New thinking about the public sphere in a changing media landscape
Chair: Sonia Livingstone (London School of Economics and Political Science)
Sessio on alkamassa ja sali aivan täynnä. Edelleen väkeä yrittää ahtautua mukaan. Se tarkoittaa , että jinkin ajan kuluttua täältä loppuu happi. Joka tapauksessa puheenjohtaja toivotti mkaikki tervetulleeksi ja samalla esitteli ICA-järjestön.
Karin Wahl-Jorgensen (Cardiff University): The public sphere and the affective turn: Theorising emotion in the context of social media
Valitettavasti henkilökohtaisista syistä ei ollut päässyt paikalle, joten homman aloitta
Axel Bruns (Queensland University of Technology) : Social media, big data, and the public sphere
Mikä on Big datan lupaus ?
- sosiaalisen median käyttö lissäntynyt huimasta
- käyttäjät tuottavat dataa ja metadataa
- datan prosessoinnille ja visualaisksoinille uusia työkaluja
- tutkimusta voidaan tehdä lähes reaaliaikaisesti ja suuressa mittakaavassa
- sekä laadullista että määrällistä tutkimusta voidaan yhdistää
- ei tutkita internetiä vaan yhteiskuntaa intertnetin kautta/välityksellä
- on syntynyt uusia viitekehyksiä (mm. ykstyiset verkostot)
Lähtee tarkastelemaan twitteriä , jossa on kyse mikei, meso ja makro-tason asdioista ( Bruns & Moe tullossa tutkimus asiasta) ja siinä ehkä kesksisenä hashtag-yhteisöt ja toisaalta miten niissä kommunikoidaan laajemmin mediaekologain kanssa. Hashtageista muutamia hyviä case-tutkimuksia, mutta vähän vertailevaa. tse kerännty aineistoa sekä australian vaaleista että kuninkaallisista häistä
Tutkijoilta tässä tapauksessa (big data) vaaditaan hyvin monipuolisia taitoja ( viestintä-ala, matematiikka, tilastotiede, tietokonetiede..........)
Maria Bakardjieva (University of Calgary) : The Public Sphere Meets the Carnival
Presentoija on alkuprältäään bulgarialainen, jollde Habermensiin tutustuminen oli aikoinaan (muutettuaan Kanadaan) todella uusi ja järisyttävä elämys. Toisaalta han tuktiii verkkofoorumeita ( hyvin erilaisia) ja niissä public Space - konsepti ei tunnu toteutuvan juuri lainkaan.. Haastaa Habermansia mm. Gardinerin (2004) avulla. Toinen reitti voisi olla myös Bakhtin tutkimusten kautta, joss akesksistä kieli, puhetavat, puhegenret, demokraattinen dialogi. Hän tuosta karnevaalin ja karnevalisoitumis-ajattelun, sillä siinä on kyse ihmisten omasta toiminnasta ja ajattelusta. Karnevaaleissa siirrytään jokapäisen toiminnan ulkoipuolelle, rikotaan rajoja , hierarkiat sivuutetaan.......
karnevaali ei ole ainoastaan ihmisten yhteenkerääntymista, vaan heidän organisoitumistaa ja yhtenäisyyttään. Samaass yhteydessä autoriteettit ja totuus on suhteellista.
Presentoija väittää, että erilaisia on-line yhteisöjä voidaan useastakin syystä kutsua karnevaaliksi. Tuoksi esittää 10 kohtaa, joia voi tarkastella tarkemmin presiksiestaä tai abstraktista