toimintaa tehtävän toteutuksessa. Eli ryhmä voi halutessaan lyhyesti kommentoida/ arvioida työnjakoaan ja/ tai työskentelyään. Mikäli erittely puuttuu, koko ryhmän tehtävä arvioidaan yhteisellä arvosanalla (asteikolla 1-5)
vaihe 2:
* ryhmät osallistuvat 29.11. luennolla yhteiseen tehtävänpurkuun (osana tehtäväarviointia ja tuntiaktiivisuutta)
* tehtävästä EI SIIS TARVITSE VALMISTAA PRESENTAATIOTA
Arviointi:
- asteikolla 1-5, koostuu sekä kirjallisesta että suullisesta osiosta (tunnilla tapahtuva keskustelu)
- kriittisyys ja analyyttisyys (myös omaan tulkintaan)
- pohdinnan/ tarkastelun monipuolisuus, perustelut, havainnollisuus
- kontekstuaalisuus: kulttuuri- ja aikasidonnaisuus, sosiaalinen yhteys, subjektiivisuus/konnotatiivisuus - tulkinnan yleistettävyys, sopimuksenvaraisuus
- merkin käsitteen kytkeminen esimerkkeihin; teorian soveltaminen käsitteet käytäntöön kytkien
- kuvatyypin huomioiminen
- kuvan monimerkityksellisyys, semiosiksen laajuus
( lähteiden käyttö )
Kuva-analyysimalli
Alla oleva kuva-analyysimalli perustuu Barthesin merkityksellistämisen kahteen tasoon ja Jib Fowlesin (1996) mainosten tulkintatapaan
yhdistettynä Nordströmin (1970, Räsäsen 1990 mukaan) kuva-analyysiin
Denotaatiotaso
1) Kohderyhmä. Mikä on mainoksen lähettäjän arvioima kohderyhmä? Kuka on tuotteen ideaaliostaja?
2) Sommittelun estetiikka. Ottaen huomioon mainoksen sommittelun estetiikan, onko olemassa joku erityinen syy mainoksen sommittelun valinnalle? Kuvaile mainoksen layout1. Miksi on käytetty valittua fonttia? Kommentoi värin (tai sen puuttumisen) käyttöä? Auttaako jokin edellisistä tekijöistä vahvistamaan mainoksen yleistä tunnetilaa?
3) Valokuva. Miksi valokuvaaja on käyttänyt tietynlaista valaistusta ja valinnut tietyn kulman mainoksen kuvaamiselle? Miksi on valittu tämä kuvaamistyyli (kokovartalo-, puoli- vai lähikuva) ja tietty tarkkuusalue (tarkka vai epätarkka)? Onko näyttöä kuvan jälkikorjailusta?
4) Elementit. Luo lista elementeistä, joita on käytetty mainoksen symbolisen argumentin rakentamisessa. Minkälaisia malleja tai tavaroita ja asioita mainokseen tarvitaan? Mikä on kuvauspaikkana ja miksi? Miten mallit poseeraavat ja miksi?
Konnotaatiotaso
5) Mahdolliset merkitykset. Mitä merkityksiä kohdassa neljä mainituilla asioilla voi olla kohderyhmälle. Mitä jokainen asia viestittää statuksesta, vapaa-ajasta/työstä, sosiaalisesta sukupuolesta, luonteenlaadusta, viehättävyydestä, vastuuntunnosta, kotielämästä, iästä, elinvoimaisuudesta, persoonallisuudesta, mielentilasta ja niin edelleen? Kysy: ”Mitä tämä asia tai tämä ominaisuus, tarkoittaa kohdeyleisölle?”
6) Mielentila. Minkälaisia johtopäätöksiä voidaan tehdä mainosten henkilöiden mielentilasta? Mikä suhde voisi olla mainosten henkilöiden asenteella ja kohderyhmällä?
7) Paikka ja aika. Missä tapahtuma tapahtuu? Onko tällä paikalla mitään merkitystä kohdeyleisölle? Onko mainoksen tapahtuma menneestä, nykyhetkestä vai tulevaisuudesta? Mitä ajallinen sijoittelu antaa ymmärtää?
8) Puuttuvat linkit. Joskus se, mitä mainoksessa on, ei ole se, mikä mainoksessa kiinnostaa, vaan katsoja kiinnostuu poissaolevasta elementistä. Jos kuvasta puuttuu jotain, mikä ominaisuus mainoksessa kiehtoo ja pitää katsojan mielenkiintoa yllä?
9) Tarina. Tarjoaako mainos tarinan ja mitä se merkitsee kohdeyleisölle?
10) Suhteet. Mitä voidaan päätellä mainoksen henkilöiden suhteen laadusta? Kuvaile mainoksen non-verbaali kommunikaatio kuvan rajauksen puitteissa. Kuka dominoi?
11) Ihannointi. Ihannoiko mainoksen symbolinen argumentti jotain? Jos ihannoi, niin mitä?
12) Intertekstuaalisuus. Onko olemassa jotain aikaisempia käyttöjä näistä symbolisista merkeistä mainonnassa tai populäärikulttuurissa? Onko olemassa intertekstuaalisia referenttejä, jotka pitäisi tiedostaa? Sisältääkö mainos populäärikulttuurista otettuja referenttejä
13) Itse-identiteetti. Mitä mainos kertoo miehenä tai naisena olemisesta, itse-identiteetistä tai viehättävyydestä?
14) Sosiaalinen status. Onko mainoksessa vihjauksia henkilöiden statuksesta tai yhteiskuntaluokasta?
15) Kulttuuriset uskomukset. Minkälaisia kulttuurisia uskomuksia (tai ideologisia dogmeja) mainoksessa edistetään?
16) Tuotteistaminen. Marxilaisesta näkökulmasta katsottuna mainonta on ihmiselämän tuotteistamisen tutkija, missä ostettavat hyödykkeet rinnastetaan ei-kaupallisiin ihmistarpeisiin ja --kykyihin, ja missä hyödykkeistä tehdään näiden korvikkeita. Yrittääkö mainos tuotteistaa tietyn ihmiselämän kokemuksen?
(Fowles 1996:171-179 sekä Nordström 1970, Räsäsen 1990:70-79 mukaan)